Navigation path

Additional tools

Inforegio-Newsroom

Rss
  • Koheesiopolitiikassa keskitytään energiatehokkuuteen, työllisyyteen ja pk-yrityksiin

    (23/07/2014)

    Euroopan komissio on tänään julkaissut kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen. Kertomuksesta käy ilmi, että EU:n koheesiopolitiikan avulla on onnistuttu saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita, jotka koskevat työpaikkojen luomista ja kehityserojen vähentämistä koko Euroopassa. Lisäksi esitellään investointien suuntaamista vuosina 2014–2020 keskeisille aloille, kuten energiatehokkuuteen, työllisyyteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja pk-yrityksiin, siten, että ne hyödyttävät kansalaisia mahdollisimman paljon.

    Kertomuksessa analysoidaan EU:n yhteenkuuluvuutta ja korostetaan haasteita, joita talous- ja rahoituskriisin seuraukset aiheuttavat jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallisviranomaisille. Erityisesti todetaan, että koheesiopolitiikan avulla on voitu loiventaa julkisten investointien rajua vähentymistä myöntämällä monille jäsenvaltioille erittäin tarpeellisia investointiresursseja ja luomalla elintärkeää rahoitusvakautta, joka helpottaa yksityisten investointien saamista.

    EU:n koheesiopolitiikan investoinneilla annetaan käyttöön yli 38 miljardia euroa, joilla tuetaan siirtymistä ympäristöystävälliseen talouteen investoimalla energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että vuosina 2007–2013 investoitiin vähähiiliseen talouteen 16,6 miljardia euroa. EU:n pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista tuetaan jäsenvaltioiden menosuunnitelmien ja kumppanuussopimusten perusteella 33 miljardilla eurolla (lisäystä lähes 10 miljardia euroa). Henkiseen pääomaan investoidaan yli 80 miljardia euroa Euroopan sosiaalirahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen kautta.

    ”Tänään julkaistu kertomus osoittaa selvästi, että koheesiopolitiikasta on tullut moderni ja joustava väline, jolla voidaan ratkoa eurooppalaisten erilaisia haasteita”, aluepolitiikasta vastaava komissaari Johannes Hahn totesi. ”Se on investointiväline, jonka kautta EU voi reagoida kriisitilanteissa mutta myös harjoittaa strategista suunnittelua kasvun ja niin kovin tarpeellisten työpaikkojen luomiseksi. Monet jäsenvaltiot ovat kuromassa umpeen infrastruktuurikuiluaan, joten valtavat tuet teiden ja siltojen rakentamiseen alkavat olla menneisyyttä.”

    Lisätietoja:

    Lehdistötiedote

    EU:n koheesiopolitiikka – 6. koheesiokertomus

  • Kansalaiset mukaan suunnittelemaan kaupunkeja koskevaa EU:n toimintaohjelmaa

    (22/07/2014)

    Johannes Hahn, alue- ja kaupunkipolitiikasta vastaava EU:n komission jäsen, pyytää EU:n kansalaisia esittämään näkemyksiä kaupunkeja koskevasta EU:n toimintaohjelmasta – missä muodossa se olisi laadittava ja miten se olisi pantava täytäntöön. Komissio on juuri julkaissut toimintaohjelmaa koskevan tiedonannon. Sen lisäksi järjestetään julkinen kuuleminen, ja tavoitteena on, että eri sidosryhmät ja kaupungeissa asuvat osallistuvat siihen laajasti.

    Tiedonanto on seurausta lukuisista pyynnöistä, että kaupungit saisivat osallistua entistä enemmän EU:n politiikan suunnitteluun. Lisäksi tavoitteena on, että EU:n toimielimet ratkoisivat yhtenäisemmin kaupunkien haasteita.

    Komission tiedonannossa EU:n politiikkojen kaupunkiulottuvuus tarkastellaan eri puolilla EU:ta sijaitsevien kaupunkien tilannetta ja jäsenvaltioiden kaupunkipolitiikkoja samoin kuin kaupungistumisen maailmanlaajuista ulottuvuutta. Lisäksi siinä korostetaan, että kaupunkeja koskevan toimintaohjelman olisi heijastettava EU:n yleisiä tavoitteita ja myös täydennettävä jäsenvaltioiden kansallisia politiikkoja.

    Hahnin mukaan Euroopan haasteisiin – kuten saasteet, köyhyys, työttömyys ja energia – ei pystytä vastaamaan eikä sen tavoitteita saavuttamaan, ellei näitä ongelmia ratkaista kaupungeissa. ”Kaupunkeja koskevan toimintaohjelman on noudatettava toissijaisuusperiaatetta, mutta siellä, missä EU:n politiikkatoimia voidaan parantaa vahvistamalla kaupunkiulottuvuutta, näin olisi tehtävä. Euroopan kaupungeille olisi myös annettava suurempi rooli EU:n kumppaneina. Tänään alkanut kuuleminen on tärkeä askel tämän tavoitteen saavuttamiseksi”, hän totesi.

    Lisätietoja:

    Lehdistötiedote - Memo

    Julkinen kuuleminen on avoinna 26. syyskuuta 2014 asti.

    Komission tiedonannossa EU:n politiikkojen kaupunkiulottuvuus

    Twitter @EU_Regional @JHahnEU #eucities

  • Panorama-lehden numero 49 – kumppanuuksien kehittäminen

    (18/07/2014)

    Panorama-lehden kesänumerossa on katsaus kumppanuussopimusten hyväksynnän edistymiseen. Saamme tarkemman selonteon ensimmäisestä hyväksytystä sopimuksesta eli Tanskan sopimuksesta, ja haastattelussa on Tanskan hallintaviranomaisten johtajia.Numerossa tarkastellaan lisäksi kymmentä kulunutta vuotta laajentumisen kannalta sekä vuoden 2004 jälkeen EU:hun liittyneiden jäsenvaltioiden edistymistä ja hyötymistä koheesiopolitiikasta.

    Lehden muita aiheita ovat uudet hallinto-ohjeet ja -työkalut petosten torjuntaan, vilkaisu 20-vuotispäivää viettävän alueiden komitean kulissien taakse, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuki rannikkoalueiden yrityksille ja yhteisöille sekä raportti tämän vuoden Medellínissä järjestettävästä World Urban Forumista, johon osallistuu komission jäsen Hahn.

    Aiempien numeroiden tapaan lukijamme voivat myös osallistua keskusteluun Omin sanoin -osiossa, jossa jäsenvaltioiden, alueiden ja yhdistysten edustajat eri puolilta Eurooppaa kertovat uudistuksen herättämistä ajatuksista sekä tulevaa rahoituskautta koskevista toiveistaan.Lehdessä on myös perinteinen osio uutisaiheista ja erikoishankkeista ympäri EU:ta.Tämä Panorama-lehden numero on saatavilla 23 kielellä elokuun aikana.

    Panorama-lehden numero 49 – kumppanuuksien kehittäminen

  • Komission mukaan innovaatiotoiminnan uudistukset tukevat talouden elpymistä

    (16/06/2014)

    EU:n vuosien 2014–2020 talousarviossa näkyy selvä siirtyminen kohti tutkimusta ja innovointia ja muita kasvua lisääviä menoeriä – EU:n uuden tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” talousarvio kasvaa reaalisesti 30 prosenttia. Tutkimukseen ja innovointiin ja pk-yrityksiin on lisäksi määrä investoida vielä 83 miljardia euroa uusista Euroopan rakenne- ja investointirahastoista.

    Euroopan komissio on tänään korostanut tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien ja uudistusten merkitystä talouden elpymiselle Euroopan unionissa ja tehnyt ehdotuksia, joilla autetaan EU:n jäsenvaltioita maksimoimaan talousarviovarojensa vaikutus näinä aikoina, kun monilla mailla on yhä vaikeuksia rahoittaa menonsa. Tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien lisäämisen on osoitettu edistävän kasvua. Lisäksi tutkimukseen ja innovointiin käytettävien julkisten menojen tehokkuuden ja laadun parantaminen on keskeisen tärkeää, mikäli Eurooppa aikoo säilyttää johtavan asemansa monilla tietämyksen ja keskeisten teknologioiden aloilla tai päästä tällaiseen asemaan. Komissio on luvannut tukea jäsenvaltioita niiden tarpeisiin parhaiten sopivien tutkimukseen ja innovointiin liittyvien uudistusten ajamisessa mm. antamalla niiden käyttöön poliittista tukea, maailmanluokan tietoja ja esimerkkejä hyvistä käytänteistä.

    Lehdistötiedote

    MEMO

  • Nyt kuvaamaan! – Voit voittaa 1 000 euron arvoisen kameran ja matkan Brysseliin

    (12/06/2014)

    Kolmannen kerran järjestettävän vuotuisen ”Europe in My Region” Photo Competition (Eurooppa alueellani) -valokuvakilpailun tavoitteena on jälleen tänä kesänä tehdä tunnetuksi hankkeita, jotka ovat saaneet EU:n aluepolitiikkaan liittyvää rahoitusta.

    Kilpailu järjestetään entiseen tapaan Euroopan komission Facebook-sivulla.Kilpailu alkaa 12. kesäkuuta, ja kuvia otetaan vastaan maanantaihin 25. elokuuta 2014 puoleen päivään asti. Kolmen ammattivalokuvaajan muodostama palkintolautakunta arvioi 100 eniten ääniä saanutta kuvaa sekä jopa 50 ”jokeriotosta” (kuvat, jotka eivät sisälly eniten ääniä saaneiden muodostamaan 1. ryhmään) ja valitsee kolme voittajaa.Voittajat ja palkinnot – matka Brysseliin ja lahjakortti 1 000 euron arvoisille digitaalikameravarusteille – julkistetaan OPEN DAYS 2014 -tapahtumassa lokakuussa.

    Hanki lisää näkyvyyttä ja seuraajia lisäämällä kilpailun virallinen aihetunnus kaikkiin tietoihin, joita haluat jakaa Facebookissa tai Twitterissä: #EUmyRegion.

    Facebook-sovellus on englanninkielinen.

  • EU:n Itämeri-strategian vuosifoorumi vetää Turkuun arvovaltaisen osanottajakaartin

    (02/06/2014)

    Kilpailukyky, ympäristö, ilmastonmuutos, energiaturva ja koulutus ovat muiden muassa asialistalla EU:n Itämeri-strategian (EUSBSR) foorumissa Turussa 3.–4. kesäkuuta. Vuosittain järjestettävän kokouksen erityisteemana on tällä kertaa kasvua, vaurautta, osallisuutta ja yhteyksiä parantava yhteistyö.

    Tilaisuuteen osallistuu yli 1 000 valtion- ja aluehallinnon, yritysten, kansalaisjärjestöjen, tiedemaailman ja tiedotusvälineiden edustajaa Itämeren alueen EU-maista sekä Venäjältä, Norjasta ja Islannista. Joukossa on korkean tason poliittisia johtajia, asiantuntijoita ja yritysjohtajia.

    Euroopan komissiota foorumissa ja samassa yhteydessä järjestettävässä Itämeren kehitysfoorumin (BDF) huippukokouksessa edustaa aluepolitiikasta vastaava komissaari Johannes Hahn.

    Lisätietoa

    Lehdistötiedote

    EU:n Itämeri-strategian vuosifoorumin ohjelma

    EU:n Itämeri-strategia

    Twitter: @EU_Regional@JHahnEU #EUSBSR

    Video: EU:n Itämeri-strategia – yhteistyötä oman alueen hyväksi

    EU:n makroaluestrategiat

  • Uudet maakohtaiset tiedotteet – koheesiopolitiikan saavutukset ja tulevaisuuden suunnitelmat

    (21/05/2014)

    Uudet maakohtaiset tiedotteet ovat nyt saatavilla aluepolitiikan sivustossa. Niissä on tärkeitä tietoja jäsenvaltioiden suunnitelmista rahoituskaudelle 2014–2020, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahoitukseen osoitettujen summien erittely sekä tärkeimmät investointiprioriteetit. Tiedotteissa on lisäksi ajantasainen katsaus saavutettuihin tuloksiin ja valittuihin onnistuneisiin projekteihin kaudelta 2007–2013. 

