OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS - Tällä sivustolla oleviin tietoihin liittyyvastuuvapauslausekesekätekijänoikeutta koskeva huomautus
  Euroopan komissio > Aluepolitiikka


Newsroom Newsroom Commissioner Debate Issues Directorate General

Sanasto | Haku | Yhteystiedot | Mailing lists
 
Panorama Inforegio

Alueellisen kehityksen neljännesvuosijulkaisu

Löytöretkellä

Lissabon ja Tejo-joen laakso
Kehityskelpoinen alue täynnä vastakohtaisuuksia

Portugali hoiti vuoden 2000 alkupuoliskon Euroopan unionin kiertävää puheenjohtajuutta. Portugali on myös yksi ensimmäisistä uuden tavoite 1 -strategiansa käynnistävistä jäsenvaltioista. Kaudella 2000-2006 niiden Portugalin alueiden, joiden BKT asukasta kohti on alle 75 % yhteisön keskiarvosta, tukisuunnitelmaan varattu yhteisön rahoitusosuus on 20 535 miljoonaa euroa.
Näihin alueisiin kuuluvat kaikki Portugalin alueet lukuun ottamatta Lissabonin ja Tejo-joen laakson aluetta, jonka taloudelliset indikaattorit ylittävät jo tavoite 1 -alueiden perusteet. Alueelle on kuitenkin myönnetty siirtymäkauden tukea, jonka avulla saavutukset voidaan lujittaa ja kehitystyötä jatkaa.

Atlantin valtameren rannikolle levittyvälle Lissabonin ja Tejo-joen laakson alueelle on ominaista vastakohtaisuus. Tejo-joen yläjuoksulla on maatalouteen soveltuvia hedelmällisiä maita, kun taas Lissabonissa ja sen lähiseuduilla toimialoista tärkein on palvelusektori. Tilanne on myös väestömäärän kannalta erittäin epäsymmetrinen. Pääkaupunki sitä ympäröivine lähiöineen kattaa 25 % alueen maa-alasta, mutta siellä asuu 75 % väestöstä. Lissabonin seudulla merkittävimmässä asemassa on palveluala, terveydenhuolto-, opetus-, tutkimus- ja kulttuurialan toimet. Meren läheisyys ja sataman merkitys antavat entistäkin vahvemman aseman Lissabonille, jonne on jo keskittynyt poliittinen sekä talous- ja finanssialan päätöksenteko. Tämän lisäksi alueen historia ja sen luonnonperintö kannustavat matkailualan kehittämiseen. Alueella on näin ollen merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia.

Työllisyystilanteen asteittainen parantuminen

Vuonna 1998 alueellinen työttömyysaste oli 6,1 %. Viime vuosien aikana luku on pienentynyt merkittävästi ja on nyt kansallista keskiarvoa alhaisempi. Vuosina 1992-1995 tapahtui positiivista kehitystä 14-24 -vuotiaiden koulutuksessa, ja tämä ikäryhmä paisutti myöhemmin työnhakijoiden määrän. Tilanne on nyt muuttumassa päinvastaiseksi. Nuorten työllisyystilanne samoin kuin 14-24 -vuotiaiden työttömien koulutusaste on parantunut. Kaudella 2000-2006 työllisyyden odotetaan kasvavan 1,7 %.

Alueella asuu 3,5 miljoonaa asukasta, eli 35 % koko maan väestöstä. Väestön yleisestä vanhenemisesta huolimatta väestömäärä on edelleen kasvussa. Pääkaupungin vetovoima on suuri, ja sinne vievät siirtolaisvirrat niin muilta Portugalin alueilta kuin ulkomailtakin. Vaikka asukkaiden keskimääräiset kuukausitulot ovat 35 % kansallista keskituloa korkeammat, heidän elintasonsa ei ole kovinkaan paljon muuta maata korkeampi.

Varjopuolet

Lissabonin ja Tejo-joen alueen kehityksessä on kuitenkin jarruttaviakin tekijöitä. Pääkaupunki ja sen lähiseudut kärsivät liikenteen ruuhkautumisesta, mikä vaikeuttaa työmatkaliikennettä, lisää matkustuskustannuksia ja -aikaa, vähentää vapaa-aikaa ja aiheuttaa ympäristöhaittoja. Ympäristö ja matkailumahdollisuuksien kehittäminen kärsivät myös huonosta aluesuunnittelusta. Maaseutualueilla liikenteen, opetuksen, terveydenhuollon, viestinnän ja vesihuollon rakenteet eivät ole riittävän kehittyneitä. Saavutetun edistyksen ja alueen talouden kehitysmahdollisuuksien vahvistamiseksi nämä vaikeudet on otettava huomioon.



