Navigation path

Additional tools

Sanasto

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoiteAlueellinen yhteenkuuluvuus
Alueet talouden muutosten edistäjinäAlueiden komitea
Alueidenvälinen yhteistyöArviointi
AsetuksetEU:n solidaarisuusrahasto
Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoiteEuroopan aluekehittämisen seurantaverkosto (ESPON)
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)Euroopan aluekehityssuunnitelma (ESDP)
Euroopan investointipankkiEuroopan kalatalousrahasto
Euroopan laajuiset verkot (TEN)Euroopan lähialue- ja kumppanuusväline (ENPI)
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)Euroopan työllisyysstrategia
Eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät (EAYY)Hallintoviranomainen
InnovointiInteract
Interreg IIIInterreg IVC
JASMINEJASPERS
JEREMIEJESSICA
Kansalliset strategiset puitteetKaupunkialueiden kehittäminen
Kestävä kehitysKoheesiokertomus
KoheesiopolitiikkaKoheesiorahasto
KumppanuusLaajentuminen
LiikenneLiittymiskumppanuus
LiittymisneuvottelutLiittymistä valmisteleva strategia
Liittymistä valmisteleva tukiLiittymistä valmisteleva tukiväline
Lissabonin strategiaLähentymistavoite
Maaseudun kehittäminenMaaseudun kehittämisen maatalousrahasto
MaksutMaksuviranomainen
Menojen tukikelpoisuusMenoluokat
Määrärahojen vapauttaminenN+2, n+3
NUTSOhjelmatyö
PetoksetRahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea
RahoitusjärjestelytRahoitusoikaisut
Rajat ylittävä yhteistyöRakennerahastot
RegioStar-palkinnot innovatiivisille hankkeilleSeuranta
SeurantakomiteaSuhteellisuusperiaate
Syrjäisimmät alueetTaloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
TalousarvioTarkastusviranomainen
Tekninen apuTiedottaminen ja julkisuus
TodentamisviranomainenToimenpideohjelma
Toimien kohdentaminen Lissabonin tavoitteisiinToissijaisuusperiaate
TyöllisyysTäydentävyys
Urbact - Kaupunkialueiden kehittämisverkkoja koskeva ohjelmaValtioiden välinen yhteistyö
ValtiontukiValvonta ja tarkastukset
Varojen takaisinperintäVuoristoalueet
Yhteinen hallinnointiYhteisrahoitusosuus
Yhteisön koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat (2007-2013)Yhtäläiset mahdollisuudet
Yleiskattava tukiYmpäristö
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite on yksi kolmesta Euroopan koheesiopolitiikan kauden 2007-2013 ensisijaisesta tavoitteesta. Sen tarkoituksena on lisätä niiden alueiden kilpailukykyä, houkuttelevuutta ja työllisyyttä, jotka eivät kuulu lähentymistavoitteen piiriin. Lähentymistavoite kattaa kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevat alueet. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteella pyritään ehkäisemään taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia sekä tukemaan innovointia, yrittäjyyttä, ympäristönsuojelua, yhteyksien parantamista ja työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä syrjäytymistä torjuvien työmarkkinoiden kehittämistä. Tavoitetta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Lisää

Alueellinen yhteenkuuluvuus

EU:n tavoitteena on vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta pienentämällä alueiden välisiä eroja EU:n sisällä. Lissabonin sopimuksessa määritellään kolmas vastaava tavoite: alueellinen yhteenkuuluvuus. Lisää

Alueet talouden muutosten edistäjinä

Alueet talouden muutosten edistäjinä -aloite täydentää koheesiopolitiikan alueellisen yhteistyön tavoitetta kaudella 2007-2013. Tavoitteena on edistää innovointia lisäämällä hyvien käytäntöjen vaihtoa Euroopan eri alueiden välillä. Aloitteen avulla aluepolitiikalla pystytään entistä paremmin tukemaan EU:n strategisten tavoitteiden saavuttamista eli lisäämään kasvua ja työllisyyttä kaikkialla Euroopassa. Lisää

Alueiden komitea

Alueiden komitea on neuvoa-antava elin, jonka kautta paikalliset ja alueelliset viranomaiset voivat osallistua EU:n lainsäädäntötyöhön.

Alueiden komiteassa on 344 jäsentä, jotka ovat yleensä vaaleilla valittuja paikallisia tai alueellisia poliittisia päättäjiä, aluehallinnon johtohahmoja ja kaupunginjohtajia. Neuvosto valitsee jäsenet viiden vuoden toimikaudeksi kunkin jäsenvaltion tekemien ehdotusten perusteella. Edustajien määrä perustuu maan asukaslukuun. Komitean jäsenet nimittävät komitean puheenjohtajan ja työvaliokunnan jäsenet, joiden toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. Lisää

Alueidenvälinen yhteistyö

Alueidenvälisen yhteistyön tarkoituksena on edistää EU:n aluekehitystä vaihtamalla taitotietoa ja kokemuksia alueiden välillä.

Alueidenvälinen yhteistyöohjelma Interreg IVC muodostaa osan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta, joka kuuluu kauden 2007-2013 koheesiopolitiikkaan. Ohjelman tavoitteena on tehostaa aluekehityspolitiikkaa, edistää talouden nykyaikaistamista ja parantaa Euroopan kilpailukykyä. Lisää

Arviointi

Ohjelmakaudella 2007-2013 käytössä on kolme eri vaiheissa sovellettavaa arviointitapaa, jotka ovat ennakkoarviointi, jatkuva arviointi ja jälkiarviointi. Koheesiopolitiikan arviointivastuu on jaettu jäsenvaltioiden ja Euroopan komission kesken. Ennakkoarviointi on jäsenvaltioiden vastuulla, kun taas jälkiarvioinnin toteuttaa komissio. Lisää

Asetukset

Asetus on EU:n lainsäädännön vahvin väline. Asetukset ovat yleisesti sovellettavia ja kokonaisuudessaan sitovia, ja ne voidaan panna sellaisenaan täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. EU:n koheesiopolitiikkaan liittyvä lainsäädäntö laaditaan yleensä asetusten muodossa. Lisää