    Kaikki tiedotteet ovat ladattavissa PDF-muodossa aluepolitiikan sivustosta. Jokainen tiedote on saatavilla englanniksi sekä jäsenvaltion virallisilla kielillä.

    Lisäksi saatavilla on kaikilla kielillä yleinen tiedote, jossa on tietoja koheesiopolitiikan uudistuksesta uudella kaudella kysymysten ja vastausten muodossa. Tiedotteessa selitetään koheesiopolitiikan perusperiaatteet, ja se sisältää yhteystiedot lisätietoja ja rahoitushakemuksia varten.

  • Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeet tarjoavat ratkaisun raja-alueiden haasteisiin

    (16/05/2014)

    Euroopan raja-alueilla asuu ja työskentelee kolmannes EU:n kansalaisista. Heidän kohtaamansa erityiset haasteet ovat aiheena tilaisuudessa, jonka tarkoituksena on osoittaa, miten EU:n aluepolitiikka auttaa ihmisiä löytämään haasteisiin ratkaisuja Euroopan alueellisen yhteistyön kautta.

    Euroopan eri alueilla, sekä EU:n jäsenvaltioissa että EU:n ulkopuolisissa maissa, tuettiin vuosina 2007–2013 yli 8 000:a Euroopan alueellisen yhteistyön hanketta. Useimmat niistä koskivat EU:n 60 sisärajaa ja niillä asuvia kansalaisia. Näillä suhteellisen pienen budjetin hankkeilla on saavutettu konkreettisia tuloksia: parannuksia on saatu aikaan turvallisuuden, liikenteen, koulutuksen, energian, terveydenhoidon, ammattikoulutuksen ja työpaikkojen luomisen aloilla.

    Kyseisiä hankkeita valvovat Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien hallintoviranomaiset, jotka kokoontuvat vuosikokoukseen 19. ja 20. toukokuuta Brysselissä. Kokoukseen osallistuu myös neljään rajat ylittävään alueelliseen lippulaivahankkeeseen osallistuneita ja siitä hyötyneitä henkilöitä. Euroopan eri puolilta tulevat lääkärit, poliisit, käsityöläiset ja opiskelijat jakavat yhdessä raja-alueiden edustajien, mm. Euroopan raja-alueiden liiton, kanssa kokemuksia siitä, kuinka EU:n rajat ylittävät hankkeet ovat auttaneet ratkaisemaan haasteita, jotka liittyvät aivovientiin, turvallisuuteen, terveyteen, työttömyyteen ja koulutuksen puutteeseen.

    Lehdistötiedote

    19. toukokuuta pidettävän tilaisuuden ohjelma

    Euroopan alueellinen yhteistyö

    Esimerkkejä rajat ylittävistä hankkeista

  • Aluepolitiikassa jatketaan Keski- ja Itä-Euroopan kasvun tukemista samalla, kun EU juhlii historiallisen viidennen laajentumisen kymmenettä vuosipäivää

    (01/05/2014)

    Euroopan unioniin liittyi 10 uutta jäsenvaltiota 1.5.2004: Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia. Tämä oli historiallinen askel, sillä yhdellä kertaa jäsenvaltioiden määrä kasvoi 15:sta 25:een, unionin väkiluku kasvoi hyvin suureksi ja syntyi maailman suurin yksittäinen kauppa-alue. Sillä oli hyvin suuri merkitys uusien jäsenvaltioiden kannalta, mutta myös koko EU:ssa kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen yhdentymisen kannalta, minkä takia se sijoittuu lähihistorian tärkeimpien tapahtumien joukkoon.

    Viimeisten 10 vuoden aikana näiden uusimpien jäsenten aluetaloudet ovat hyötyneet valtavasti EU:n koheesiopolitiikasta. On arvioitu, että bruttokansantuote kasvaa 12 uudessa jäsenvaltiossa (vuonna 2007 liittyneet Bulgaria ja Romania mukaan luettuina) nykyisten koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanon aikana (eli vuosina 2007–2016) noin 1,5 prosenttia joka vuosi. Positiivisen taloudellisen rakennemuutoksen pitkäaikainen vaikutus näkyy myös bruttokansantuotteessa, jonka ennustetaan kasvavan 2,4 prosenttia vuosina 2007–2025.

    Koheesiopolitiikan investoinneilla on tuettu näissä maissa uusia innovatiivisia yrityksiä ja luotu hyviä ja tulevaisuudessakin kestäviä työpaikkoja. Konkreettisia toimenpiteitä ovat olleet laajakaistaverkon rakentaminen syrjäisille alueille, toimet aivovuodon ehkäisemiseksi sekä alueiden kilpailukykyä ja kansallista kilpailukykyä parantavien elintärkeiden liikenneyhteyksien rakentaminen.

    Suurimmalle osalle näitä jäsenvaltioita koheesiopolitiikan rahoitus edustaa myös vakaata, turvallista ja pitkäaikaista julkista rahoitusta, joissakin tapauksissa yli 90 prosenttia. EU:n koheesiopolitiikka on jo investoinut yhteensä 117,5 miljardia euroa näihin jäsenvaltioihin

    Euroopan komission edustustot näissä maissa järjestävät yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa monia toimintoja ja juhlallisuuksia tämän erityisen vuosipäivän juhlistamiseksi: keskustelutilaisuuksia, konferensseja, tapahtumia, näyttelyjä, videokertomuksia, valokuvakilpailu jne.

    Lisätietoa:

    Euroopan komission edustustot jäsenvaltioissa

    Jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan asiakirjat

    Koheesiopolitiikan investoinnit EU:hun vuoden 2004 jälkeen liittyneisiin jäsenvaltioihin

    Kypros

    Tšekki

    Viro

    Unkari

    Latvia

    Liettua

    Malta

    Puola

    Slovakia

    Slovenia

  • Kumppanuussopimukset ja toimenpideohjelmat – tilannekatsaus

    (30/04/2014)

    Komissio arvioi parhaillaan 28 jäsenvaltion toimittamia virallisia kumppanuussopimuksia ja 10 jäsenvaltion toimittamia koheesiopoliittisten toimenpideohjelmien ehdotuksia, joissa ne esittelevät yleisesti EU:n rakenne- ja investointirahastoihin liittyvät investointisuunnitelmansa ohjelmakaudelle 2014–2020.

    Kumppanuussopimuksensa ja toimenpideohjelmansa ovat toimittaneet seuraavat jäsenvaltiot:

    • Polska: kumppanuussopimus 10/01 ja 22 toimenpideohjelmaa
    • France:kumppanuussopimus 14/01 ja 25 toimenpideohjelma
    • Latvija:kumppanuussopimus 15/02 ja yksi toimenpideohjelma
    • Portugal:kumppanuussopimus 10/02 ja 12 toimenpideohjelmaa
    • Lietuva:kumppanuussopimus 04/01 ja yksi toimenpideohjelma
    • Slovensko:kumppanuussopimus 14/02
    • Suomi:Finland kumppanuussopimus 17/02 ja yksi toimenpideohjelma
    • Deutschland:kumppanuussopimus 26/02 ja 6 toimenpideohjelmaa
    • Eesti:kumppanuussopimus 28/02 ja yksi toimenpideohjelma
    • Danmark:kumppanuussopimus 04/03 ja molemmat toimenpideohjelmat
    • Magyarország: kumppanuussopimus 07/03
    • Nederland: kumppanuussopimus 10/03 ja kaikki viisi toimenpideohjelmaa
    • România: kumppanuussopimus 01/04
    • Malta: kumppanuussopimus 01/04
    • България/Bulgaria: kumppanuussopimus 02/04
    • Slovenija: kumppanuussopimus 10/04
    • Sverige: kumppanuussopimus 17/04
    • Κύπρος: kumppanuussopimus 17/04
    • Ceská republika: kumppanuussopimus 17/04
    • Österreich: kumppanuussopimus 17/04
    • United Kingdom: kumppanuussopimus 17/04
    • Ελλάδα: kumppanuussopimus 17/04
    • Italia: kumppanuussopimus 22/04
    • España: kumppanuussopimus 22/04
    • Hrvatska: kumppanuussopimus 22/04
    • Éire/Ireland: kumppanuussopimus 22/04
    • Belgien/Belgique/België: kumppanuussopimus 23/04
    • Luxembourg: kumppanuussopimus 30/04

    Lisäksi on toimitettu yksi EAYY (Euroopan alueellinen yhteistyö) -toimenpideohjelma (NL-DE)

    Komissio on korostanut, että rahastojen käyttöön on ratkaisevan tärkeää soveltaa strategista lähestymistapaa ja että nopeutta tärkeämpää on laatu.

    Komissio jatkaa kumppanuussopimusten perusteellista arviointia ja lähettää mahdolliset huomautukset jäsenvaltioille.

    Ensimmäiset sopimukset hyväksytään todennäköisesti toukokuussa ja loput myöhemmin syksyllä.

  • Uudistetun koheesiopolitiikan 2014–2020 esittely Panoramassa

    (08/04/2014)

    Panorama-lehden talvinumeron aiheena on vuosien 2014–2020 uudistettu koheesiopolitiikka ja sen merkitys kaikille sidosryhmille. Komission puheenjohtaja Barroso kertoo erikoishaastattelussa, miten uudistetun koheesiopolitiikan avulla voidaan luoda kasvua ja työpaikkoja ja saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

    Lukijamme voivat myös osallistua keskusteluun laajennetussa Omin sanoin -osiossa, jossa jäsenvaltioiden, alueiden ja yhdistysten edustajat eri puolilta Eurooppaa kertovat uudistuksen herättämistä ajatuksista ja tulevaa rahoituskautta koskevista toiveistaan.

    Lisäksi tässä numerossa esitellään uudistuksen pääkohdat ja temaattiset painopisteet, kerrotaan talousarvion hyväksymisprosessista Euroopan parlamentin kannalta, annetaan tietoa rahoituksen hakemiseksi ja tarkastellaan viestintästrategioita ja -velvoitteita. Lehdessä on myös perinteinen osio uutisaiheista ja erikoishankkeista ympäri EU:ta.

  • Innovatiivisuus lisääntynyt Euroopassa mutta alueelliset innovaatioerot pysyneet suurina

    (04/03/2014)

    Eurooppa kuroo kiinni Yhdysvaltojen ja Japanin etumatkaa innovointialalla, mutta EU:n jäsenvaltioiden väliset suorituskyvyn erot ovat yhä suuret, ja ne supistuvat kovin hitaasti. Innovaatiokuilu levenee aluetasolla: innovaatiosuorituskyky on heikentynyt lähes viidesosassa EU:n alueista. Nämä ovat keskeiset tulokset Euroopan komission innovaatiounionin tulostaulussa 2014 sekä alueellisessa innovaatiotulostaulussa 2014. EU:n kokonaistilanne on säilynyt suhteellisen vakaana, niin että kärjessä on Ruotsi ja sen jälkeen tulevat Tanska, Saksa ja Suomi – nämä neljä maata investoivat eniten tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Portugali, Viro ja Latvia ovat parantaneet asemiaan eniten. Kaiken kaikkiaan edistystä on saavutettu eritoten EU:n tutkimusjärjestelmän avoimuudessa ja houkuttelevuudessa sekä yritysten innovaatioyhteistyössä ja osaamisen kaupallistamisessa, kun sitä mitataan ulkomailta saaduilla lisenssi- ja patenttituloilla. Julkiset T&K-menot ovat kasvaneet, mutta toisaalta riskipääomainvestoinnit sekä muihin kuin T&K-toimiin kohdistuvat yritysten innovaatioinvestoinnit ovat vähentyneet.

