Interreg : European Territorial Co-operation

European Territorial Cooperation (ETC), better known as Interreg,  is one of the two goals of cohesion policy and provides a framework for the implementation of joint actions and policy exchanges between national, regional and local actors from different Member States. The overarching objective of European Territorial Cooperation (ETC) is to promote a harmonious economic, social and territorial development of the Union as a whole. Interreg is built around three strands of cooperation: cross-border (Interreg A), transnational (Interreg B) and interregional (Interreg C).
Five programming periods of Interreg have succeeded each other:
 INTERREG I (1990-1993) -  INTERREG II (1994-1999) - INTERREG III (2000-2006) - INTERREG IV (2007-2013) - INTERREG V (2014-2020)

Lisätyökalut

  •  
  • Pienennä tekstiä  
  • Suurenna tekstiä  

Uutisia

    Kaikki alueet vahvimmista heikoimpiin kattava koheesiopolitiikka on ensisijaisen tärkeä Euroopan unionin menestykselle.

    Euroopan alueet ovat Euroopan unionin selkäranka niin politiikan, talouden, yhteiskunnan kuin kulttuurin kannalta. Alueiden voimakas tukeminen myös vuoden 2020 jälkeen on siten ensisijaisen tärkeää Euroopan menestykselle. Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI) mahdollistavat konkreettisen vaikuttamisen ja investointien lisäämisen. Ne kannustavat yhteistyöhön ja varmistavat, että Euroopalla on merkitystä ja että se on lähellä kaikkia kansalaisia.

    Baijeri on alusta saakka kehittänyt kantaansa ESIR-uudistuksen suhteen, joka tulee voimaan vuoden 2020 jälkeen. Suurin huolenaiheemme, jonka jaamme Euroopan muiden alueiden kanssa on, että ERI-tuki säilyisi riittävällä tasolla kaikille Euroopan alueille. Tuen säilyminen riittävällä tasolla on erityisen tärkeää kehittyneemmille alueille, kuten Baijerille, jotta ne voisivat vahvan osaamisensa kautta edelleen tuottaa hyötyä vähemmän kehittyneille naapureilleen lisäämällä kysyntää ja tuomalla lisäarvoa. Yhteinen eurooppalainen tukipolitiikka yhdistää Eurooppaa. Se ei jaa sitä ”lahjoittajiin” ja ”vastaanottajiin”.

    Baijerin kaltaiset vahvat alueet ovat muutakin kuin kukoistavia kaupunkeja. Esimerkiksi Tšekin tasavallan rajalla sijaitsevat kunnat kuuluvat rakenteellisesti heikompiin alueisiin ja siten Euroopan aluekehitysrahaston painopistealueisiin.

    EU:n aluepolitiikka on meille hyvin tärkeä, koska se vaikuttaa suoraan Baijerin ja muiden Euroopan alueiden asukkaisiin. Monet hankkeet Baijerissa voidaan panna täytäntöön ainoastaan EU-rahoituksen ansiosta. Toisin kuin lyhyen aikavälin kriisinhallintamekanismit ERI-rahastot tarjoavat pitkän aikavälin rahoitusta koko rahoituskaudelle niin, että rahoitus ja resurssit määritellään etukäteen. Tämä mahdollistaa pitkän tähtäimen suunnittelun ja taloudellisen varmuuden. Se auttaa myös edistämään tärkeitä Euroopan laajuisia tavoitteita, jotka eivät välttämättä tuota ”pikavoittoja”. Sen sijaan ne edellyttävät pidempää poliittista vakautta. Pidemmän aikavälin kestäviä ja tukeen perustuvia ERI-rahastoja ei pidä korvata valikoivilla lyhyen aikavälin rahoitusvälineillä. Niiden strateginen, yhteinen ja tuloslähtöinen hankerahoitusrakenne pitäisi säilyttää.

    Euroopan mottona pitää olla vuoden 2020 jälkeen ”siltojen, ei muurien rakentaminen”. Kaikkien osapuolten on työskenneltävä yhdessä ilman, että aiheutetaan tarpeetonta jakautumista. Tämä edellyttää entistä vahvempaa rajat ylittävää yhteistyötä. Interreg-ohjelmilla on ollut kiistaton vaikutus Euroopan yhdentymiselle. Yhteistyö naapureiden kanssa osoittaa paikallisille asukkaille selkeästi vakaan Euroopan tuoman lisäarvon. Menneisyyden raja-alueet ovat nyt tulevaisuuden kohtaamispaikkoja.