EU:n solidaarisuusrahasto

Vuonna 2002 perustetun Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) tarkoituksena on reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti luonnonkatastrofien aiheuttamiin hätätilanteisiin. Siitä myönnetään tukea pääasiassa sellaisten luonnonmullistusten yhteydessä, joilla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouteen yhden tai useamman jäsenvaltion tai liittymisneuvottelut aloittaneen ehdokasvaltion alueella. Lisää

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite

Tavoitteen tarkoituksena on tiivistää aiempaan Interreg-aloitteeseen perustuvaa rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä, ja sitä rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Lisää

Euroopan aluekehittämisen seurantaverkosto (ESPON)

ESPON on soveltavan tutkimuksen verkosto ja ohjelma, jonka tarkoituksena on tukea aluekehityspoliittista päätöksentekoa Euroopassa. Tätä tarkoitusta varten ohjelmassa tuotetaan laaja-alaista ja järjestelmällistä tietoa aluesuunnittelun suuntauksista ja niiden erilaisista taloudellisista, yhteiskunnallisista ja ympäristöä koskevista näkökohdista. Tavoitteena on määritellä alueiden, kaupunkien ja laajempien aluekokonaisuuksien mahdollisuudet ja niihin kohdistuvat taloudelliset haasteet. Lisää

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

Vuonna 1975 perustetusta Euroopan aluekehitysrahastosta myönnetään rahoitustukea alueiden talouden kehittämiseen ja rakenteelliseen mukauttamiseen, talouden muutoksiin, kilpailukyvyn lisäämiseen sekä EU:n laajuiseen alueelliseen yhteistyöhön. EAKR on toinen EU:n rakennerahastoista Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohella. Lisää

Euroopan aluekehityssuunnitelma (ESDP)

Euroopan aluekehityssuunnitelman (ESDP) juuret juontavat 1960-luvulle. Sen hyväksyivät virallisesti toukokuussa 1999 senhetkisten 15 jäsenvaltion aluesuunnittelusta vastaavat ministerit tiiviiden neuvottelujen jälkeen. ESDP on neuvoa-antava suunnitelma, jonka tarkoituksena on tehostaa yhteistyötä niiden EU:n alakohtaisten politiikkojen välillä, jotka vaikuttavat merkittävästi aluekehitykseen. ESDP:n tavoitteena on lisäksi parantaa kansallisten politiikkojen yhteensovittamista alalla. ESDP:n taustalla on kolme keskeistä periaatetta, jotka ovat tasapainoisen ja monikeskuksisen kaupunkijärjestelmän ja uuden kaupunki-maaseutu-suhteen kehittäminen, tietoinfrastruktuurin tasavertaisen saatavuuden varmistaminen sekä luonnon- ja kulttuuriperinnön kestävä kehittäminen, harkittu käyttö ja suojelu. Lisää

Euroopan investointipankki

Vuonna 1958 perustettu Euroopan investointipankki (EIP) on Euroopan unionin elin, josta myönnetään pitkäaikaisia lainoja. EIP toimii kaikkialla EU:ssa sekä noin 140 muussa maassa, joilla on yhteistyösopimus EU:n kanssa. Se tekee tiivistä yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa EU:n keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisää

Euroopan kalatalousrahasto

Euroopan kalatalousrahastosta tuetaan Euroopan kalastus- ja vesiviljelyalaa, kalastusalueita ja sisävesikalastusta. Sen varoilla rahoitetaan toimenpideohjelmia, jotka jäsenvaltiot ovat laatineet yhteistyössä kalastusalalla toimivien paikallisten ja alueellisten talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolten kanssa. Rahaston kokonaismäärärahat ohjelmakaudella 2007-2013 ovat noin 3,8 miljardia euroa (vuoden 2006 hintoina). Lisää

Euroopan laajuiset verkot (TEN)

Euroopan laajuiset verkot käsittävät rajat ylittävät liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuurit. Ne mainitaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 170, 171 ja 172 artiklassa (vuoden 2008 konsolidoitu toisinto). TEN-verkkojen tarkoituksena on tukea ja edistää Euroopan sisämarkkinoiden toimintaa helpottamalla tavaroiden, henkilöiden ja palvelujen vapaata liikkumista. TEN-verkoissa toteutettavilla toimilla on edistettävä kansallisten verkkojen yhteentoimivuutta ja helpotettava pääsyä niihin. Lisää

Euroopan lähialue- ja kumppanuusväline (ENPI)

Euroopan naapuruuspolitiikan tavoitteena on tukea poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia seuraavissa Euroopan unionin lähialueilla sijaitsevissa valtioissa: Algeria, Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Moldova, Marokko, palestiinalaishallinto, Syyria, Tunisia ja Ukraina. Naapuruuspolitiikan tarkoituksena on lisätä vaurautta, vakautta ja turvallisuutta sekä lujittaa markkinataloutta ja kestävää kehitystä kunkin kumppanimaan kanssa käytävän jatkuvan vuoropuhelun välityksellä. Lisää

Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

Vuonna 1958 perustettu Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on yksi EU:n tärkeimmistä kansallista sosiaalipolitiikkaa tukevista rahoitusvälineistä. Sen avulla tuetaan politiikkaa, jolla pyritään lisäämään työllisyyttä ja työllisyysmahdollisuuksia, parantamaan työn laatua ja tuottavuutta sekä vähentämään sosiaalista syrjäytymistä ja alueellisia työllisyyseroja. Lisää

Euroopan työllisyysstrategia

Euroopan työllisyysstrategian avulla EU:n jäsenvaltiot pystyvät luomaan lisää ja parempia työpaikkoja. Tavoitteista, ensisijaisista aloista ja päämääristä sovitaan EU:n tasolla. Tämän jälkeen jäsenvaltioiden hallitukset sovittavat yhteen toimensa, joilla ne pyrkivät edistämään työllisyyttä. Lisää

Eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät (EAYY)

Eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien tarkoitus on helpottaa ja edistää rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä EU:ssa. Niiden tehtäviin kuuluu EU:n yhteisrahoittamien ohjelmien ja muiden eurooppalaisten rajat ylittävien yhteistyöhankkeiden toteuttaminen. Lisää

Hallintoviranomainen

EU:n kauden 2007-2013 koheesiopolitiikan mukaan hallintoviranomainen on vastuussa toimenpideohjelman tehokkaasta hallinnoinnista ja toteuttamisesta.