     

    Press Release

    Memo

    Full report of the Innovation Union Scoreboard 2014

    Full report of the Regional Innovation Scoreboard 2014

  • EU:n toimintaohjelma huomispäivän kaupungeille

    (14/02/2014)

    Brysselissä 17.–18 helmikuuta järjestettävän CiTIEs-foorumin "Huomispäivän kaupungit: Investoidaan Eurooppaan" (Cities of Tomorrow: Investing in Europe) päätavoitteena on saada Euroopan kaupunkien asioita aiempaa paremmin kuuluviin ja tuoda ne EU:n poliittisen päätöksenteon keskiöön.

    Aluepolitiikasta vastaava komissaari Johannes Hahn kokoaa foorumiin kaupunkipolitiikan merkittäviä toimijoita hahmottelemaan uutta EU:n kaupunkien toimintaohjelmaa. Yli kaksi kolmasosaa eurooppalaisista asuu kaupungeissa. Siksi kokouksessa on tarkoitus selvittää ja keskustella siitä, miten kaupungeille voitaisiin antaa enemmän painoarvoa EU:n politiikanteossa sekä varmistaa, että kaupunkien tarpeita ymmärretään nykyistä paremmin ja että politiikka on koordinoidumpaa. Kokouksen avulla pyritään tuomaan esiin, että kaupungeilla voi olla keskeinen rooli toteutettaessa laajempia EU:n tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen, työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa.

    Kokouksessa on tarkoitus keskustella komission laatimasta keskusteluasiakirjasta. Kokouksen yhteydessä järjestetään useita tapahtumia, joihin osallistuu kaupunkipolitiikan tärkeimpiä toimijoita, kuten kaupunkiasioiden ammattilaisia, kaupunkiyhdistyksiä, paikallisviranomaisia sekä jäsenvaltioiden ministeriöiden edustajia. Foorumiin kokoontuvat niin ikään 16:den EU:n pääkaupungin kaupunginjohtajat, joiden odotetaan yhtyvän jäsenvaltioiden kehotuksiin luoda johdonmukainen EU:n kaupunkien toimintaohjelma.

    Lisätietoja:

  • Real Economy "Searching for a silver lining to Europe’s age-old problem"

    (07/02/2014)

    Yhä useammat eurooppalaiset elävät entistä pitempään, mikä luo uusia mahdollisuuksia niin sanotulle ”senioritaloudelle”. Samalla Euroopan nykyiset väestöennusteet lisäävät kuitenkin julkiseen talouteen kohdistuvia paineita, muun muassa eläkemenojen sekä terveyden- ja pitkäaikaishoidon menojen osalta.Tämänhetkiset väestöennusteet osoittavat todellakin, että lähitulevaisuudessa koko Euroopan unionissa olisi ainoastaan kaksi työikäistä henkilöä jokaista yli 65-vuotiasta kohti, kun suhdeluku on tällä hetkellä 4:1.Vanhemman väestön osuuden kasvu kokonaisväestöstä kasvattaa puolestaan työikäisten taakkaa, koska he maksavat väestön ikääntymiseen liittyvät menot. 

    Televisiokanava Euronewsin Real Economy -ohjelman seuraavassa osassa tarkastellaan tämän iänikuisen kysymyksen tuomia haasteita ja erityisesti EU:n esittämiä mahdollisia keinoja niiden ratkaisemiseksi.Ohjelmassa tutustutaan yhteen EAKR:n rahoittamaan RegioStars-kilpailun loppukilpailuhankkeeseen Suomessa.Hyvinvointialan kaksivuotisessa Living Lab -hankkeessa testattiin hyvinvointipalveluja ja teknologiaa aidossa ympäristössä, muun muassa vanhainkodeissa.Julkisten ja yksityisten sidosryhmien kumppanuutena toteutettu hanke keskittyi kolmelle alueelle Länsi-Suomessa, ja sen tavoitteena oli kehittää uusi ja innovatiivinen itsenäisen asumisen tukimalli. 

    Euronewsin ohjelmassa on haastateltavana myös Kansainvälisen työjärjestön (ILO) varapääjohtaja Sandra Polaski, joka kertoo Euroopan ikääntymisilmiöstä verrattuna muun maailman tilanteeseen.

    Katso - Real Economy "Searching for a silver lining to Europe’s age-old problem"

    Living Lab on Wellbeing Services and Technology 

    Seuraava RegioStars Palkintojenjakotilaisuus, jossa 19 finalistia kilpailee voitosta 4 kategoriassa, pidetään Brysselissä 31. maaliskuuta 2014.

  • Vuoden 2015 Euroopan yrittäjyysalueiden haku alkanut

    (03/02/2014)

    Alueiden komitea on käynnistänyt vuoden 2015 Euroopan yrittäjyysalueiden (EYA) haun. EYA-tunnustuksella palkitaan sellaisia Euroopan kuntia ja alueita, joilla on vahvimmin tulevaisuuteen suuntautuvia visioita. Hakemukset tulee jättää viimeistään 31. maaliskuuta 2014. Viidennen EYA-haun julisti alkaneeksi Vilnassa järjestetyn Euroopan pk-yrityskokouksen yhteydessä Flanderi–Eurooppa-yhteystoimiston puheenjohtaja Luc Van den Brande (BE, PPE). 

    EYA-hankkeessa etsitään ja palkitaan sellaisia alueita, joilla on erityisen merkittäviä yrittäjyysvisioita ja jotka toteuttavat näitä visioita konkreettisten, mitattavissa olevien toimien avulla edistäen eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen täytäntöönpanoa ja hyödyntäen optimaalisella tavalla julkista rahoitusta alueen koosta, vauraudesta tai toimivaltuuksista riippumatta. Alueille, joilla on kaikkein vakuuttavin strategia, myönnetään vuoden yrittäjyysalueen tunnus. Aloitteen tavoitteena on dynaamisten, ympäristömyötäisten ja yrityshenkisten alueiden luominen ja kannustaminen kaikkialla Euroopassa. 

    "Pk-yritykset ovat Euroopan talouden elpymisen kantava voima. Valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten on yhdistettävä voimansa ja luotava edellytykset menestyksekkäälle yritystoiminnalle. EYA-hankkeessa palkitaan Euroopan alueita, jotka sitoutuvat luomaan sellaisia toimintaympäristöjä, joissa yritykset voivat kukoistaa. Jos olette valmiita hyödyntämään alueenne yrittäjyyspotentiaalin, kehotan osallistumaan vuoden 2015 EYA-hakuun", Van den Brande sanoi. 

    Palkittua aluestrategiaa arvioidaan seuraavien kahden vuoden aikana, ja tärkeimmistä tuloksista ja saavutuksista jaetaan tietoa ja keskustellaan alue- ja paikallisviranomaisten kesken EYA-verkostossa. 

    Hakuaika päättyy 31. maaliskuuta 2014. Hakemuslomake, tietolomake EYA-tunnustuksesta ja lisätietoja on saatavilla EYA-verkkosivuilla osoitteessa: www.cor.europa.eu/eer. Lisätietoja: eer-cdr@cor.europa.eu

  • EU:n koheesiopolitiikka suunnataan kasvuun ja työllisyyteen: uudistuksen 10 pääkohtaa

    (19/11/2013)

    Koheesiopolitiikkaan investoidaan 325 miljardia euroa EU:n talousarviossa vuosiksi 2014–2020. Varat käytetään EU:n jäsenvaltioissa, niiden alueilla ja kaupungeissa kasvua ja työllisyyttä koskevien EU:n laajuisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Muita kohdealoja ovat ilmastonmuutos, energiariippuvuus ja sosiaalinen syrjäytyminen. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden kansalliset rahoitusosuudet ja rahoitusvälineiden vipuvaikutus, toimien kokonaisvaikutuksen odotetaan olevan yli 500 miljardia euroa. Koheesiopolitiikan uudistuksella varmistetaan, että alueiden ja kaupunkien yksilöllisiin tarpeisiin mukautetuilla investoinneilla saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Uudistuksen pääkohdat ovat seuraavat:

    1. Investoidaan kaikille EU:n alueille ja mukautetaan tuen tasoa ja kansallista rahoitusosuutta (yhteisrahoitusosuutta) kehitystason mukaan:

    Vähemmän kehittyneet alueet (BKT < 75 % suhteessa EU-27:n keskiarvoon)

    Siirtymäalueet (BKT 75–90 % suhteessa EU-27:n keskiarvoon)

    Kehittyneemmät alueet (BKT > 90 % suhteessa EU-27:n keskiarvoon)

    2. Kohdennetaan varat keskeisille kasvualoille: Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) investoinnit keskitetään alueiden luokituksen mukaan neljälle keskeiselle painopistealalle: innovaatio ja tutkimus, digitaalistrategia, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tuki ja vähähiilinen talous (vähemmän kehittyneillä alueilla 50 %, siirtymäalueilla 60 % ja kehittyneemmillä alueilla 80 %). Näille aloille kohdennetaan noin 100 miljardia euroa, josta vähintään 23 miljardilla eurolla tuetaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen (energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet). Tästä määrästä on vielä esitetty erilliset EAKR:n rahoituksen kohdennusvelvoitteet (vähemmän kehittyneillä alueilla 12 %, siirtymäalueilla 15 % ja kehittyneemmillä alueilla 20 %).

    Koheesiorahastosta osoitetaan noin 66 miljardia euroa ensisijaisiin Euroopan laajuisiin liikenneyhteyksiin ja ympäristöinfrastruktuurin keskeisiin hankkeisiin.

    Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) koheesiopolitiikalla annetaan merkittävä panos työllisyyteen liittyvien EU:n ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiselle esimerkiksi ammattikoulutuksen ja elinikäisen oppimisen, yleiskoulutuksen ja sosiaalisen osallistamisen avulla (vähintään 20 % ESR:n varoista kussakin jäsenvaltiossa on käytettävä tämän tavoitteen tueksi). ESR:n määrärahoista päätetään kunkin jäsenvaltion tarpeiden mukaan siten, että vähimmäismäärä on määritelty ennalta ja kokonaissumma on vähintään 70 miljardia euroa. Uudella nuorison työllisyyttä koskevalla aloitteella, jossa ESR on mukana ja jonka arvo on vähintään 6 miljardia euroa, tuetaan nuorisotakuun täytäntöönpanoa.

    3. Vahvistetaan selkeät, avoimet ja mitattavissa olevat tavoitteet ja päämäärät tulosvastuullisuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi: Maiden ja alueiden on ilmoitettava heti alusta alkaen tavoitteet, jotka ne aikovat toteuttaa käytettävissä olevin resurssein, ja yksilöitävä tarkasti, miten edistystä näiden tavoitteiden suhteen mitataan. Näin varojen käyttöä voidaan seurata säännöllisesti, ja siitä voidaan keskustella. Tämä mahdollistaa sen, että paremmin suoriutuville ohjelmille voidaan ohjelmakauden loppupuolella antaa lisärahoitusta (ns. suoritusvarauksesta).

    4. Otetaan käyttöön ehdollisuus määrärahojen kanavoinnissa, jotta varmistetaan entistä tehokkaammat investoinnit. Ennakkoehtoihin kuuluvat esimerkiksi älykkään erikoistumisen strategiat, joilla selvitetään tiettyjä vahvuuksia ja mahdollisuuksia, yritysmyönteisiä uudistuksia ja liikennestrategioita sekä toimenpiteitä, joilla parannetaan julkisia hankintoja ja ympäristönsuojelulainsäädännön noudattamista, sekä strategioita nuorisotyöttömyyden ja aikaisen koulunkäynnin keskeyttämisen torjumiseen ja sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseen.

