breadcrumb.ecName
fi Suomi

CHEMSEA-hanke vastaa kemiallisten ammusten ongelmaan Itämerellä

  • 27 November 2015

Toisen maailmansodan lopussa Itämereen laskettiin noin 50 000 tonnia kemiallisia ammuksia, ja ne ovat vaaraksi ympäristölle. CHEMSEA-hankkeessa tavoitteena on saada lisätietoja siitä, missä laskemisalueet sijaitsevat, mitä ammukset sisältävät, missä kunnossa ne ovat ja miten ne reagoivat Itämeren olosuhteisiin.

CHEMSEA-hankkeen loppupäätelmä on, että kemiallisten ammusten laskemisalueet ovat edelleen ongelma Itämerellä, vaikka ne eivät muodosta välitöntä vaaraa. Yhtäältä ne ovat hajallaan olevia saastelähteitä, joiden laajuutta ei tunneta ja joita on vaikea hallita. Toisaalta ne ovat merkittävä taloudellinen haitta, sillä ne tekevät Itämerestä vähemmän turvallisen ja mahdollisesti kalliimman alueen investointien kannalta.

CHEMSEA:n käsikirja

CHEMSEA-hankkeessa tutkittiin virallisia ja epävirallisia laskemisalueita käyttämällä vedenalaista kuuntelulaitetta ja magnetometrisiä kartoituslaitteita yhteyksien löytämiseksi merenpohjan objektien ja magneettikentän häiriöiden välillä, virtojen tutkimiseksi ja sedimenttinäytteiden keräämiseksi alueiden luonnollisten olosuhteiden määrittelyä varten. Kartoittamiseen kuului objektien luokittelu, lisätutkimuksia tarvitsevien objektien valinta ja ammusten ja saastuneiden sedimenttien koordinaattien merkitseminen karttoihin.

Myrkyllisyystutkimusten tarkoituksena oli tutkia kemiallisten taisteluaineiden biologista imeytymistä vaihtelevissa olosuhteissa. Häkkejä käytettiin alueilla, joilla ammuskonsentraatio oli korkeimmillaan ennen akkumulaatiota, ja kemiallisten aineiden biologisia vaikutuksia eläimistöön mitattiin.

Yhdenmukaistetut reagointimenettelyt

CHEMSEA-hankkeessa tutustuttiin kansalliseen kemiallisia taisteluaineita koskevaan lainsäädäntöön ja laadittiin ammusten käsittelyä, vaarallista jätettä ja saastuneen sedimentin hävittämistä koskevat ohjeet. Hankkeessa laadittiin alueellinen varautumissuunnitelma, joka sisältää menettelysäännöt kemiallisten ammusten tahattoman pyynnin tai rannalle huuhtoutumisen varalle. Mallit kehitettiin kummankin skenaarion varalta, mikä johti kansallisten reagointimenettelyjen ja -suunnitelmien yhdenmukaistamiseen.

Niiden ryhmien, joilla on riski joutua kosketuksiin kemiallisten taisteluaineiden kanssa, kuten kalastajat ja merityöntekijät, tietoisuuden taso arvioitiin. Koulutusta järjestettiin tiedon levittämiseksi mereen lasketuista kemiallisista ammuksista ja uhkien minimoimiseksi suunnitelluista parhaista käytännöistä.

Jatkuva taistelu

Kemialliset taisteluaineet ovat uhka, jos niitä vapautuu ympäristöön metallikuorien syöpymisen takia. Itämeressä olevien kemiallisten taisteluainesäiliöiden korroosion määrää ja astetta ei tunneta, mutta ne riippuvat ammusmateriaalin, seinämän paksuuden ja laskemisalueen luonnon kaltaisista tekijöistä. Kemiallisten taisteluaineiden vaikutuksia meriympäristöön ei myöskään tunneta kuin rajoitetusti.

On epätodennäköistä, että ammuksia huuhtoutuu rannalle, mutta uudet teknologiat mahdollistavat toiminnot syvänmeren alueilla, joilla sijaitsee laskemisalueita, ja mekaaninen häirintä voi johtaa vuotoihin. Vuodessa raportoidaan noin kymmenen tapausta, joissa kalastajat ovat pyydystäneet kemiallisia taisteluaineita.

Kokonaisinvestoinnit ja EU:n rahoitus

Hankkeen ”CHEMSEA” kokonaisinvestoinnit ovat EUR 4 500 000, josta Euroopan aluekehitysrahaston osuus EUR 3 621 910 maksetaan Itämeren alueen toimenpideohjelman  ohjelmakaudella 2007–2013.