Hallintoviranomainen voi olla kansallinen ministeriö, alueviranomainen, paikallinen valtuusto tai muu julkinen tai yksityinen elin, jonka jäsenvaltio on nimennyt ja hyväksynyt. Hallintoviranomaisen on suoritettava tehtävänsä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Lisää

Innovointi

Uusien tuotteiden, prosessien tai organisaatiotekniikoiden kehittämiseen liittyvät innovaatiot tuottavat talouden toimijoille kilpailuetua. Euroopan unioni tiedostaa tämän, ja innovaatioiden edistämisellä onkin keskeinen asema kasvua ja työllisyyttä koskevassa EU:n strategiassa. Lisää

Interact

Interact 2007-2013 -ohjelmasta myönnetään tukea organisaatioille, jotka toteuttavat EU:n rahoittamia Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen kuuluvia koheesiopolitiikan ohjelmia.

Ohjelman puitteissa tarjotaan neuvontaa ohjelmien hallinnon ja toteuttamisen tueksi, tuetaan aihekohtaisten seminaarien järjestämistä ja jaetaan esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Ohjelman kokonaismäärärahat ovat 40 miljoonaa euroa, josta 34 miljoonaa euroa on peräisin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Lisää

Interreg III

Interreg III -aloite oli keskeinen osa EU:n aluepolitiikkaa kaudella 2000-2006.

Sen tarkoituksena oli lisätä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukemalla rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä. Päämääräksi oli asetettu tasapainoisen kehityksen edistäminen kaikkialla EU:ssa. Lisää

Interreg IVC

Alueidenvälinen yhteistyöohjelma Interreg IVC käsittää kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä Norjan ja Sveitsin. Se kuuluu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) yhteisrahoitettavaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen. Ohjelma on hyväksytty kaudelle 2007-2013, ja sen tärkeimpänä tavoitteena on parantaa aluekehityspolitiikkaa kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen avulla. Lisäksi sillä pyritään hyödyntämään alueellista taitotietoa ja Euroopan tasolla jo määriteltyjä hyviä käytäntöjä. Lisää

JASMINE

JASMINE on yksi EU:n kauden 2007-2013 koheesiopolitiikkaa varten käyttöön otetuista neljästä uudesta rahoitusjärjestelystä. Se on Euroopan komission, Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR) yhdessä kehittämä pilottihanke, jonka määrärahat ovat yhteensä 50 miljoonaa euroa. Nimi JASMINE on lyhenne, jonka sananmukainen merkitys on "yhteinen toimi EU:n mikroluottolaitosten tukemiseksi". Lisää

JASPERS

JASPERS (Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu) on Euroopan komission, Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja heinäkuusta 2008 alkaen Kreditanstalt für Wiederaufbau -pankin (KfW) yhteinen teknisen tuen väline. Euroopan unioniin vuosina 2004 ja 2007 liittyneet 12 jäsenvaltiota voivat saada ohjelmasta teknistä apua, jotta ne voivat valmistella EU:n varoista rahoitettavia suurhankkeita. JASPERS tarjoaa uusille jäsenvaltioille keskitettyä asiantuntija-apua, jotta ne saisivat mahdollisimman paljon hyötyä saatavilla olevasta rahoituksesta. Apua voidaan myöntää hankkeen jäsentämiseen ja valmisteluun siinä vaiheessa, kun päätöstä rahoituksen myöntämisestä ei vielä ole tehty. JASPERS on ollut toiminnassa vuodesta 2006, ja lähes kaikki sen 60 asiantuntijan tointa on nyt täytetty. Suurin osa asiantuntijoista työskentelee lähellä tuensaajia Varsovan, Wienin ja Bukarestin aluetoimistoissa. Lisää

JEREMIE

JEREMIE on Euroopan komission yhdessä Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa perustama rahoitusväline, jonka tarkoituksena on lisätä rahoituksen saatavuutta mikro- ja pk-yrityksille EU:n alueilla. JEREMIE on lyhenne, jonka sananmukainen merkitys on "Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi". Lisää

JESSICA

JESSICA (Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten) on Euroopan komission aloite, joka on kehitetty yhteistyössä Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan neuvoston kehityspankin (CEB) kanssa. Lisää

Kansalliset strategiset puitteet

Kukin jäsenvaltio on laatinut kansalliset strategiset puitteet ohjelmakaudelle 2007-2013. Kyseessä on viiteasiakirja, jonka avulla rakenne- ja koheesiorahastojen tukitoimien ohjelmatyö on tarkoitus toteuttaa koheesiopolitiikan vuosien 2007-2013 strategisten suuntaviivojen mukaisesti. Puitteissa määritellään kyseisen jäsenvaltion valitsema strategia ja esitetään ne kansalliset ja alueelliset toimenpideohjelmat, jotka jäsenvaltio aikoo toteuttaa, sekä kunkin toimenpideohjelman viitteelliset vuosittaiset määrärahat. Strategisten puitteiden olisi myös oltava linjassa Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvän kansallisen uudistusohjelman kanssa. Lisää

Kaupunkialueiden kehittäminen

Kaupunkialueiden kehittämisen tavoitteena on lisätä kestäviä investointeja, kasvua ja työllisyyttä Euroopan kaupunkialueilla. Aiempi Urban-ohjelma ei enää kaudella 2007-2013 ole erillinen aloite, vaan se sisältyy alueellisiin ohjelmiin. Uusissa koheesiopolitiikan asetuksissa tarjotaan välineitä kaupunkien korostamiseen uusissa ohjelmissa. Välineissä painotetaan sitä, kuinka tärkeää on ottaa paikallis- ja alueviranomaiset mukaan ohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koheesiopolitiikan strategisissa suuntaviivoissa on määritelty tärkeimmät kaupunkialueisiin liittyvät toimet, joihin voi saada tukea EU:n aluekehitysvaroista. Lisää