    5. Otetaan käyttöön yhteinen strategia koordinoinnin lisäämiseksi ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi: Yhteisen strategiakehyksen avulla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (EAKR, koheesiorahasto ja ESR ovat kolme koheesiopoliittista rahastoa, joiden lisäksi alalla toimivat vielä maaseudun kehittämisrahasto ja kalatalousrahasto) koordinointia voidaan parantaa. Näin luodaan paremmat yhteydet myös muihin EU:n välineisiin, joita ovat esimerkiksi Horisontti 2020 -puiteohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline tai työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma.

    6. Vähennetään byrokratiaa ja yksinkertaistetaan EU:n investointien hyödyntämistä kaikille Euroopan rakenne- ja sijoitusrahastoille yhteisillä säännöillä sekä yksinkertaistetuilla kirjanpitosäännöillä, kohdennetummilla raportointivaatimuksilla ja lisääntyvällä digitaaliteknologian käytöllä (”e-koheesio”).

    7. Vahvistetaan politiikan kaupunkiulottuvuutta korvamerkitsemällä vähimmäismäärä EAKR:n varoista käytettäviksi integroituihin kaupunkihankkeisiin, jotka toteutetaan muiden kaupunkialueisiin keskittyvien toimien lisäksi.

    8. Lisätään rajat ylittävää yhteistyötä ja tehdään rajat ylittävien hankkeiden käynnistys helpommaksi. Lisäksi varmistetaan, että makroaluestrategioita, kuten Tonavan ja Itämeren strategioita, tuetaan kansallisista ja alueellisista ohjelmista.

    9. Varmistetaan, että koheesiopolitiikka on paremmin yhdennetty laajempaan EU:n talouden ohjausjärjestelmään: Ohjelmien on oltava johdonmukaisia kansallisten uudistusohjelmien kanssa, ja niillä olisi puututtava EU-ohjausjaksolla annettavissa maakohtaisissa suosituksissa eriteltyihin uudistuksiin. Tarvittaessa komissio voi niin sanotun makrotaloudellisen ehdollisuuslausekkeen nojalla pyytää jäsenvaltioita muuttamaan ohjelmiaan keskeisten rakenneuudistusten tukemiseksi. Viimeisenä keinona komissio voi peruuttaa määrärahat, jos talouspoliittisia suosituksia rikotaan toistuvasti ja vakavasti.

    10. Kannustetaan rahoitusvälineiden käytön lisäämistä, jotta pk-yritykset saavat enemmän tukea ja niiden luotonsaanti helpottuu: Lainojen, takausten ja oman tai riskipääoman saamista tuetaan EU:n varoilla yhteisten sääntöjen avulla laajentamalla rahoitusvälineiden käyttöä ja tarjoamalla kannustimia (esimerkiksi korkeammat osarahoitusosuudet). Sen, että keskitytään pikemminkin lainoihin kuin avustuksiin, odotetaan parantavan hankkeiden laatua ja vähentävän riippuvuutta tuesta.

  • EU:n rahoituskehys 2014–2020: biljoona euroa Euroopan tulevaisuuteen

    (19/11/2013)

    Euroopanparlamentti hyväksyi tänään vuosia 2014–2020 koskevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen. Tämän jälkeen monivuotinen rahoituskehys hyväksytään lopullisesti neuvostossa tulevien viikkojen aikana. Tiiviit kaksi ja puoli vuotta kestäneet neuvottelut, jotka aloitettiin komission esitettyä ehdotuksensa 29. kesäkuuta 2011, on saatu nyt päätökseen.

    EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 puitteissa Euroopan unioni voi investoida 960 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina (1,00 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon) ja 908,4 miljardia euroa maksumäärärahoina (0,95 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon). Odottamattomiin olosuhteisiin sovellettavat rahoitusvälineet (kuten hätäapuvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto, solidaarisuusrahasto ja joustoväline) ja Euroopan kehitysrahasto ovat monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolella. Jos ne otetaan käyttöön täysimääräisesti, niiden osuus on 36,8 miljardia euroa (tai 0,04 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon). Vuosia 2014–2020 koskevassa EU:n rahoituskehyksessä määritellään ensisijaiset rahoituskohteet, jotka liittyvät kestävään kasvuun, työllisyyteen ja kilpailukykyyn EU:n kasvustrategian Eurooppa 2020 mukaisesti. Esimerkiksi nykyiseen rahoituskehykseen verrattuna otsakkeen 1A (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) määrärahoja lisätään 91,5 miljardista eurosta (=9,2 prosenttia talousarviosta) 125,6 miljardiin euroon (13,1 prosenttia talousarviosta)

    Uudistetun koheesiopolitiikan puitteissa käytettävissä on yhteensä 366,8 miljardia euroa1, joka voidaan investoida Euroopan alueisiin, kaupunkeihin ja reaalitalouteen. Se tulee olemaan EU:n tärkein investointiväline, jolla tuetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Nämä ovat talouskasvu ja työllistyminen, ilmastonmuutokseen reagoiminen ja energiariippuvuuden ratkaiseminen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen. Tavoitteiden saavuttamista edistetään kohdentamalla Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta tärkeimpiin painopisteisiin kuten pk-yrityksille annettavaan tukeen. Kyseinen tuki on tarkoitus kaksinkertaistaa 70 miljardista eurosta 140 miljardiin euroon seitsemän vuoden kuluessa. Kaikissa Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa korostetaan aiempaa enemmäntulossuuntautuneisuutta ja niissä on uusi suoritusvaraus, joka toimii kannustimena hyvien hankkeiden toteuttamiseen.Lisäksikoheesiopolitiikan, maatalouden kehittämisen ja kalatalousrahaston tehokkuus liitetään myös talouden ohjausjärjestelmään jäsenvaltioiden kannustamiseksi noudattamaan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa annettuja EU:n suosituksia.

    1. Käypinä hintoina. Vuoden 2011 hintoina: 325 miljardia euroa.

    Infographic : A reformed Cohesion Policy for Europe : the main investment policy for growth and jobs

    EU:n koheesiopolitiikka suunnataan kasvuun ja työllisyyteen: uudistuksen 10 pääkohtaa

    Lehdistötiedote

  • Itämeren kehitysfoorumin vuotuinen kokous vauhdittaa Euroopan ensimmäistä makroaluetta

    (11/11/2013)

    EU:n ensimmäinen makroalue perustettiin neljä vuotta sitten, ja siihen kuuluvien kahdeksan EU-maan edustajat sekä aluepolitiikasta vastaava komissaari Johannes Hahn kokoontuvat tänään Vilnaan Itämeren aluetta varten laaditun EU:n strategian täytäntöönpanoa käsittelevään vuotuiseen kokoukseen. Kokouksessa ovat paikalla myös Venäjän ja Norjan edustajat.

    Ennen tapahtumaa puhunut komissaari Hahn totesi, että Euroopan ensimmäisenä makroalueena Itämeren alueen strategia on ollut tällaisen yhteistyökäytännön edelläkävijä, jota muut seuraavat tarkkaan sekä Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. "Olemme jo päässeet pitkälle, kun maat ja alueet työskentelevät yhdessä selvittääkseen yhteisiä etuja, ongelmia ja ratkaisuja, joihin ei pystytä tehokkaasti puuttumaan yksinomaan valtakunnallisella tai paikallisella tasolla.”

    Yhteistyön tahtia on kuitenkin hänen mukaansa tiivistettävä. ”Strategiaan osallistuvien on nyt toimittava pikemminkin kapteeneina kuin kanssamatkustajina. Kyseisten Itämereen rajoittuvien maiden ja alueiden on lisättävä vauhtia ja hyödynnettävä käytettävissä olevat EU:n varat sekä kansalliset, alueelliset ja yksityiset resurssit voidakseen vaikuttaa makroalueen kehityssuuntaan. ”

    Lehdistötiedote

    Puhe

    Lisätietoja

  • Komissaari Hahn kehottaa alueita hyödyntämään innovointipotentiaalia kasvun edistämiseksi

    (08/11/2013)

    Aluepolitiikasta vastaava komissaari Johannes Hahn nostaa tänään esiin EU:n alueiden kilpailukyvyn parantamisen EU:n investointien ja kohdennetun suunnittelun avulla. Komissaari Hahn puhuu tänään Brysselissä Regions as motors of new growth through smart specialisation -konferenssissa, jossa hän kehottaa alueita selvittämään keskeiset vahvuutensa ja keskittämään voimavaransa niihin parantaakseen kilpailuetuaan. Tämän korkean tason tapaamisen järjestää komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ja Flanderin alue. Tarkoituksena on tarkastella, miten nämä niin kutsutut ”älykkään erikoistumisen” strategiat ovat edenneet Euroopan eri maissa ja alueilla. Nämä strategiat ovat keskeinen tekijä EU:n uudessa koheesiopolitiikassa ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) investointien saannin edellytys.

    Keskustelua käydään ratkaisevalla hetkellä, koska ehdotukset uudesta koheesiopolitiikasta vuosiksi 2014–2020 ovat viimeisessä käsittelyvaiheessa. Keskeistä uudistetussa politiikassa ovat edellytykset, joiden on täytyttävä, ennen kuin varoja voidaan käyttää. Yksi näistä edellytyksistä on selkeä ja tarkkaan suunniteltu älykkään erikoistumisen strategia tutkimusta ja innovointia varten. Sen tarkoitus on ohjata investointien käyttöä seuraavien seitsemän vuoden ajan ja varmistaa, että selkeät tavoitteet saavutetaan käytännössä.

    Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy pitää tilaisuudessa pääpuheen. Komissaari Hahnin lisäksi konferenssissa puhuvat Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan puheenjohtaja Danuta Hübner ja Flanderin alueen pääministeri Kris Peeters. Konferenssi on suunnattu pääasiassa poliittisille päättäjille, tutkijoille sekä tutkimuksen, innovoinnin ja aluekehityksen toiminta-aloille. Sen tarkoituksena on tarkastella rajatylittävää yhteistyötä ja synergiaa olemassa olevien strategioiden välillä.

    Videos on Smart Specialisation

    The Kingdom of Smart
    The Kingdom of Smart
    Technological advancement in Flanders' health care system through Smart Specialisation
    Technological advancement in Flanders' health care system through Smart Specialisation
    Smart Specialisation for the shoe business in the Marche Region
    Smart Specialisation for the shoe business in the Marche Region
    Smart Specialisation in Poland takes off for the future through the Flaris project
    Smart Specialisation in Poland takes off for the future through the Flaris project
    Smart Specialisation: PLOCAN Oceanic Research Centre on the Canary Islands
    Smart Specialisation: PLOCAN Oceanic Research Centre on the Canary Islands

    Lehdistötiedote

    Lisätietoja

  • Eurooppalainen sosiaalialan innovaatiokilpailu

    (24/10/2013)

    Onko sinulla ideoita, joiden avulla työttömyyttä voitaisiin vähentää? Oletko keksinyt keinoja, joilla voitaisiin parantaa työoloja matalapalkka-aloilla ja auttaa niitä, jotka joutuvat esimerkiksi sukupuolensa, ikänsä tai sosiaalisen asemansa vuoksi tekemään huonosti palkattua työtä? EU:ssa on nyt 27 miljoonaa työtöntä. Miten heidän työllistymismahdollisuuksiaan voitaisiin parantaa? Jos sinulla on tuoreita ratkaisuja, osallistu eurooppalaiseen sosiaalialan innovaatiokilpailuun!