Portugalin tavoite 1 -strategia

Portugalin hallituksen ja Euroopan komission neuvottelemassa kehittämisstrategiassa määritellään ne tavoitteet, jotka ohjaavat seuraavien kuuden vuoden aikana toteutettavia kehittämistoimia. Vuosina 2000-2006 rakennerahastoista maksetaan tukea tälle suunnitelmalle (eli yhteisön tukikehykselle, YTK:lle) 20 535 miljoonaa euroa.

YTK:ssa on neljä toimintalinjaa:

  • Väestön ammatillisen koulutuksen tason nostaminen, työllisyyden ja sosiaalisen koheesion lisääminen,
  • Tuotantosektorin suuntaaminen tulevaisuuden aloille,
  • Portugalin alueen ja maantieteellis-taloudellisen aseman hyödyntäminen,
  • Alueiden kestävä kehitys ja kansallisen koheesion edistäminen.

Ajan myötä tukitoimilla on tarkoitus saavuttaa seuraavat tavoitteet:

  • Portugalin BKT:n kasvu 2,1 %,
  • Tuonnin kasvu 2,5 %,
  • 80 000 luotua työpaikkaa.

YTK pannaan käytännössä täytäntöön 19:n eri aloille, kuten työllisyyteen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja maatalouteen, keskitetyn ohjelman avulla, joiden lisäksi on laadittu vielä 7 alueohjelmaa (Pohjois-Portugali, Keski-Portugali, Alentejo, Algarve, Lissabon, Azorit ja Madeira).

Kehätie kuristusotteen hellittäjäksi

Lissabon tavallisena maanantaiaamuna kello 7 vuonna 1985. Tejo-joki herää kumeaan hälyyn. Kaupunkiin hyökkää hirvittävä autokolonna, joka tukkii kaupungin päätiet ja ruuhkauttaa liikenteen. Pääkaupunki ei kykene nielemään tällaista liikenteen määrää. Kaupungin tieverkon painetta helpottaa miten kuten vain yksi vaatimaton kehätie lähiöissä. Lissabonin tiet muodostavat tähden, jonka keskusta on kaupungin sydän. Teiden säteittäisyys ja kierto- ja sisääntuloteiden puute tukkivat liikenteen nopeasti.

Paikallisviranomaiset, tielaitokset ja julkista liikennettä hoitavat yhtiöt päättävät lopulta tehdä kunnianhimoisen investointisuunnitelman suur-Lissabonin maantieverkoston nykyaikaistamiseksi. Suunnitelman tarkoituksena on ohjata liikennettä kaupungin ulkopuolelle, suunnata liikennevirtoja eri teille ja parantaa yhteyksiä lähikuntiin. CREL:n rakentaminen on alkanut. CREL on suur-Lissabonia ympäröivä kehätie, joka yhdistää pohjoiseen ja Cascaisiin menevät päätiet ja josta on useita yhteyksiä kaupungin ulkopuolisiin kuntiin. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 224,184 miljoonaa euroa. Euroopan unioni osallistuu niihin koheesiorahastosta saatavalla 103,284 miljoonan euron osuudella.

Töitä varten levitettiin bitumia lähes 35 kilometriä, ja ensimmäiset autot pääsivät kokeilemaan asvalttia 100 kilometrin enimmäistuntinopeudella syyskuussa 1995.

Kehätietä rakennettaessa ei unohdettu ääni- ja ilmansaasteongelmia. Ympäristövaikutusten arviointiin saatiin rahat koheesiorahastosta. Tielle rakennettiin useita äänieristysvalleja desibelien rajoittamiseksi. Laaksoihin rakennettiin maasiltoja silloin, jos maantäyttö oli liian suuritöistä tai ekologisesti epäsuotavaa. Tunneleita rakennettiin kaksi, joista ensimmäinen tutkimusvaiheessa löydettyjen dinosaurusjäänteiden ja toinen historiallisten monumenttien suojelemiseksi.



 

Last modified on