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen käsite tarkoittaa sellaista kehityspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on täyttää yhteiskunnan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset tarpeet lyhyen, keskipitkän ja ennen kaikkea pitkän aikavälin hyvinvoinnin takaamiseksi. Käsite perustuu siihen oletukseen, että kehityspolitiikalla on täytettävä nykyhetken tarpeet niin, ettei tulevien sukupolvien hyvinvointia vaaranneta. Käytännössä tämä tarkoittaa edellytysten luomista pitkän aikavälin talouskehitykselle samalla, kun varmistetaan ympäristön asianmukainen suojelu. Lisää

Koheesiokertomus

Euroopan komissio laatii joka kolmas vuosi ns. koheesiokertomuksen, jossa arvioidaan, miten EU:ssa on edistytty sen eri osien välisen taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa. EU:n toiminnasta annetun sopimuksen (vuoden 2008 konsolidoitu toisinto) 175 artiklan mukaisesti koheesiokertomus on toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Lisää

Koheesiopolitiikka

Koheesiopolitiikka on Euroopan unionin strategia kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden sopusointuisen kehityksen edistämiseksi ja tukemiseksi.

EU:n koheesiopolitiikka on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (174 artikla), ja sen tavoitteena on lujittaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta vähentämällä alueiden välisiä kehityseroja. Koheesiopolitiikassa keskitytään aloille, joiden avulla EU pyrkii vastaamaan 2000-luvun haasteisiin ja pysymään kilpailukykyisenä globaalissa ympäristössä. Lisää

Koheesiorahasto

Koheesiorahastosta on vuodesta 1994 alkaen tuettu Euroopan köyhimpiä alueita ja vakautettu niiden taloutta kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Rahastosta rahoitetaan ympäristötoimia ja Euroopan laajuisia liikenneverkkoja, jotka ovat koko EU:ta koskevia ensisijaisen tärkeitä aloja. Rahoituksen kohdemaita ovat vuoden 2004 jälkeen EU:hun liittyneet 12 jäsenvaltiota sekä Espanja, Kreikka ja Portugali. Rahastosta voidaan rahoittaa myös yhteisön ympäristönsuojelupolitiikan ensisijaisia aloja. Lisää

Kumppanuus

Euroopan unioni on vuosien varrella kehittänyt aluepoliittisia toimiaan ja jakanut rakenne- ja koheesiovaroja soveltaen ns. kumppanuusprosessia, jossa jäsenvaltiot ovat aktiivisesti mukana.

EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistoiminta käsittää koko ohjelmatyöprosessin valmistelevasta vaiheesta ohjelman toteuttamiseen ja sen tulosten arviointiin. Toimintatavan tarkoituksena on saada ohjelmista parempia tuloksia ja varmistaa, että aluekehitysvaroja käytetään tehokkaasti. Lisää

Laajentuminen

Euroopan unionissa on ollut 27 jäsenvaltiota 1.1.2007 lähtien, jolloin siihen liittyivät Bulgaria ja Romania. Laajentumisella tarkoitetaan uusien jäsenvaltioiden liittymistä EU:hun. Euroopan yhteisöjen kuuden perustajavaltion (Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Luxemburg ja Alankomaat) joukkoon on tähän mennessä liittynyt 21 maata seuraavasti: Lisää

Liikenne

EU on laatinut liikennealalle säädöskehyksen, jonka tarkoituksena on helpottaa henkilöiden ja tavaroiden vapaata liikkumista yhteisössä. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan tämän säädöskehyksen puitteissa säädetään Lisää

Liittymiskumppanuus

Liittymiskumppanuus on Euroopan unionin neuvoston ja ehdokasvaltion välinen sopimus. Siinä määritellään ensisijaiset alat, joilla ehdokasvaltion on tehtävä EU:n lainsäädännön edellyttämiä uudistuksia. Lisäksi sen avulla koordinoidaan tukea, jota Euroopan unionin myöntää kyseiselle ehdokasvaltiolle. Taloudellisen tuen edellytyksenä on, että ehdokasvaltio edistyy riittävän hyvin ensisijaisiksi määritellyillä aloilla. Lisää

Liittymisneuvottelut

Ennen kuin uusi jäsenvaltio voi liittyä Euroopan unioniin, sen kanssa on käytävä läpi liittymisneuvottelut.

Neuvottelut käydään EU:n ja ehdokasvaltion kahdenvälisessä hallitustenvälisessä konferenssissa, ja niitä ohjaa ns. neuvottelukehys. Lisää

Liittymistä valmisteleva strategia

Liittymistä valmistelevassa strategiassa vahvistetaan toimintapuitteet, joita ehdokasvaltion on noudatettava pyrkiessään Euroopan unionin jäseniksi. Strategiassa muotoillaan menettelyt ja ensisijaiset tavoitteet, jotka ehdokasvaltioiden on otettava huomioon, kun ne käyvät ns. rakenteellista vuoropuhelua EU:n toimielinten kanssa. Lisää

Liittymistä valmisteleva tuki

Euroopan unioni tarjoaa jäsenyyttä hakeville maille liittymistä valmistelevaa tukea. Sen tarkoitus on auttaa ehdokasvaltioita täyttämään EU:n jäsenyysehdot, muun muassa mukauttamaan kansalliset instituutiot ja standardit yhteisön säännöstöön eli kaikkia jäsenvaltioita sitovaan yhteisiä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaan lainsäädäntöön. Lisää

Liittymistä valmisteleva tukiväline

EU käyttää ns. liittymistä valmistelevaa tukivälinettä ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden tukemiseen.