    Sosiaalialan innovaatiokilpailulla etsitään uusia ratkaisuja, joilla voidaan vähentää työttömyyttä ja lieventää sen haitallisia vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan. Kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Se on perustettu portugalilaisen kansanedustajan ja sosiaalisten innovaatioiden edistäjän Diogo Vasconcelosin muistoksi.

    Kilpailuun voi ilmoittaa myös hankkeita, joille ei vielä ole löytynyt rahoittajia. Jatkoon valittuja ehdotuksia on mahdollista kehittää edelleen mentorien ohjauksessa (Social Innovation Academy). Kolme parasta ehdotusta palkitaan kukin 30 000 euron palkinnolla.

    Edellisvuoden palkinnonsaajien mukaan kilpailu tuo myös muuta kuin rahallista hyötyä. Sen aikana saa apua ideansa työstämiseen, palkinto antaa työlle legitimiteettiä ja uudet ratkaisut leviävät laajemman yleisön tietoisuuteen.

    Eurooppalainen sosiaalialan innovaatiokilpailu

  • OPEN DAYS: Euroopan alueet ja kunnat matkalla vuoteen 2020 kasvuinvestointien voimin

    (04/10/2013)

    Yli 5 500 Euroopan eri alueilta ja kaupungeista tulevaa edustajaa kokoontuu tänäkin vuonna keskustelemaan siitä, miten EU:n aluepolitiikan seuraavan kauden investoinneilla Eurooppa saadaan jälleen kasvun, työllisyyden ja paremman kilpailukyvyn tielle.

    Nyt yhdettätoista kertaa järjestettävä Euroopan alueiden ja kuntien avoimien ovien OPEN DAYS ‑viikko tapahtuu tällä kertaa 7.–10. lokakuuta Brysselissä Tämä nelipäiväinen laatuaan suurin tapahtuma kerää poliittisia päättäjiä ja asiantuntijoita keskustelemaan EU:n aluepolitiikan päivänpolttavista kysymyksistä. Ajoitus on osuva, sillä aluepolitiikan uudistukset ovat loppuvaiheissaan ja vuosien 2014–2020 ohjelmien suunnittelu ratkaisevassa vaiheessa. Tapahtumaa isännöivät EU:n aluepolitiikkakomissaari Johannes Hahn ja EU:n alueiden komitean puheenjohtaja Ramón Luis Valcárcel. Tilaisuuden avaa Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso. Avajaistilaisuudessa järjestetään paneelikeskustelu, jonka aiheena on EU:n aluepolitiikan keskeinen rooli elpymisen ja kasvun vauhdittajana Euroopassa.

    Tapahtuman edellä komissaari Hahn totesi, että tämänvuotisessa OPEN DAYS ‑tapahtumassa luodaan perusta sille, miten varoja investoidaan ja suunnitellaan seuraavien seitsemän vuoden aikana. ”Vuoden 2013 OPEN DAYS osuu ratkaisevaan vaiheeseen EU:n aluepolitiikassa”, sanoi komissaari.Hahn muistutti, että aluepolitiikan uudistamisessa ollaan nyt loppuvaiheessa. Alueet tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä komission kanssa, kun tarkoituksena on luoda perusta niiden esittämille uusiin ohjelmiin liittyville strategioille.Hahn tähdensi, että aluepolitiikan uusi ja uudistettu linjaus tarjoaa alueille todellisen mahdollisuuden investoida tulevaan kasvuun ja hyvinvointiin.Kyse on investointiprioriteeteista mutta samalla myös rakentamisesta alueiden ja kuntien omien vahvuuksille. ”On hyvä päästä keskustelemaan siitä, miten EU:n aluepolitiikalla voidaan auttaa kuntia ja alueita muuttumaan sillä tavoin, että ne pystyvät parantamaan kilpailukykyään, luomaan kasvua ja saamaan aikaan työpaikkoja”.

    ”Koheesiopolitiikkaa on uudistettu, ja nyt sillä pitäisi mahdollisimman pian luoda välineitä, joilla pystytään tehokkaasti tukemaan elpymistä ja työllisyyttä”, totesi puolestaan alueiden komitean puheenjohtaja Valcárcel.Valcárcel tähdensi, että alueet ja paikallisviranomaiset tietävät, että vaikka aika on kortilla, on huolehdittava siitä, että vuosien 2014–2020 investointisuunnitelmia ryhdytään toteuttamaan tulevana vuotena.Puheenjohtaja lupaa, että alueiden komitea on tässä vankasti alueiden apuna ja tukee parhaita hankkeita ja strategioita. ”Tässä suhteessa tämänvuotinen OPEN DAYS tapahtuma on aluepolitiikan päättäjille ratkaiseva tilaisuus tutustua uusiin välineisiin ja sääntöihin ja jakaa parhaita ajatuksia siitä miten EU:n alueet saadaan taas kasvun tielle”, totesi puheenjohtaja Valcárcel lopuksi.

    OPEN DAYS ‑tapahtuman mottona on Euroopan alueet ja kunnat matkalla vuoteen 2020. Tapahtumassa järjestetään sata seminaaria seuraavista aiheista:

    • Muutoksen hallinta 2014–2020: innovatiivisia tapoja toteuttaa tulevat investointiprioriteetit (kuten integroidut alueelliset investoinnit, yhteiset toimintasuunnitelmat, hallinto ja rahoitusvälineet).
    • Synergiaedut ja yhteistyö: EU:n tason, kansalliset ja alueelliset toimintastrategiat ja eri rahoituslähteiden yhdisteleminen. Tarkastellaan erilaisia yhteistyömuotoja – makroaluestrategiat ja valtakunnallisten, alueellisten ja kunnallisten viranomaisten ja asiantuntijatahojen yhteistyö.
    • Haasteet ja ratkaisut: Tarkastellaan Euroopan eri alueiden ja kuntien yhteisiä haasteita käytännön ratkaisujen keinoin. Esimerkkejä: pk-yritysten mahdollisuudet saada lainaa ja päästä globaaleille markkinoille, väestörakenteelliset kysymykset, jätteet, vesihuolto ja luonnonriskien hallinta, ruuhkautuminen, saastuminen ja suuri energiankulutus.

    Ohjelman pääkohdat

    Puheenjohtaja Valcárcelin ja komissaari Hahnin isännöimä lehdistötilaisuus 7. lokakuuta klo 13.30 alueiden komitean tiloissa.

    2014 RegioStars Awards -kilpailun neljän kategorian 19 finalistin esittely Brysselissä Charlemagne-rakennuksessa.

    Esittely selvityksestä ”Quality of life in European Cities” (keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa 41 000 asukasta 79 kaupungista kertoi ajatuksiaan kaupunkielämästä, tiistaina 8.10. klo 16.30–17.15, Berlaymont-rakennus, Schuman-sali.

    Komissaari Hahnin ja Brysselin pääkaupunkialueen pääministerin Rudi Vervoortin avaama ulkoilmanäyttely 100 EUrban solutions 8. lokakuuta paikassa Place Jean Rey, Bryssel, ja lukuisia verkostoitumistapahtumia 8. lokakuuta 12 muussa paikassa näyttelyreitin varrella.

    Vuoden 2014 Europe in my region -valokuvakilpailun voittajat Kreikasta, Unkarista ja Maltalta saavat palkintonsa komissaari Hahnilta keskiviikkona 9. lokakuuta klo 11.15 Charlemagne-rakennuksessa.

    Uutta tämänvuotisessa OPEN DAYS -tapahtumassa: 77:lle alue- ja kuntapolitiikan alan tohtorintutkinto-opiskelijalle ja nuorelle tutkijalle järjestettävä Master Class -työpaja.

    Brysselin seminaarien ohella järjestetään joulukuuhun 2013 saakka yli 300 Eurooppa alueellani tai kunnassani ‑tapahtumaa.

    Lisätietoja:

    @EU_Regional / @EU_CoR / @JHahnEU: #euopendays - Valokuvat: Flickr

    OPEN DAYS, European week of regions and cities

    Media-ohjelma

    Kumppanialueet eri maissa

  • Panorama-lehden numero 47 nyt saatavilla

    (20/09/2013)

    Panorama-lehden syksyn numero on nyt verkossa. Lehden pääartikkelissa käsitellään EU:n alueiden johtoasemaa ekoinnovoinnin alalla.EU:n rakenne- ja investointirahastot edistävät älykästä ja kestävää kasvua artikkelissa esiteltyjen ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden hankkeiden avulla.Muissa artikkeleissa esitellään myös joitakin tämän vuoden OPEN DAYS -tapahtuman tärkeimpiä työpajoja ja seminaareja OPEN DAYS -yliopiston mestariluokasta EU:n ja Kiinan ja Japanin välisiin suhteisiin.

    Muualta lehdestä voi lukea katsauksen makroalueellisiin strategioihin, joiden avulla koordinoidaan Tonavan ja Itämeren alueiden hankkeita, päivityksen EU:n rakennerahastojen katastrofiapua koskevasta työstä ja selvityksen kauden 2007–2013 jälkiarviointimenettelystä.Lehdessä on myös perinteinen osio uutisaiheista ja erikoishankkeista ympäri EU:ta.

  • ”Yhteinen raja lähentää” – Euroopan alueellinen yhteistyö esiin

    (18/09/2013)

    EU:n aluepolitiikan rajat ylittävien, valtioiden välisten ja alueiden välisten hankkeiden ja ohjelmien merkitys yhteisöille, alueille ja jäsenvaltioille nostetaan valokeilaan tällä viikolla. Kampanjointi on ajoitettu syyskuun 21. päivän tienoille, sillä tuolloin vietetään eurooppalaisen yhteistyön päivää.

    Euroopan alueellinen yhteistyö edustaa verrattain pientä osaa EU:n aluepolitiikasta. Sen määrärahat kuitenkin kasvavat 8,9 miljardiin euroon, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät vuosien 2014–2020 aluepolitiikan rahoitusta koskevan sopimuksen. Aluepolitiikan uudistuksessa – josta käytävät neuvottelut ovat loppusuoralla – Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien painopistettä siirretään aikaisempaa vahvemmin investointeihin, joiden avulla pyritään luomaan oikeanlaiset olosuhteet tulevalle kasvulle.

    Komissaari Hahn on 19. syyskuuta kello 14.00–15.00 Twitterissä keskustelemassa EU:n rajatylittävän aluepolitiikan merkityksestä. Kysymyksiä voi jo lähettää Twitterin kautta (#EUChat, #ecday – @JHahnEU).

    Lehdistötiedote

     

  • Koheesiopolitiikka 2014–2020: jäsenvaltioiden investointimäärärahat

    (23/08/2013)

    Koheesiopolitiikan määrärahojen jakautuminen jäsenvaltioittain kaudella 2014–2020 heijastaa neuvottelujen tilannetta heinäkuusta 2013 alkaen. Luvut saattavat muuttua neuvoston ja parlamentin välisessä lopullisessa sopimuksessa.

    Koheesiopolitiikka 2014–2020 käsittää noin kolmasosan EU:n talousarviosta, eli se on unionin tärkein kasvua ja työllisyyttä edistävä ja EU:n politiikkaa toteuttava investointipolitiikka. Komissio määrittää jokaisen maan investoinnin painopisteet seuraavalle rahoituskaudelle yhteistyössä kansallisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Näin se varmistaa investointien mahdollisimman suuren vaikutuksen kilpailukykyyn ja työllisyyden lisäämiseen ja vahvistaa lisäksi temaattista keskittämistä uudistetun politiikan tuloksiin.

