Itämeren alueen maatalouden ja ympäristön tarpeiden tasapainottaminen

Baltic COMPASS yhdisti alueen maatalous- ja ympäristöalat taistelussa rehevöitymistä (liiallisesti ravinteita) vastaan Itämeren vesistöalueella.

Lisätyökalut

 
Lounais-Suomen kaltevilla pelloilla on suojavyöhykkeitä ja kasvillisuutta, jotka vähentävät ravinteiden valumista jokeen. © Eija Hagelberg Lounais-Suomen kaltevilla pelloilla on suojavyöhykkeitä ja kasvillisuutta, jotka vähentävät ravinteiden valumista jokeen. © Eija Hagelberg

" Baltic COMPASS auttoi Itämeren alueen maatalousalaa löytämään keinoja, joilla tuotetaan elintarvikkeita alueen 90 miljoonan asukkaan päivittäisiin tarpeisiin siten, että Itämerta voidaan samalla suojella. Jos hankkeen suosittelemat toimenpiteet toteutetaan onnistuneesti koko alueella, voimme saada aikaan suuria muutoksia Itämerellä. "

Ola Palm, Ruotsin maatalous- ja ympäristötekniikan instituutti (Swedish institute of Agricultural and Environmental Engineering, JTI)

Keskeiset sidosryhmät, kuten valtion viranomaiset, asiantuntijainstituutit, maanviljelijäjärjestöt ja yritykset, ovat ottaneet käyttöön tehokkaampia maatalous- ja ympäristötoimia, jakaneet innovaatioita ja parhaita käytäntöjä, luoneet tieteellisiä suunnitelmia ja investoineet ympäristöteknologioihin, jotta ongelmaan voitaisiin vastata. Lisäksi ne ovat pyrkineet poistamaan sidosryhmien hallintovalmiuksien puutteita, ja ne ovat ennen kaikkea pystyneet luomaan keskinäistä luottamusta tärkeimpien toimijoiden välille sekä ympäristö- että maatalousaloilla.

Ratkaisuja, joista kaikki hyötyvät

Tämän valtioiden välisen hankkeen pitkäaikaisia tuloksia ovat muun muassa uudet strategiat rehevöitymisen vähentämiseksi, maatalouden ja ympäristön etujen vahvempi yhdistäminen toisiinsa sekä kustannustehokkaammat politiikkatoimet. Lisäksi toivotaan parempaa integroitumista itäisten ja läntisten valtioiden välillä, mikä vastaa Itämeren alueen EU-strategiaa. Sidosryhmät ovat viitoittaneet tietä paremmalle maatalouden ympäristötietoisuudelle koko alueella yhdistämällä ja jakamalla ainutlaatuista osaamistaan ja kokemuksiaan. Tämä johtaa ratkaisuihin, jotka hyödyttävät sekä maataloutta että ympäristöä niin, ettei maatalousalan kilpailukyky kuitenkaan heikkene.

Erityistä merkitystä oli hankkeen yhteistyöllä kahden samanaikaisen maatalouden ympäristöhankkeen, Baltic Deal- ja Baltic Manure -hankkeiden, kanssa. Yhteistyön näkyvin tulos oli Greener Agriculture for a Bluer Baltic Sea -sidosryhmäkonferenssi, jota on järjestetty vuodesta 2010 lähtien ja josta on tullut alueen tärkein tapahtuma maatalouden ympäristöasioiden sidosryhmille.

Kansainvälinen lähestymistapa

Baltic COMPASS rakentui useista maankäyttö-, maatalous- ja vesihankkeista, jotka liittyivät Itämeren suojeluun. Hanke tarjosi kansainvälisen lähestymistavan, jonka avulla Itämeren rehevöitymistä voidaan vähentää ja jolla voidaan luoda hallinnointivalmiudet kansainvälisiä puitteita, EU:n direktiivejä ja HELCOMin Itämeren toimintaohjelmaa (BSAP) varten.

Hankkeen seuraaja Baltic Compact pyrkii vahvistamaan hankkeen tulosten vaikutuksia, ja se keskittyy etenkin kestävään biokaasutuotantoon ja kehittyneisiin salaojitusteknologioihin. 

Baltic COMPASS -hankkeeseen osallistui 22 kumppania kahdeksasta eri maasta Itämeren ja Valko-Venäjän alueella. Hanke loi vähintään viisi uutta toimipaikkaa, joista osa on vakinaistettu.


Kokonaisinvestoinnit ja EU:n rahoitus

Baltic COMPASS -hankelaajennuksen kokonaisinvestoinnit ovat 6 603 210 euroa, josta Euroopan aluekehitysrahaston osuus ohjelmakaudeksi 2007–2013 on 4 351 748 euroa. Osuus maksetaan Itämeren alueen toimenpideohjelman kautta.


Luonnoksen päiväys

22/05/2015

Videoita