Tukiväline on voimassa kaudella 2007-2013, ja se korvaa useita aiemmin käytössä olleita liittymistä valmistelevia EU-ohjelmia (Phare, ISPA, Sapard, CARDS ja Turkin rahoitusväline). Lisää

Lissabonin strategia

Lissabonin strategia on työllisyyttä ja talouskasvua edistävä EU:n toiminta- ja kehittämissuunnitelma, kuten EU-maiden johtajat sen määrittelivät Lissabonissa maaliskuussa 2000 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Lissabonin strategia sisältää useisiin jäsenvaltioiden ja EU:n politiikan aloihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia, joiden tarkoituksena on tukea osaamista ja innovointia, lisätä Euroopan houkuttelevuutta investointikohteena ja työskentelypaikkana sekä luoda enemmän ja parempia työpaikkoja. Lisää

Lähentymistavoite

Lähentymistavoite on yksi EU:n kauden 2007-2013 koheesiopolitiikan kolmesta ensisijaisesta tavoitteesta. Sen avulla tuetaan vähiten kehittyneitä jäsenvaltioita ja alueita parantamalla kasvun ja työllisyyden edellytyksiä niin, että alueet voivat nopeammin saavuttaa EU:n keskiarvon. Lähentymistavoitteen rahoitus muistuttaa läheisesti aiempaa Tavoite 1 -rahoitusta. Lisää

Maaseudun kehittäminen

EU:n maaseudun kehittämispolitiikalla autetaan maaseutualueita vastaamaan niihin kohdistuviin haasteisiin. Se on osa EU:n monialaista politiikkaa, jolla pyritään edistämään kasvua ja työllisyyttä. EU:n strategiset suuntaviivat muodostavat kehittämistoimille poliittisen toimintakehyksen, kun taas yleisistä säännöistä säädetään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 (asetus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuesta maaseudun kehittämiseen). Asetuksessa määritellään kolme ensisijaista toimintalinjaa, jotka ovat Lisää

Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

Maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuetaan Euroopan maaseudun kehittämispolitiikkaa rahoittamalla EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden maaseudun kehittämisohjelmia. Ohjelmat suunnitellaan yhteistyössä Euroopan komission ja kyseessä olevan jäsenvaltion kesken, ja niissä otetaan huomioon neuvoston hyväksymät maaseudun kehittämispolitiikan strategiset suuntaviivat ja kansallisissa strategiasuunnitelmissa asetetut ensisijaiset tavoitteet. Lisää

Maksut

Kun komissio jakaa EU:n rakenne- ja koheesiovaroja kaudella 2007-2013 toteutettaville toimenpideohjelmille, se voi suorittaa kolmenlaisia maksuja:

Lisää

Maksuviranomainen

Koheesiopolitiikan ohjelmakaudella 2007-2013 maksuviranomaista kutsutaan nyt todentamisviranomaiseksi. Sen vastuutehtävät ovat kuitenkin säilyneet suurelta osin samoina kuin ohjelmakaudella 2000-2006. Lisää

Menojen tukikelpoisuus

Menojen tukikelpoisuutta koskevien arviointiperusteiden avulla määritetään, voidaanko tietyn kustannuksen kattamiseen myöntää rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tai koheesiorahastosta. Lisää

Menoluokat

Menoluokkien avulla voidaan mitata, kuinka hyvin EU:n rakenne- ja koheesiorahastoista rahoitusta saaneilla ohjelmilla ja hankkeilla on pystytty edistämään kasvua ja luomaan työpaikkoja.

Menoluokat on määritelty kasvua ja työllisyyttä koskevien EU:n suuntaviivojen perusteella, ja ne luetellaan yleisiä rahoitussääntöjä koskevassa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1083/2006. Kaikkien asetuksessa mainituista rahastoista yhteisrahoitusta saavien toimenpideohjelmien menot on luokiteltava johonkin näistä menoluokista, joita ovat esimerkiksi "Tutkimuskeskusten TTK-toimet" ja "Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yritysten perustamisen tukeminen". Lisää

Määrärahojen vapauttaminen

Maksusitoumuksiin sovelletaan ns. automaattisen vapauttamisen periaatetta. Tällä tarkoitetaan sitä, että jos ohjelmaan sidotuista määrärahoista ei ole tehty maksatuspyyntöä kahden vuoden kuluttua ohjelman käynnistämisestä, maksamatta jääneet varat vapautetaan eli ne eivät enää ole käytettävissä kyseisessä ohjelmassa. Tämän menettelyn tarkoituksena on tehostaa ohjelmien toteuttamista ja myönnettyjen varojen seurantaa. Se otettiin käyttöön vuonna 1999 kauden 2000-2006 ohjelmia varten. Lisää

N+2, n+3

Ilmaisut "n+2" ja "n+3" liittyvät EU:n rakenne- ja koheesiorahastovarojen vuosittaista myöntämismenettelyä koskeviin rahoitussääntöihin.

Jos myönnettyjä määrärahoja ei ole käytetty asetettuun määräaikaan mennessä, komissio voi vapauttaa ne, jolloin ne eivät ole enää käytettävissä kyseisessä ohjelmassa. Määrärahat vapautuvat automaattisesti, jos niitä ei ole käytetty tai jos maksatuspyyntöjä ei ole tehty toisen vuoden loppuun mennessä (n+2). Uusien jäsenvaltioiden sekä Kreikan ja Portugalin osalta tätä määräaikaa on pidennetty kolmeen vuoteen (n+3) vuoteen 2010 saakka. Lisää

NUTS

NUTS on Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston (Eurostat) laatima tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö, jonka avulla koko EU:ssa voidaan soveltaa yhteistä tilastostandardia.