  • Panorama toivottaa Kroatian tervetulleeksi

    (21/08/2013)

    Panoraman kesän 2013 numero on nyt saatavilla verkossa 22 kielellä. Sen kulmakivenä on 6-sivuinen artikkeli Kroatian liittymisestä EU:hun. Artikkelissa tehdään yleiskatsaus liittymisprosessiin, esitellään Kroatian tärkeimpiä teollisuudenaloja, annetaan esimerkkejä onnistuneista hankkeista ja haastatellaan varapääministeriä ja aluekehityksestä ja EU:n rahastoista vastaavaa ministeriä Branko Grčićiä.

    Toinen keskeinen kohokohta on tutustuminen (Euroopan komission ja kansallisten viranomaisten) yhteiseen tilintarkastusprosessiin, jolla varmistetaan, että koheesiopolitiikan rahoitusta käytetään asianmukaisesti. Lisäksi artikkeleissa tehdään yleiskatsaus äskettäin julkaistuun koheesiopolitiikan strategiseen raporttiin, saadaan esimakua lokakuun OPEN DAYS -tapahtumasta ja tutustutaan valtiontukea koskevien asetusten tarkistukseen.

  • Vuoden 2014 parhaimpien EU:n aluepolitiikkahankkeiden RegioStars-palkintoehdokkaat valittu

    (06/08/2013)

    Inspiroivimmille ja innovatiivisimmille eurooppalaisille aluehankkeille annettavien RegioStars-palkintojen vuoden 2014 finalistit julkistettiin tänään Brysselissä. RegioStars-palkintolautakunta valitsi yhteensä 80:stä EU:n aluekehitysvaroista tuetusta hankkeesta 19 finalistia neljän kriteerin perusteella: innovatiivisuus, vaikuttavuus, kestävyys ja kumppanuus.

    Finalistit tulevat seuraavien 17 jäsenvaltion alueilta ja kaupungeista: Belgia, Tšekki, Tanska, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania, Espanja, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta.

    Finalistit esittelevät hankkeitaan 8. lokakuuta järjestettävän sarjassaan 11. vuosittaisen Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikon — OPEN DAYS 2013 — aikana palkintolautakunnalle, jonka puheenjohtajana toimii alueiden komitean entinen puheenjohtaja Luc Van den Brande. Voittajat valitaan Brysselissä 31. maaliskuuta 2014 komissaari Hahnin johdolla pidettävässä palkintotilaisuudessa.

    Palkintosarjat, jotka perustuvat Eurooppa 2020 ‑kasvustrategian painopisteisiin, ovat seuraavat:

    • Älykäs kasvu — innovointi pk-yrityksissä: pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukeminen

    • Kestävä kasvubiotaloudella vihreään kasvuun ja työpaikkoihin: kestäviä investointeja biotaloussektorille

    • Osallistava kasvu — työpaikkoja nuorille: nuorisotyöttömyyden torjunta

    • CityStar — investointihankkeita kaupunkien kestävään julkiseen liikenteeseen: kehitysstrategioiden tukeminen liikenneongelmien ratkaisemiseksi

    Vuoden 2013 RegioStars-palkinnot myönnettiin lippulaivahankkeille Portossa (Portugali), Luoteis-Englannissa (Yhdistynyt kuningaskunta), Warmińsko-Mazurskiessa (Puola), Berliinissä (Saksa) ja Liettuassa. Hankkeissa painottuivat tutkimus ja kehitys, luonnonvarojen käytön tehokkuus pk-yrityksissä, sosiaalinen innovointi, kestävä kaupunkikehitys ja videotekniikan käyttö EU:n aluepolitiikan edistämiseksi.

    Taustaa

    RegioStars-palkintojen tavoitteena on antaa tunnustusta hyville toimintatavoille aluekehityksen alalla ja tuoda esiin omaperäisiä ja inspiroivia hankkeita, jotka voisivat toimia mallina muille alueille.

    Vuosittainen RegioStars-kilpailu on avoin kaikille EU:n alueille. Ne voivat ehdottaa kilpailuun hankkeita, joita on tuettu EU:n aluekehitysvaroin 1.1.2000 jälkeen. Kilpailun perustamisvuodesta 2008 lähtien eniten hakemuksia on saatu Itävallasta, Belgiasta, Baltian maista ja Walesista (Yhdistynyt kuningaskunta).

    Brysselissä 7.—10. lokakuuta 2013 järjestettävä Open days 2013 ‑tapahtuma tarjoaa finalisteille tilaisuuden esitellä hankkeitaan. Open Days ‑tapahtuma kerää yhteen satoja poliittisten tahojen edustajia, asiantuntijoita ja muita alan toimijoita keskustelemaan aluepolitiikasta. Tämän vuoden tapahtuma osuu tärkeään ajankohtaan, sillä Euroopan alueet ja kaupungit ovat juuri viimeistelemässä EU:n uudistetun, vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikkaan liittyviä valmisteluja.

    Lisätietoja:

  • EU:n solidaarisuusrahastosta nopeammin ja helpommin apua katastrofeihin

    (25/07/2013)

    Aluepolitiikasta vastaava komissaari Johannes Hahn esitteli tänään EU:n solidaarisuusrahaston uudistamista koskevan ehdotuksen. Euroopan komission hyväksymällä ehdotuksella parannetaan rahaston reagointinopeutta, yksinkertaistetaan sen käyttöä ja selkeytetään tukikelpoisuuskriteerejä.

    Sen jälkeen kun solidaarisuusrahasto perustettiin vuonna 2002, rahastosta on myönnetty tukea 52 katastrofin jälkihoitoon ympäri Eurooppaa. Katastrofit ovat olleet maanjäristyksiä, metsäpaloja, kuivuutta, myrskyjä ja tulvia. Tukea annettu 23 maalle yhteensä 3,2 miljardia euroa. Jos Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenvaltiot hyväksyvät tänään annetun ehdotuksen, katastrofeista kärsivät maat ja alueet voivat odottaa merkittäviä parannuksia solidaarisuusrahaston toiminnassa.

    Tällä uudella säädösehdotuksella yksinkertaistetaan nykyisiä sääntöjä niin, että tuki voidaan maksaa aiempaa nopeammin. Se sisältää myös ensimmäistä kertaa mahdollisuuden ennakkomaksuihin. Ehdotuksessa selkeytetään tukikelpoisuussääntöjä; kenelle voidaan maksaa ja mistä, erityisesti alueellisissa katastrofeissa. Tämän lisäksi uudistuksella rohkaistaan jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota katastrofien ehkäisyä ja riskinhallintaa koskeviin strategioihin. Rahaston rahoitusperiaatteita ei muuteta; sen rahoitus tulee EU:n tavanomaisen talousarvion ulkopuolelta.

    Keskeiset uudistukset:

    • Määritellään selvästi solidaarisuusrahaston soveltamisala niin, että se rajoitetaan koskemaan luonnonkatastrofeja, mukaan luettuna kuivuus.
    • Selkeytetään alueellisten katastrofien tukikelpoisuussääntöjä ja asetetaan kynnysarvoksi 1,5 prosenttia alueellisesta BKT:stä.
    • Otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön mahdollisuus suorittaa ennakkomaksuja, jotka voivat olla 10 prosenttia rahoitustuen odotetusta määrästä ja enintään 30 miljoonaa euroa.
    • Lyhennetään hallinnollisen menettelyn kestoa yhdistämällä myöntämis- ja täytäntöönpanovaihe yhdeksi sopimukseksi.
    • Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla kannustetaan laatimaan katastrofien ennaltaehkäisystrategioita, kuten raportointivaatimukset ja mahdolliset tukiedellytykset.

    Lisätietoja

    Proposal for a Regulation of the european Parliament and of the Council amending council Regulation (EC) n°2012/2002 establishing the European Union Solidarity Fund

    Lehdistötiedote

    MEMO/13/723

    EU:n solidaarisuusrahasto

  • Jäsenvaltioita ja alueita valmistelemaan viipymättä seuraavan sukupolven EU-kasvuohjelmat

    (10/07/2013)

    Komissaari Hahn kehottaa jäsenvaltioita ja alueita valmistelemaan viipymättä seuraavan sukupolven EU-kasvuohjelmat Euroopan parlamentin äänestettyä EU:n aluepolitiikan perinpohjaisesta uudistuksesta

    EU:n aluepolitiikasta vastaava komissaari Johannes Hahn tähdensi jäsenvaltioille ja alueille, ettei niillä ole aikaa hukattavana EU:n rakennerahasto-ohjelmien suunnittelussa vuosiksi 2014–2020. Toimintakehotusta edelsi useiden raporttien hyväksyminen Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnassa. Näissä raporteissa hyväksytään periaatteessa aluepolitiikan perinpohjainen uudistus.

    Uudistuksen keskeiset tekijät, jotka tänään hyväksyttiin äänestyksellä, ovat seuraavat:

    • Investointien keskittäminen kasvua ja työllisyyttä lisääviin avainaloihin Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti yhteisillä säännöillä, joita sovelletaan kaikkiin viiteen rakenne- ja sijoitusrahastoon (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto).

    • Määrärahoista suurimman osan keskittäminen muutamiin painopisteisiin, jotka liittyvät kiinteästi Eurooppa 2020 -kasvustrategiaan. Tässä kiinnitetään huomiota etenkin seuraaviin seikkoihin:

    • 50–80 % EAKR:n määrärahoista keskitetään toimenpiteisiin, joilla tuetaan innovointia ja t&k:ta, digitaalistrategiaa, pk-yritysten kilpailukykyä ja siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta.

    • Vähän hiilidioksidipäästöjä synnyttävää taloutta varten vähintään 12–20 % määrärahoista on lisäksi osoitettava energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön.

    • Jäsenvaltioiden ja alueiden on laadittava selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet investointien vaikutuksen selvittämiseksi. Edistymistä on mitattava ja siitä on tiedotettava.

    • Byrokratiaa pyritään vähentämään ja EU:n varojen käyttöä yksinkertaistamaan erityisillä toimenpiteillä: enemmän kaikille rahastoille yhteisiä säännöksiä, vähemmän mutta kohdennetumpaa raportointia ja enemmän digitaaliteknologiaa (”e-koheesio”).

    Lehdistötiedote

    Q&A on the legislative package for EU Cohesion Policy 2014-2020

    EU:n koheesiopolitiikkaa koskevat lainsäädäntöehdotukset: 2014–2020

  • Makroaluestrategioiden toimivuus Euroopassa: ensimmäiset arviointitulokset

    (01/07/2013)

    Euroopan komissio on tänään julkaissut ensimmäisen selvityksen, jossa tarkastellaan EU:n kahden makroaluestrategian tuloksia ja esitetään suosituksia tulevaisuutta varten.

    EU:n Tonavan alueen strategia ja Itämeri-strategia kattavat yli 20 maata unionista ja unionin ulkopuolelta. Strategiat ovat edelläkävijöitä, sillä niissä sovelletaan ainutlaatuista yhteistyömallia. Lähtökohtana on, että yksittäisten alueiden yhteisiin haasteisiin – liittyvätpä ne sitten ympäristöön, talouteen tai turvallisuuteen – pystytään parhaiten vastaamaan yhteisvoimin ja että on järkevää suunnitella yhdessä, miten käytettävissä olevat varat voidaan käyttää tehokkaimmin.

    Nykyiset strategiat saavat kertomuksessa kaiken kaikkiaan myönteisen arvosanan. Niiden ansiosta on virinnyt satoja uusia hankkeita. Lisäksi strategioista on ollut hyötyä, kun on laadittu yhteisiä poliittisia tavoitteita aloille, jotka ovat osallistuja-alueiden näkökulmasta erittäin tärkeitä. Makroalueellinen lähestymistapa on myös poikinut useita yhteisiä aloitteita ja verkostoja sekä poliittisia päätöksiä kollektiivisella tasolla.

