Avoimet ovet maahanmuuttajille: integraatio kohtaamisen kautta

Helsingin lähellä sijaitseva perhekeskus tarjoaa monipuolista toimintaa, jonka tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajia tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tarpeen tullen keskuksen kautta saa myös neuvoja ja psykologista apua.

Lisätyökalut

 

Konteksti


Ulkomaalaisten integraatio on tärkeä haaste useimmille eurooppalaisille kaupungeille. Asia on ajankohtainen myös Suomessa, vaikka maa ei varsinaisesti kuulukaan etelästä saapuvien perinteisiin kohteisiin. Mitä integraation kattava ja jopa hieman epämääräinen konsepti todella tarkoittaa? Vantaa on ottanut kysymyksen lähitarkasteluun luomalla eurooppalaisen URBAN II -ohjelman avulla maahanmuuttajille tarkoitetun perhekeskuksen. Keskuksen järjestämän toiminnan avulla maahanmuuttajat voivat tutustua yhteiskuntaan, johon he ovat sukeltaneet tuntematta paikallisia tapoja, sääntöjä tai edes kieltä. Maahanmuuttajalta siis puuttuvat avaimet kulttuuriin. Vastaanottavan yhteiskunnan tunteminen alkaa sen jäsenien tapaamisesta. Tutustuminen on kuitenkin molemminpuolista, koska suomalaisillakin on paljon opittavaa ulkomaalaisilta, joiden ollaan tekemisissä useinkaan todella tapaamatta heitä.


Keskuksen perustaminen lähti ajatuksesta luoda yhteinen paikka, jossa maahanmuuttajaperheet saisivat konkreettista tukea ennen kuin hankaluudet pääsevät keräytymään, etenkin lasten koulutuksen suhteen. Ongelmat johtuvat pääasiallisesti työttömyydestä, mutta myös eristyneisyydestä, mikä koskee erityisesti naisia, jotka jäävät helposti kodin vangeiksi, eivätkä tapaa juuri muita ihmisiä kuin toisia maahanmuuttajia.


Vaatimuksena osallistuminen


Toiminta perustuu vapaaehtoisuudelle, mutta vaatimuksena on sitoutuminen ja säännöllinen osallistuminen. Joskus osallistujat löytävät tiensä keskukseen itse, joskus heidät ohjataan Hakuseen terveyskeskuksesta, päiväkodista tai sosiaalityöntekijän toimesta. Toiminnan aikana keskuksessa on järjestetty lastenhoito. Työryhmään kuuluu kouluttajia, lastenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja sairaanhoitajia. Vantaan kaupunki ja sosiaali- ja terveysministeriö tukevat keskusta.


"Kuten tavallista, tällaiselle toiminnalle on kysyntää enemmän kuin tarjontaa" sanoo Jukka-Pekka Sorjonen, projektisuunnittelija Vantaan URBAN II -yksikössä, jonka monipuoliseen toimintaan perhekeskus Hakunen kuuluu. Yksi alkuvaiheen ongelmista oli keskuksen sijainti. "NIMBY"-ilmiötä ("Not In My Back Yard", ei minun takapihalleni) havaittiin, kun ulkomaalaisille suunnatun perhekeskuksen avaaminen ei miellyttänyt kaikkia.


Kun tästä haasteesta selvittiin, täytyi ottaa huomioon eri alueilta saapuvat maahanmuuttajat. Kuten Jukka-Pekka Sorjonen painottaa, "on löydettävä tasapaino eri maahanmuuttajaryhmien välille. Vain yksi kansallisuus ei saa monopolisoida perhekeskusta. Kaikilta alueilta saapuvien täytyy saada tuntea olevansa tervetulleita".


Tulokset


Vuonna 2005 perhekeskus Hakusen toimintaan osallistui noin 1050 maahanmuuttajaa ja 1200 kantasuomalaista. Vuonna 2004 aloitettu hanke, jonka oli tarkoitus kestää kaksi vuotta, jatkuu vielä vuonna 2007. Menestyksen takana on monipuolinen toiminta, johon kuuluu esimerkiksi liikuntaharrastukset, perhekahvila, nuorisokerho, suomen kielen kurssit, konferenssit jne. Keskuksella on myös tärkeä psykologinen tehtävä vanhempien ja syrjäytyneiden tai jopa masentuneiden nuorten lähentämisessä. Keskus antaa vanhemmille mahdollisuuden löytää elämäänsä kiintopisteitä. Heille kerrotaan saatavilla olevista palveluista, kuten lapsiparkeista, kirjastoista tai leikkipuistoista. Jukka-Pekka Sorjonen pitää projektia täysin mahdollisena toteuttaa suurimmassa osassa Euroopan maista.

Luonnoksen päiväys

01/08/2006