NUTS-tasot ovat EU:n maantieteellisiä alueita, joilta kerätään yhdenmukaisia tietoja. Niitä on käytetty rakennerahastojen toiminnassa vuodesta 1988, ja niillä on merkittävä tehtävä rakennerahastovarojen myöntämismenettelyssä. Lisää

Ohjelmatyö

Ohjelmatyö tarkoittaa hallinnollista menettelyä, jolla pyritään saavuttamaan rakenne- ja koheesiorahastojen tavoitteet. Monivuotisilla toimenpideohjelmilla varmistetaan johdonmukaisuus ja jatkuvuus seitsemän vuoden ohjelmakaudella. Ohjelmat käsittävät tietyn maantieteellisen alueen kansallisella tai alueellisella tasolla sen mukaan, millaisia hallintojärjestelyjä sovelletaan. Ohjelmissa määritellään strategiset painopistealueet, tehdään toimenpide-ehdotuksia, esitetään suunnitelma määrärahojen käytöstä sekä kuvataan hallinto- ja valvontajärjestelmät. Meneillään oleva ohjelmakausi kattaa vuodet 2007-2013. Lisää

Petokset

Petosten ja korruption torjunnalla pyritään ehkäisemään laittomia toimia ja väärinkäytöksiä, jotka haittaavat Euroopan unionin taloudellisia etuja. Se on myös osa yleistä järjestäytyneen rikollisuuden vastaista toimintaa. Oikeusperustoja on kaksi: Lisää

Rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea

Rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea on Euroopan komission pysyvä komitea. Sen tehtävänä on käsitellä rakenne- ja koheesiorahastoista annettujen asetusten soveltamiseen liittyviä asioita. Komitea kokoontuu yleensä kerran kuussa, ja sen puheenjohtajana toimii Euroopan komissio. Komitean toimintaan osallistuu myös jäsenvaltioiden virkamiehiä. Lisää

Rahoitusjärjestelyt

Vuodesta 2006 alkaen on kehitetty uusia teknistä apua ja rahoitusjärjestelyjä koskevia aloitteita, joiden tarkoituksena on tehdä EU:n kauden 2007-2013 koheesiopolitiikasta tehokkaampaa ja kestävämpää sekä tukea samalla Lissabonin prosessin etenemistä. Aloitteet ovat Euroopan komission ja useiden kumppanielinten, kuten Euroopan investointipankin, Euroopan investointirahaston, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, Euroopan neuvoston kehityspankin ja Kreditanstalt für Wiederaufbau -pankin, yhteisiä välineitä. Näihin välineisiin kuuluvat JASPERS ("Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu"), jolla tuetaan suurten hankkeiden valmistelua, JEREMIE ("Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi"), jolla lisätään luotonantoa pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle, JESSICA ("Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten"), jolla tarjotaan kestävää rahoitusta kaupunkialueiden kehittämiseen, sekä JASMINE ("Yhteinen toimi EU:n mikroluottolaitosten tukemiseksi"), jolla myönnetään teknistä apua mikroluottojen saatavuuden lisäämiseksi. Lisää

Rahoitusoikaisut

Rahoitusoikaisu tarkoittaa rahoituksen peruuttamista tapauksissa, joissa EU:n tukemille hankkeille on myönnetty rahoitusta virheellisesti petosten tai muiden sääntöjenvastaisuuksien vuoksi.

Komissio on sitoutunut perimään takaisin varat, jotka on hankittu tai joita on käytetty vilpillisesti, ja se on valmis käyttämään kaikkia laillisia keinoja tällaisten maksujen jäljittämiseksi. Rahoitusoikaisuihin voi kuulua toimenpideohjelmalle myönnetyn EU:n rahoituksen peruuttaminen kokonaan tai osittain. Lisää

Rajat ylittävä yhteistyö

Kauden 2007-2013 koheesiopolitiikkaan kuuluva Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite sisältää 52 rajat ylittävän yhteistyön ohjelmaa.

Tavoitteena on kehittää lähialueiden rajojen yli tapahtuvaa sosiaalista ja taloudellista toimintaa yhteisten kehitysstrategioiden avulla. Lisää

Rakennerahastot

Aluepolitiikkaa rahoitetaan kaudella 2007-2013 rakennerahastoista ja koheesiorahastosta.

Rakennerahastoja on kaksi. Toinen niistä on vuonna 1975 perustettu Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), josta myönnetään rahoitustukea alueiden talouden kehittämiseen ja rakenteelliseen mukauttamiseen, talouden muutoksiin, kilpailukyvyn lisäämiseen sekä EU:n laajuiseen alueelliseen yhteistyöhön. Toinen taas on vuonna 1958 perustettu Euroopan sosiaalirahasto, jonka tavoitteena on parantaa työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä, helpottaa työelämään pääsyä ja työmarkkinoille osallistumista, ehkäistä vähäosaisten syrjäytymistä, torjua kaikenlaista syrjintää sekä luoda kumppanuusyhteistyötä, joka auttaa työelämän uudistusten hallinnassa. Lisää

RegioStar-palkinnot innovatiivisille hankkeille

RegioStar-palkinnot ovat osa komission Alueet talouden muutosten edistäjinä -aloitetta, jonka tarkoituksena on edistää innovointia lisäämällä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa Euroopan alueiden välillä. Lisää

Seuranta

EU:n rakenne- ja koheesiovarat on käytettävä tehokkaasti niille määrättyyn tarkoitukseen. Tästä syystä EU:n lainsäädännössä on vahvistettu kattavat arviointi- ja seurantamenettelyt, joilla varmistetaan, että rakenne- ja koheesiorahoitusta saaneet toimenpideohjelmat toteutetaan asianmukaisesti ja että niistä saadaan sovitut arviointiperusteet täyttäviä tuloksia. Lisää

Seurantakomitea

Jäsenvaltioiden on nimettävä seurantakomiteat, joiden tehtävänä on varmistaa, että rakenne- ja koheesiovaroja saavat toimenpideohjelmat toteutetaan asianmukaisesti. Komitean puheenjohtajana toimii kyseessä oleva jäsenvaltio (tai hallintoviranomainen). Komiteat koostuvat alueellisten talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolten edustajista. Lisää

Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaate säätelee sitä, kuinka Euroopan unioni harjoittaa toimivaltaansa. Se muistuttaa suurelta osin toissijaisuusperiaatetta.