    Osallistuvien EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten naapurimaiden välinen yhteistyö on kertomuksen mukaan lisääntynyt merkittävästi, ja tämä on tehostanut saatavilla olevien resurssien käyttöä.

    Toisaalta kertomuksessa muistutetaan hallituksia poliittisen sitoumuksen tärkeydestä ja siitä, että kaikilla asiaan liittyvillä politiikanaloilla on kiinnitettävä ensisijaista huomiota näihin strategioihin, jotta ne nivottaisiin EU:n tuleviin rakenne- ja investointirahasto-ohjelmiin sekä muihin EU:n, alueellisiin ja kansallisiin toimintapuitteisiin. Kertomuksessa myös korostetaan hallinnollisten resurssien merkitystä tavoitteisiin pääsyn kannalta.

    Tulevien makroaluestrategioiden osalta kertomuksessa tähdennetään, että uusia aloitteita olisi käynnistettävä vain, jos parempaan yhteistyöhön tai korkean tason yhteistyöhön on erityistä tarvetta. On oltava valmius muuttaa poliittinen sitoumus hallinnolliseksi tueksi, ja makroalueellisten strategioiden olisi osoitettava selvästi niistä EU:n tasolla saatava erityinen lisäarvo.

    Lehdistötiedote

    Komission Kertomus Euroopan Parlamentille, Neuvostolle, Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitealle ja Alueiden Komitealle makroaluestrategioiden lisäarvosta

    Lippulaivahankkeet

    EU:n Itämeri-strategia

    www.balticsea-region-strategy.eu

    http://ec.europa.eu/regional_policy/cooperate/danube/index_en.cfm

    http://www.danube-region.eu/

  • Yritysten EU-rahoituksen saanti helpottuu: rakennerahastot nyt keskitetyssä portaalissa

    (25/06/2013)

    Tästä päivästä alkaen Euroopan yrityksillä on helpompi pääsy rahoitukseen, kun Euroopan komissio laajentaa keskitettyä portaaliaan niin, että se kattaa EU:n rakennerahastot eli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR). EU:n rahoitusta koskeva uusi keskitetty portaali avattiin viime kuussa. Sillä pyritään tarjoamaan helposti, kattavasti ja ajantasaisesti tietoa siitä, miten yrittäjät ja pk-yritykset voivat hyödyntää yli 100 miljardia euroa EU-rahoitusta, joka myönnetään eri ohjelmista kaudella 2007–2013. Tänään tehtävät lisäykset kaksinkertaistavat kumppanipankkien ja -rahastojen määrän yli tuhanteen ja lisäävät entisestään tärkeän tietolähteen merkitystä tiedon välittäjänä siitä, miten pk-yritykset saavat rahoitusta takuina, lainoina ja riskipääomana (MEMO/13/606).

    Rahoituksen saanti on yksi eurooppalaisten pk-yritysten vaikeimmista ongelmista. Kahden viime vuoden aikana lähes kolmannes pankkilainaa hakeneista pk-yrityksistä joko ei saanut lainaa lainkaan tai sai sitä vähemmän kuin pyysi. Tämän kuukauden European Small Business Finance Outlook -katsaus vahvistaa sen, että eurooppalaisten pk-yritysten liiketoimintaympäristö on heikentymässä ja euroalueen pankit ovat kiristäneet luottovaatimuksiaan. Tiedonsaanti EU:n rahoituksesta ja pääsy siihen on yrityksille nyt tärkeämpää kuin koskaan. Kaudella 2007–2013 rakennerahastoista myönnetään pk-yrityksille rahoitusta jo noin 70 miljardia.

    IP/13/387 - MEMO/13/393 Improving access to finance for SMEs: key to economic recovery (englanniksi)

    Keskitetty portaali – linkki kaikkiin pk-yrityksille tarkoitettuihin EU:n rahoitusvälineisiin

  • Komissaari Hahn: Uusi Eurooppa -silta on vahva osoitus eurooppalaisesta yhteistyöstä

    (14/06/2013)

    EU:n aluepolitiikkakomissaari Johannes Hahn on tänään todistamassa historiallista hetkeä, kun Bulgarian ja Romanian välinen uusi silta, joka yhdistää Vidinin ja Calafatin alueet, vihitään käyttöön. Sillan vihkiäisissä ovat läsnä myös Bulgarian presidentti Rosen Plevneliev ja pääministeri Plamen Oresharski sekä Romanian pääministeri Victor Ponta. Vastikään nimetty Uusi Eurooppa -silta sai EU:lta investointirahoitusta 106 miljoonaa euroa. Se on vasta toinen silta maiden 630 kilometrin pituisella rajalla. Silta on EU:lle strategisesti hyvin tärkeä: se on olennainen osa reittiä, joka voisi ulottua Pohjois-Euroopasta, Baltian maista, Keski-Euroopan, Romanian ja Bulgarian, kautta Kreikkaan asti.

    Siltaprojektin rakennustyöt aloitettiin vuonna 2007, mutta suunnitelmasta käytiin keskustelua jo lähes viisitoista vuotta aiemmin. Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian, siihen kuuluvan ainutlaatuisen yhteistyömenetelmän sekä komissaari Hahnin panoksen ansiosta hanke saatiin päätökseen.

    Lehdistötiedote

    Hankietokanta

     


  • Panorama-lehden kevätnumero ”Yhteisöt yhteistyöhön” on nyt verkossa.

    (28/05/2013)

    Tässä numerossa tarkastellaan koheesiopolitiikan roolia Euroopan kasvu-uralle palauttamisen vauhdittajana. Koheesiopolitiikka on EU:n talousarvion investointiväline, jonka tavoitteena on edistää kasvua ja kilpailukykyä hyödyntämällä alueellisia vahvuuksia. Tämä politiikka tukee tulevaisuudessa erityisesti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista, ja sen pääpaino on kestävissä investoinneissa sekä EU:n sekä kansallisen ja alueellisen tason investointien entistä tehokkaammassa hyödyntämisessä.

    Lehden muita aiheita ovat EU:n PEACE-ohjelma, jonka tavoitteena on tukea sovinnontekoa jaettujen yhteisöjen välillä Pohjois-Irlannissa ja Irlannin raja-alueilla, sekä kaupunkien keskeinen asema Euroopan talouden moottoreina. Komissio on äskettäin laatinut laajan tietokannan kaupunkikehityksen hyvistä käytännöistä. Sen sisältämät yksityiskohtaiset tiedot voivat toimia innostavina esimerkkeinä kaupungeille, hallintoviranomaisille ja muille sidosryhmille.

    Panorama: Yhteisöt yhteistyöhön

  • Komissio ehdottaa 14,6 miljoonan euron avustusta EU:n solidaarisuusrahastosta Slovenian, Kroatian ja Itävallan tulvatuhoihin

    (30/04/2013)

    Euroopan aluepolitiikasta vastaava komissaari Johannes Hahn ilmoitti tänään 14,6 miljoonan euron suuruisesta EU:n solidaarisuusrahaston (EUSR) avustuspaketista Sloveniassa lokakuussa ja marraskuussa 2012 esiintyneiden pahojen tulvien tuhojen korjaamiseen. Naapurimaat Itävalta ja Kroatia kärsivät vähäisempiä vahinkoja tulvien välittömänä seurauksena, ja niille myönnetään avustuksesta määrärahoja tuhon jälkeisiin hätätoimenpiteisiin.

    ”Tämänpäiväinen ehdotus on osoitus unionin solidaarisuudesta Sloveniaa sekä tiettyjä tuhoja kärsineitä Kroatian ja Itävallan alueita kohtaan. Ehdotettu rahoitus auttaa tasapainottamaan taloudellista rasitetta, joka niille on aiheutunut infrastruktuurin palauttamisesta toimintakuntoiseksi ja toteutetuista hätätoimenpiteistä. Se auttaa tulvatuhoalueita pääsemään takaisin jaloilleen. Komissio esittää lisätalousarviota, jotta neuvosto ja parlamentti voivat antaa varat käyttöön Slovenian ja sen naapurimaiden taloudelle aiheutuneiden kielteisten vaikutusten lieventämiseksi”, totesi komissaari Hahn, joka vastaa myös Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta.

    Voimakkaat sateet saivat syksyllä 2012 joet tulvimaan yli äyräidensä niin, että tulvat peittivät suuria aloja Pohjois-Sloveniaa ja joitakin alueita Kroatiassa. Itävallassa oli erityisen suuria tuhoja Lavant-joen varrella sijaitsevassa Lavamündin kaupungissa. Komission analyysissä todettiin, että kaikissa kolmessa maassa tulvat olivat yksittäisen sääilmiön aiheuttamia. Näin ollen EU:n solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön sekä Slovenian suurkatastrofialueella että poikkeuksellisesti myös tulvista kärsineissä naapurimaissa.

    Solidaarisuusrahaston sääntöjä noudattaen komissio ehdottaa, että solidaarisuusrahastosta myönnetään yhteensä 14,6 miljoonaa euroa näille kolmelle maalle seuraavasti: 14,08 miljoonaa euroa Slovenialle, 286 587 euroa Kroatialle ja 240 000 euroa Itävallalle.

    Lisätietoja


  • EU:n koheesiopolitiikka auttaa selviytymään kriisistä ja luomaan kasvua – komission strategiaraportti 2013

    (18/04/2013)

    Euroopan komissio esitti tänään katsauksen EU:n rakennerahastojen toimintaan jäsenvaltioissa. Koheesiopolitiikan ohjelmien toteuttamista vuosina 2007–2013 kuvaavaan strategiaraporttiin on kerätty jäsenvaltioista saadut tiedot. Useimmissa tapauksissa tiedot ulottuvat vuoden 2011 loppuun. Ohjelmat jatkuvat vielä neljä vuotta eli vuoteen 2015, mutta jo nyt Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta tehdyt investoinnit ovat saaneet aikaan kehitystä ja parannuksia monien kansalaisten kannalta.

    EU:n 27 jäsenvaltion vuoden 2012 lopulla toimittamat raportit (perustana pääosin vuoden 2011 tiedot) antoivat komissiolle ensimmäistä kertaa mahdollisuuden raportoida ohjelmakauden kuluessa edistymisestä tuotosten ja tulosten aikaansaamisessa. Samalla se pystyi tuomaan esiin tärkeitä ja ajankohtaisia viestejä siitä, miten koheesiopolitiikka voi täyttää tehtävänsä EU:n talouden elvyttämisessä. Komissio yksilöi ne investointialat, joilla tarvitaan toimia, jotta vuosina 2007–2013 yhteisrahoitettujen hankkeiden valintaa ja toteuttamista voidaan tavoitteiden saavuttamiseksi nopeuttaa.

    Lisätietoja

    Lehdistötiedote

    EU:n 27 jäsenvaltion vuotuiset täytäntöönpanoraportit

    Lisätietoja EU:n koheesiopolitiikasta

    #cohesionpolicy @EU_Regional @JHahnEU

  • 2007-2013 päättämistä koskevat suuntaviivat

    (21/03/2013)

    Komissio hyväksyi 20.3.2013 ohjelmien (2007-2013) sulkemista koskevat suuntaviivat. Suuntaviivat tarjoavat viitekehyksen jäsenmaille, kun ne valmistelevat ohjelman sulkemista.

    Suuntaviivoissa on otettu huomioon kauden 2000–2006 sulkemisprosessissa saadut kokemukset, ja niillä pyritään välttämään edellisen kauden sulkemisessa havaitut pullonkaulat ja heikkoudet.

