OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS - Tällä sivustolla oleviin tietoihin liittyyvastuuvapauslausekesekätekijänoikeutta koskeva huomautus
  Euroopan komissio > Aluepolitiikka


Newsroom Newsroom Commissioner Debate Issues Directorate General

Sanasto | Haku | Yhteystiedot | Mailing lists
 
Panorama Inforegio

Alueellisen kehityksen neljännesvuosijulkaisu

Interview : Michel Barnier

Michel Barnier

Olette nyt ollut aluepolitiikasta vastaava komissaari yhden vuoden ajan, millaisena koette tehtävänne?

Aluepolitiikka on yksi yhteisön näkyvimmistä ja konkreettisimmista politiikoista. Siitä on välitöntä hyötyä kansalaisille, ja sen avulla voidaan parantaa heidän elintasoaan. Niin paikallisella kuin kansallisella tasolla saamani kokemuksen avulla pyrin tekemään kaikkeni, jotta yhteisön aluepolitiikka olisi tehokasta ja koko yhteisön etuja palvelevaa.

 

Haasteet ovat suuret. Vuosiksi 2000-2006 unionin budjetista on varattu 213 miljardia euroa rakennerahastoille ja koheesiorahastolle.

Rakennerahastoista myönnetään lähes 25 miljardia euroa vuosittain kehityksessä jälkeen jääneille (tavoite 1) tai uudelleenjärjestelyn kohteena oleville (tavoite 2) unionin alueille. Tämän lisäksi koheesiorahastosta myönnetään vuosittain 2,5 miljardia euroa.

Tehtävänäni on varmistaa, että uudet alueohjelmat ja koheesiorahaston hankkeet onnistuvat. Tehtäviini kuuluu myös varmistaa, että Keski- ja Itä-Euroopan maihin laajentuvilla rakennepolitiikoilla edistetään parhaalla mahdollisella tavalla näiden maiden liittymistä unioniin.

Heti nimityksenne jälkeen, samoin kuin Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa, korostitte tarvetta mennä lähelle kansalaisia Euroopasta käytävän vuoropuhelun edistämiseksi. Kuinka aiotte toteuttaa tämän?

Mennä lähelle kansalaisia tarkoittaa ensisijassa heidän elintapojensa, arkielämänsä, tuntemista. Tästä syystä mielestäni on tärkeintä vierailla alueilla kaikissa jäsenvaltioissa. Tarkoituksenani ei ole ainoastaan kertoa aluepolitiikasta vaan myös keskustella Euroopan kansalaisten kanssa unionin ja sen toimielinten tulevaisuudesta.

Minulle tällainen käytännön työ ei ole uutta, eivätkä myöskään unionin tukitoimet paikallistasolla. Savoijin maakuntaneuvoston puheenjohtajana minulla oli jo tilaisuus osallistua useisiin kehityshankkeisiin, jotka saivat osarahoitusta yhteisön politiikkojen osana. Näiden kokemusten perusteella voin sanoa, että rakennerahastojen tuki auttaa muutenkin kuin investointeja lisäämällä.

Tukijärjestelyt ja tukien myöntämisperusteet edistävät usein innovointia ja yhteistyötä paikallisten toimijoiden keskuudessa.

Millä keinoin rakennerahastojen rahoitusosuus paikallishankkeissa joissakin jäsenvaltioissa saadaan näkyvämmäksi kuten asetukset velvoittavat?

Unionin käytännön toimien tunnistaminen ja näkyvyys on todellakin ongelmallinen kysymys. Jäsenvaltiot eivät aina varmista, että niiden vastuulla olevasta tiedotuksesta huolehditaan.

Tästä syystä tämän vuoden toukokuussa hyväksyttiin tätä asiaa koskeva uusi erityisasetus. Sen mukaan rakennerahastoista rahoitettavien ohjelmien hallinnoinnista kansallisella tai alueellisella tasolla vastaavien viranomaisten on laadittava ja pantava täytäntöön tiedotussuunnitelma.

Komissio valvoo yhteistyön hengessä näiden uusien pelisääntöjen noudattamista ja tarjoaa sekä asiantuntemuksensa että omat viestintävälineensä jäsenvaltioiden ja alueiden käyttöön.

Eikä tässä vielä kaikki. Mielestäni paras mahdollinen tulos tiedotus- ja julkistamistoimien osalta voidaan saavuttaa vain siten, että vahvistamme toimiamme tiedotusvälineissä, jotta aluepolitiikan täytäntöönpanoedellytykset ohjelmakaudella 2000-2006 ja rakennerahastojen toimien vaikutukset olisivat selkeitä kaikille tuensaajille ja Euroopan unionin kansalaisille.

The Edinburgh agreement (1992) envisaged a gradual increase in Structural and Cohesion funding. Yet the Heads of State and government have since decided to reduce the budget for the Structural Funds. Is that not likely to slow down the development of certain regions?

On totta, että rakennerahastojen ja koheesiorahaston vuosibudjetteja on lisätty progressiivisesti viime vuosina, ja useilla heikommassa asemassa olevilla saaduilla alueilla on näin saatu rohkaisevia tuloksia. Komissiohan ehdotti Agenda 2000 -tiedonannossaan heinäkuussa 1997, että rakennerahastojen määrärahat kaudella 2000-2006 säilytettäisiin Edinburgin Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaisesti 218 miljardina eurona. En kuitenkaan usko, että Berliinin Eurooppa-neuvostossa päätetty määrärahojen hienoinen vähennys hidastaisi jo alkanutta kehitystä. Itse asiassa rakennerahastoille varattujen 195 miljardin euron lisäksi maaseudun kehittämispolitiikkaan on varattu 30 miljardia euroa kaudelta 1994-1999 jatkuvia tavoite 5a -toimenpiteitä varten (luonnonhaittakorvaukset, tuotantorakenteiden parantaminen sekä maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen liittyvät toimenpiteet). Tämän lisäksi rakennerahastouudistuksessa tukitoimet keskitettiin entistä paremmin kehityksessä eniten jäljessä oleville alueille (tavoite 1), joten tukiosuudet asukasta kohti ovat näillä alueilla aikaisempaa korkeammat. Useat muut uudistukseen sisältyneet toimenpiteet, kuten ohjelmien hallinnon hajauttaminen tai seurannan ja valvonnan tehostaminen, lisäävät myös tukitoimien tehokkuutta.

Lisätietoja komissaari Michel Barnier'sta (mm. kalenteri, tapahtumat, puheet, lehdistötiedotteet) löytyy seuraavasta osoitteesta:

http://ec.europa.eu/commissioners/barnier/index_fi.htm


 

Last modified on