Suhteellisuusperiaate tarkoittaa sitä, että EU:n toimien on oltava oikeasuhteisia. EU toteuttaa ainoastaan ne toimet, jotka ovat tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Periaate on kirjattu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklaan, jossa todetaan seuraavaa: "Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi." Lisää

Syrjäisimmät alueet

Euroopan unionin syrjäisimmiksi alueiksi on luokiteltu seuraavat alueet: Ranskan neljä merentakaista departementtia (Guadeloupe, Ranskan Guayana, Martinique ja Réunion), Espanjan autonominen alue Kanariansaaret sekä Portugalin autonomiset alueet Azorit ja Madeira. Lisää

Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus

Taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan politiikan tarkoituksena on varmistaa tasapainoinen sosioekonominen kehitys kaikkialla EU:ssa. Se on osoitus EU:n jäsenvaltioiden ja niihin kuuluvien alueiden välisestä solidaarisuudesta. Lisää

Talousarvio

EU:n jäsenvaltiot osallistuvat yhteisön talousarvion rahoittamiseen, jotta yhteiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Jäsenvaltioiden suora rahoitusosuus määräytyy niiden bruttokansantulon (BKTL) perusteella. Lisätuloja saadaan tulli- ja alv-maksuista. Talousarvion enimmäismäärä on tällä hetkellä 1,24 prosenttia EU:n BKTL:stä. Lisää

Tarkastusviranomainen

Tarkastusviranomainen on kullekin toimenpideohjelmalle nimetty kansallinen, alueellinen tai paikallinen julkinen viranomainen tai elin, jonka tehtävänä on varmistaa hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokas toiminta. Lisäksi se valvoo, että hankkeiden toteuttamisessa noudatetaan kyseisen jäsenvaltion ja EU:n asetuksia. Lisää

Tekninen apu

Sidosryhmille tarjotaan teknistä apua komission rahoittamien ohjelmien ja hankkeiden toteuttamiseen. EU:n koheesiopolitiikan yhteydessä tätä rahoitustukea voidaan käyttää ohjelmien ja hankkeiden valmisteluun, hallinnointiin, arviointiin, seurantaan, tarkastukseen ja valvontaan. Lisää

Tiedottaminen ja julkisuus

Euroopan komission ja EU:n jäsenvaltioiden on tiedotettava kansalaisille koheesiopolitiikan ja koheesiovaroilla tuettujen hankkeiden toteuttamisesta. Rakennerahastojen kautta myönnetään miljardeja euroja, joten on erittäin tärkeää, että paikallisyhteisöt saavat yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten ne hyötyvät rahoituksesta ja miten EU:n veronmaksajien rahoja käytetään. Lisää

Todentamisviranomainen

Todentamisviranomaisen tehtävänä on taata menoilmoitusten ja maksatuspyyntöjen todenmukaisuus ja moitteettomuus ennen niiden toimittamista Euroopan komissiolle. Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston hallinnointi on jaettu jäsenvaltioiden, alueiden ja muiden välittäjinä toimivien elinten kesken. Yksi tai useampi edellä mainittu toimija nimeää todentamisviranomaisen kullekin toimenpideohjelmalle, jota yhteisrahoitetaan näistä rahastoista. Lisää

Toimenpideohjelma

Jäsenvaltiot esittävät kansallisiin strategisiin puitteisiin perustuvat toimenpideohjelmansa koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen mukaisesti. Kukin toimenpideohjelma liittyy yhteen kolmesta uudesta tavoitteesta. Toimenpideohjelmassa esitetään kehittämisstrategia ja ensisijaiset tavoitteet, joihin pyritään yksittäisestä rahastosta saatavan rahoituksen avulla tai lähentymistavoitteen kyseessä ollessa koheesiorahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta saatavalla rahoituksella. Lisää

Toimien kohdentaminen Lissabonin tavoitteisiin

Euroopan koheesiopolitiikkaa koskevissa ohjelmakauden 2007-2013 ohjelmissa toimet on kohdennettu tiettyihin ensisijaisiin tavoitteisiin, jotka sisältyvät EU:n kasvua ja työllisyyttä koskevaan Lissabonin strategiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmien määrärahoja on varattu investointeihin, joilla vahvistetaan suoraan kilpailukykyä ja luodaan työpaikkoja eri aloilla. Näitä aloja ovat tutkimus ja innovointi, osaaminen, yrityspalvelut, suuret eurooppalaiset infrastruktuurit ja energiatehokkuus. Lisää

Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia. EU:n yksinomaisen toimivallan aloja lukuun ottamatta EU:n on tarpeen toteuttaa toimia Euroopan tasolla ainoastaan, jos ne ovat kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason toimia tehokkaampia. Toissijaisuusperiaate on kytköksissä suhteellisuusperiaatteeseen ja tarpeellisuusperiaatteeseen, jotka tarkoittavat, että yhteisön toiminnassa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisää

Työllisyys

EU haluaa auttaa Eurooppaa pysymään globaalin talouden eturintamassa ja osallistua työllisyyttä ja kasvua edistävien edellytysten luomiseen. EU uudisti vuonna 2000 talouspoliittista ohjelmaansa kehittämällä Lissabonin strategian. Vuonna 2005 Lissabonin strategia käynnistettiin uudelleen, ja tuolloin siinä keskityttiin entistä tiiviimmin kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Lisää

Täydentävyys

Täydentävyys on yksi rakennerahastojen toimintaa ohjaavista periaatteista. Sen mukaan rakennerahastoista myönnettävä tuki ei saa korvata jäsenvaltion myöntämää julkista tai muuta rakennetukea tämän periaatteen soveltamisalaan kuuluvilla alueilla. Toisin sanoen rakennerahastoista myönnetyt taloudelliset määrärahat eivät saa pienentää kyseisten alueiden kansallisia rakennemäärärahoja. Täydentävyyden periaatteen noudattamista seurataan lähentymistavoitteen piiriin kuuluvilla alueilla. Lisää

Urbact - Kaupunkialueiden kehittämisverkkoja koskeva ohjelma

Komissio rahoittaa kaudella 2007-2013 toteutettavaa Urbact II -verkkoa alueellinen yhteistyö -tavoitteesta. Verkon tarkoituksena on edistää kaupunkialueiden elvyttämiseen tähtääviä innovaatioita kannustamalla kaupunkeja määrittelemään ja jakamaan hyviä käytäntöjä. Lisää

Valtioiden välinen yhteistyö

Valtioiden välisten yhteistyöalueiden sisällä toimivia organisaatioita kannustetaan perustamaan kumppanuuksia, joiden toiminnan vaikutukset ulottuvat yli maiden rajojen. Tällaisia kumppanuuksia voidaan muodostaa eri hallitus- ja viranomaistasoilla, ja niihin osallistuu sekä julkisen että yksityisen sektorin elimiä politiikan eri aloilla. Lisää

Valtiontuki

EU:n valtiontukisäännöillä varmistetaan, ettei valtion varoilla vääristetä kilpailua tai anneta yrityksille epäoikeudenmukaista kilpailuetua EU:n sisämarkkinoilla.