  • EU:n pääkaupungit älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 strategian keskeisinä kumppaneina

    (03/03/2013)

    EU:n ja sen jäsenvaltioiden hyvinvointi riippuu merkittävässä määrin pääkaupungeista.  Jäsenvaltioiden pääkaupungit ovat paitsi merkittävä osa EU:n kuvaa muissa maissa, sen kulttuuri-identiteettiä ja houkuttavuutta, myös vahvoja kilpailukyvyn, työllisyyden ja innovoinnin moottoreita. Samalla Euroopan ongelmat, muun muassa sosiaalisten ja taloudellisten erojen kasvu, keskittyvät pääkaupunkeihin. Pääkaupungit ovat laboratorioita, joissa on löydettävä ratkaisuja EU:n sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin.   

    Tästä syystä me EU:n pääkaupunkien pormestarit suhtauduimme myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen käynnistää suora vuoropuhelu pääkaupunkien kanssa ja tehdä kaupungeista entistä näkyvämmin EU:n suoria kumppaneita. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ei voida saavuttaa ilman kaupunkien aktiivista osallistumista. Pääkaupungit ovat innovoinnin ja älykkään kasvun vauhdittajia, ja niissä toimii usein keskeisimmät koulutus- ja tutkimusalan verkostot. Pääkaupungit ovat kestävän kasvun kannalta keskeisiä, koska niiden liikenne-, energia- ja ympäristöpolitiikoilla on ratkaiseva merkitys. Sosiaalisen, kulttuurisen ja etnisen monimuotoisuuden keskuksina EU:n pääkaupungit ovat keskeisellä sijalla pyrittäessä osallistavaan kasvuun.

    Jatkamme osaltamme kilpailukyvyn, kestävän kasvun, innovoinnin ja osallisuuden edistämistä nykyisen talouteen, rahoitukseen ja yhteiskuntaan vaikuttavan kriisin ratkaisemiseksi. 

    Vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä, uusista rakenne- ja investointirahastoasetuksista ja muista EU:n ohjelmista parhaillaan käytävien neuvottelujen perusteella uskomme seuraavaa: 

    * Kaupunkien haasteisiin on puututtava kokonaisvaltaisella tavalla niin, että talous, ympäristö, sosiaali- ja kulttuuriasiat sekä väestörakenne otetaan samanaikaisesti huomioon. Kannatamme siten Euroopan komission sitoutumista kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. 

    * Kaupunkiulottuvuus olisi otettava huomioon suunniteltaessa EU:n tulevaa politiikkaa ja toimia liikenteen, ympäristön, energian, yritystoiminnan, työllisyyden, tutkimuksen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen sekä digitaalistrategian alalla. Kaupunkiasioiden koordinoinnin parantaminen komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastossa on tärkeää ja seuraamme tätä tarkasti.

    * Koheesiopolitiikan lainsäädäntöpaketin osalta olemme tyytyväisiä komission halukkuuteen testata uusia ajatuksia ja työtapoja ehdotettujen innovatiivisten kaupunkitoimien yhteydessä.

    * Uskomme, että komission ehdotukset toiminnan hallinnoinnin hajauttamisesta enemmän kaupungeille, myös EU:n rakennerahastojen osalta, ovat olennaisia sen varmistamisessa, että kaupunkihaasteet ymmärretään hyvin ja että täytäntöönpano vastaa todellisia tarpeita. 

    * Asetusluonnosten ensisijaiset aiheet (energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, nuorisotyöttömyys, innovointi ja pk-yritysten kilpailukyky) ovat strategisia kysymyksiä EU:n kaupungeille. Olemme tyytyväisiä saadessamme uudenlaisia mahdollisuuksia puuttua niihin kokonaisvaltaisella tavalla, ja olemme vakuuttuneita, että komissio aikoo panna uuden

  • Älykäs erikoistuminen, koheesiorahaston saavutuksia ja Puolan menestystarinoita Panorama-lehden talvinumerossa

    (08/02/2013)

    Panorama-lehden vuoden 2012 talvinumero ”Älykäs erikoistuminen” on nyt verkossa. Sen kulmakivenä on kuusivuinen artikkeli älykkään erikoistumisen strategioista alueellisen talouskasvun liikkeellepanevina voimina. Artikkelissa analysoidaan älykkään erikoistumisen määritelmiä ja mahdollisuuksia, S3-foorumin tarjoamaa tukea ja raportteja syyskuussa 2012 Barissa järjestetystä Euroopan komission seminaarista, jossa autettiin Italian alueita valmistautumaan näiden strategioiden käyttöön vuosien 2014–2020 ohjelmakaudella.

    Toinen keskeinen kohokohta on Puolan aluekehitysministerin Elżbieta Bieńkowskan erikoishaastattelu, jossa hän kuvaa edistystä, jonka Puola on saavuttanut vuonna 2004 tapahtuneen liittymisensä jälkeen infrastruktuurinsa kehittämisessä, työpaikkojen luomisessa ja BKT:n kasvattamisessa. Hän katsoo myös tulevaisuuteen ja odottaa lisää investointeja tutkimukseen ja innovointiin sekä kestävään kehitykseen ja liikenneratkaisuihin seuraavalla ohjelmakaudella.

    Muualla lehdessä analysoidaan alueiden näkemyksiä käsittelevää uusinta Eurobarometri-tutkimusta, jossa saatiin hämmästyttävänkin myönteisiä tuloksia elämänlaadusta ja tulevaisuudennäkymistä. Myös ”Eurooppa alueellani” ‑valokuvakilpailun voittajat esitellään, ja lehden liitteenä on mosaiikkijuliste joistakin monista kilpailutöistä.

    Myös vuoden 2014 Regiostars-kilpailuun tehdään katsaus ja esitellään tiettyjen menestyksekkäiden hankkeiden piirteitä EU:n eri alueilla.

    Tämä ja paljon paljon muuta on luettavissa Panorama-lehden numerosta 44.

  • EU:n strategia Itämeren aluetta varten: siemenrahoitusta koskeva tiedotuspäivä

    (23/01/2013)

    Siemenrahajärjestely on Itämeren alueen uusi tukijärjestelmä. Siemenrahoituksen päätavoite on tukea Itämeren aluetta varten laaditun EU:n strategian toteuttamiseen liittyvien lippulaivahankkeiden ja muiden strategisten aloitteiden (EU:n rakennerahastojen, kansallisten rahoituslaitosten tai muiden rahoitusohjelmien hankkeet vuonna 2014 alkavalle rahoituskaudelle) valmistelua.

    Ilmoittaudu tiedotuspäivään 14. helmikuuta 2013 mennessä.

  • Viikon hanke: Saamelaiskulttuurikeskus edistämään saamelaisten kulttuuriperinnön elinvoimaisuutta

    (25/04/2012)

    Inarin saamelaiskulttuurikeskus on ollut toiminnassa tammikuusta 2012 alkaen. Sen tarkoituksena on luoda Suomen saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa. Se myös auttaa hoitamaan ja kehittämään saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja tukemaan heidän yleisten elinolojensa kehitystä.

    Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, jonka kieltä ja kulttuuria koskevat oikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa, mutta vain saamelaisten kotiseutualueella. Suomen 9 000 saamelaisesta 65 prosenttia asuu kotiseutualueensa ulkopuolella, joten kulttuurikeskus tarjoaa työmahdollisuuksia ja siten kannustimia nuorille ja koulutetuille saamelaisille palata alkuperäalueelleen.

    Saamelaiskulttuurikeskus, johon investoitiin EU:sta 2,6 miljoonaa euroa, on monitoimirakennus, josta saamelaisväestö saa sosiaali- ja koulutuspalveluja ja tukea elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Siellä tarjotaan myös kulttuuripalveluja, kuten kielikursseja, kieliopintoja, tapahtumia, kongresseja ja messuja saamelaiskulttuurin edistämiseksi. Myös saamelaiskirjasto ja -arkisto sijaitsevat keskuksessa. Lisäksi keskukseen on perustettu kaksi yritystä: ravintola ja saamelaisia käsitöitä myyvä kauppa.

    Tällä hetkellä saamelaiskulttuurikeskuksessa työskentelee 50 ihmistä. Keskus aikoo palkata lähitulevaisuudessa kymmenen ihmistä lisää.

    Hankkeen toteuttamisesta vastannut saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm sanoo:

    "Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on ensisijaisesti tukea saamelaisia, edistää heidän jäljellä olevaa kulttuuriaan ja kieltään ja tukea heidän kulttuuri-itsehallintoaan, mutta siitä on hyötyä myös muille alueen ihmisille, kuten kulttuurialan toimijoille, matkailijoille, tapahtumien vieraille ja tapahtumien järjestäjille. Sillä on siten myönteinen vaikutus alueen talouteen, ja se edistää kasvun ja työpaikkojen luomista. Sen järjestämistä virtuaalisista opinnoista hyötyvät saamelaiskulttuuri ja saamen kielen opiskelijat kaikkialla Suomessa.”

    Lisätietoa saamelaiskulttuurikeskuksesta:

    - Saamelaiskulttuurikeskus

    - Lapin liitto (hallintoviranomainen) 

    - Saamelaiskäräjät (hankkeen toteuttaja)

  • Viikon hanke: Saamelaiskulttuurikeskus edistämään saamelaisten kulttuuriperinnön elinvoimaisuutta

    (23/04/2012)

    Inarin saamelaiskulttuurikeskus on ollut toiminnassa tammikuusta 2012 alkaen. Sen tarkoituksena on luoda Suomen saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa. Se myös auttaa hoitamaan ja kehittämään saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja tukemaan heidän yleisten elinolojensa kehitystä.

    Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, jonka kieltä ja kulttuuria koskevat oikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa, mutta vain saamelaisten kotiseutualueella. Suomen 9 000 saamelaisesta 65 prosenttia asuu kotiseutualueensa ulkopuolella, joten kulttuurikeskus tarjoaa työmahdollisuuksia ja siten kannustimia nuorille ja koulutetuille saamelaisille palata alkuperäalueelleen.

    Saamelaiskulttuurikeskus, johon investoitiin EU:sta 2,6 miljoonaa euroa, on monitoimirakennus, josta saamelaisväestö saa sosiaali- ja koulutuspalveluja ja tukea elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Siellä tarjotaan myös kulttuuripalveluja, kuten kielikursseja, kieliopintoja, tapahtumia, kongresseja ja messuja saamelaiskulttuurin edistämiseksi. Myös saamelaiskirjasto ja -arkisto sijaitsevat keskuksessa. Lisäksi keskukseen on perustettu kaksi yritystä: ravintola ja saamelaisia käsitöitä myyvä kauppa.

    Tällä hetkellä saamelaiskulttuurikeskuksessa työskentelee 50 ihmistä. Keskus aikoo palkata lähitulevaisuudessa kymmenen ihmistä lisää.

    Hankkeen toteuttamisesta vastannut saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm sanoo:

    "Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on ensisijaisesti tukea saamelaisia, edistää heidän jäljellä olevaa kulttuuriaan ja kieltään ja tukea heidän kulttuuri-itsehallintoaan, mutta siitä on hyötyä myös muille alueen ihmisille, kuten kulttuurialan toimijoille, matkailijoille, tapahtumien vieraille ja tapahtumien järjestäjille. Sillä on siten myönteinen vaikutus alueen talouteen, ja se edistää kasvun ja työpaikkojen luomista. Sen järjestämistä virtuaalisista opinnoista hyötyvät saamelaiskulttuuri ja saamen kielen opiskelijat kaikkialla Suomessa.”

    Lisätietoa saamelaiskulttuurikeskuksesta:

    - Saamelaiskulttuurikeskus

    - Lapin liitto (hallintoviranomainen) 

    - Saamelaiskäräjät (hankkeen toteuttaja)

EU:n aluepolitiikka: Seuraa meitä
Ota yhteyttä
Sosiaalinen media