Valtiontuki on valtion myöntämää etua, jonka ansiosta yritys voi saada perusteetonta hyötyä kilpailijoihinsa nähden. Valtiontukea voidaan antaa useissa eri muodoissa, muun muassa myöntämällä avustuksia, tukia, korkotukia ja verohelpotuksia tai hankkimalla tavaroita ja palveluja edullisin ehdoin. Lisää

Valvonta ja tarkastukset

Valvonta- ja tarkastustoiminta liittyy rakenne- ja koheesiorahastojen moitteettomaan varainhoitoon. Ohjelmien hallinnointi- ja toteutusvastuu on suurelta osin siirretty kansalliselle ja alueelliselle hallinnolle. Jäsenvaltioiden on vahvistettava komissiolle, että varoja käytetään tehokkaasti ja asetusten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on käytettävä luotettavia järjestelmiä tilinpitoa, seurantaa ja taloudellista raportointia varten sekä määriteltävä vastuulliset elimet ja menettelyt asianmukaisen kirjausketjun turvaamiseksi. Lisää

Varojen takaisinperintä

Euroopan komissio joutuu kehottamaan rakennetukea saanutta jäsenvaltiota palauttamaan varoja takaisin (takaisinperintä) kolmessa tapauksessa.

Ensinnäkin jäsenvaltiolle liikaa maksetut määrärahat peritään takaisin EU:n varainhoitosääntöjen mukaisesti. Lisää

Vuoristoalueet

Euroopan komission vuonna 2004 teettämästä tutkimuksesta kävi ilmi, että Euroopan unionissa, Norjassa ja Sveitsissä on noin 1 900 000 neliökilometrin verran vuoristoista taajama-aluetta, mikä vastaa noin 40,6:ta prosenttia maiden yhteenlasketusta maa-alueesta. Näillä vuoristoalueilla asuu 94,3 miljoonaa ihmistä (19,1 prosenttia tutkimukseen sisältyneiden maiden yhteenlasketusta asukasmäärästä). Lisää

Yhteinen hallinnointi

EU:n rahoitusta on pääasiassa kahdenlaista: varoja, joita Euroopan komissio hallinnoi keskitetysti ja suoraan, kuten tutkimusvarat, sekä varoja, joiden hallinnointi on jaettu EU:n ja jäsenvaltioiden kesken, kuten rakennerahastojen ja koheesiorahaston varat. EU on antanut viimeksi mainittujen varojen hallinnoinnin jäsenvaltioiden vastuulle. Suurin osa EU:n menoista liittyy varoihin, joita EU:n jäsenvaltiot hallinnoivat yhteisesti. Lisää

Yhteisrahoitusosuus

Yhteisrahoitusosuus tarkoittaa EU:n rahoituksen osuutta ohjelman rahoituksesta. Yhteisrahoitukselle on yleensä määritelty enimmäismäärä, joka ilmoitetaan prosenttiosuutena ohjelman tai sen osan kokonaisarvosta. Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 liitteessä III vahvistetaan rakenne- ja koheesiorahastojen kauden 2007-2013 yhteisrahoitukseen sovellettavat enimmäismäärät. Lisää

Yhteisön koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat (2007-2013)

Yhteisön koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat ovat tärkeä osa uutta koheesiopolitiikkaa, sillä niillä vahvistetaan politiikan strategista ulottuvuutta. Suuntaviivat on laatinut Euroopan komissio, ja ne on hyväksynyt Euroopan unionin neuvosto (eli kaikki jäsenvaltiot). Suuntaviivoissa määritellään Euroopan tason ohjelmatyön ensisijaiset tavoitteet seitsemän vuoden ajalle, ja kukin jäsenvaltio esittää suuntaviivojen mukaisen kansallisen strategisen viitekehyksensä. Suuntaviivojen avulla edistetään EU:n muiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista. Näitä tavoitteita ovat muun muassa Lissabonin strategiassa sekä kasvua ja työllisyyttä koskevissa yhdennetyissä suuntaviivoissa asetetut tavoitteet. Keskeisiä toiminta-alueita ovat esimerkiksi investoinnit, työllisyys, tietoyhteiskunta ja innovaatiot. Lisää

Yhtäläiset mahdollisuudet

Naisten ja miesten tasa-arvo on EU:n lainsäädännön ja politiikan kulmakivi.

EU on sitoutunut kehittämään toimenpiteitä, joilla varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet ja tasavertainen kohtelu kaikille sukupuolesta riippumatta. Näin toimitaan kaikilla talouden, yhteiskunnan, kulttuurin ja perhe-elämän alueilla. EU pyrkii ottamaan tasa-arvonäkökohdat huomioon kaikilla politiikan aloilla, jotta voidaan vahvistaa tasa-arvoon liittyviä oikeuksia ja torjua sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Lisää

Yleiskattava tuki

Yleiskattavat tuet mahdollistavat sen, että myös pienet kansalaisjärjestöt, kuten vapaaehtoistyötä tekevät ryhmät ja yhteisölliset organisaatiot, voivat saada tukea Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Lisää

Ympäristö

EU:n ympäristöpolitiikan tavoitteena on suojella ympäristöä, parantaa ympäristön tilaa ja säilyttää se nykyisiä ja tulevia sukupolvia varten. Sillä edistetään myös kestävän kehityksen periaatteita.

Ympäristöpolitiikan ensisijaiset tavoitteet ovat seuraavat: ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu, saastumisen vähentäminen ja sen terveysvaikutusten rajoittaminen sekä luonnonvarojen järkevän käytön edistäminen. Lisää

EU:n aluepolitiikka: Seuraa meitä
Ota yhteyttä
Sosiaalinen media