    Myös uusia poliittisia lähestymistapoja, kuten makroaluestrategioita, pitää vahvistaa sekä luoda lisäsynergioita ylikansallisilla EU-ohjelmilla. EU:n Alppien aluetta koskevan strategian (EUSALP) tämänhetkisenä puheenjohtajana Baijeri on sitoutunut vahvistamaan makroaluestrategioita vuoden 2020 jälkeen. Se on myös vahvasti sitoutunut vähentämään rahoituspolitiikan byrokraattista taakkaa ja siten vahvistamaan alueiden itsenäisyyttä ja varmistamaan, että aluetuki säilyttää lisäarvonsa.

    EU:n koheesiopolitiikka on aito solidaarisuuden osoitus – vahvemmat tukevat heikompia. Me Baijerissa ymmärrämme tämän ja annamme sille arvoa. Meitäkin kohtaan on osoitettu solidaarisuutta matkallamme maatalousosavaltiosta innovoinnin kehdoksi. Tänä päivänä baijerilaiset yritykset tekevät yhteistyötä eri puolilla Eurooppaa toimivien kumppaneiden kanssa. Strategisen eurooppalaisen aluepolitiikan soveltamisalaan kuuluvat siten kaikki Euroopan alueet, myös kehittyneemmät alueet. Tämä on ainoa tapa vahvistaa sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta jäsenvaltioiden sisällä ja välillä sekä tukea samalla kaikkien alueiden talouskehitystä. Jos onnistumme toimimaan näin ja alueiden asukkaat voivat konkreettisesti kokea eurooppalaisen yhteistyön tuomat edut, myös kansalaisten luottamus EU:ta kohtaan nousee uudelle tasolle. 

    BEATE MERK

    Baijerin eurooppalaisten asioiden ja aluesuhteiden ministeri

    Panorama 62: Boosting innovation across the regions

     

    Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz kertoo, miten äskettäin käynnistetyllä #CohesionAlliance-aloitteella pyritään lisäämään Euroopan kansalaisten tietoisuutta EU:n tärkeimmästä investointipolitiikasta.

     

    Euroopan unioni on tänä vuonna epäilemättä onnistunut välttämään kaksi populistista ja unionin yhtenäisyyttä erityisesti vaarantavaa uhkaa Alankomaissa ja Ranskassa. Korkean tason keskustelut Euroopan tulevaisuudesta osoittavat, että EU haluaa uudistua, vaikka se onkin tänä päivänä vielä tienhaarassa.

    Uudistusyrityksiä on tehty, ja joskus ne ovat tuoneet parannusta. Jotkin ”vanhat” politiikat, erityisesti koheesiopolitiikka ja yhteinen maatalouspolitiikka, kuitenkin edelleen uhkaavat EU:ta. Samalla on syntynyt myös uusia haasteita, kuten brexit ja tarve varmistaa kansalaisten turvallisuus, puolustus, muuttoliikkeen ja pakolaisten hallinnointi sekä ulkopolitiikka.

    Tässä tilanteessa olisi virhe valita vääriä tavoitteita. Tämän vuoksi Euroopan alueiden komitea puolustaa vahvaa ja tehokasta koheesiopolitiikkaa, joka näkyy kansalaisille.

    Koheesiopolitiikan puolustamiseksi paremmin on käynnistetty #CohesionAlliance tai koheesioliittouma. Suuri yleisö ei tunne riittävästi koheesiopolitiikkaa, vaikka se on EU:n tärkein investointipolitiikka. Usein unohdetaan, miltä Eurooppa näyttäisi ilman tätä politiikkaa.

    Luvut puhuvat puolestaan

    Kuten pohdinta-asiakirjassa EU:n rahoituksen tulevaisuudesta korostetaan, ei pitäisi unohtaa, että ohjelmakaudella 2007–2013 koheesiopolitiikka tarjosi taloudellista tukea 121 400 startup-yritykselle ja noin 400 000 pk-yritykselle sekä 94 955 tutkimushankkeeseen ja 33 556:een pk-yritysten ja tutkimuslaitosten väliseen yhteistyöhankkeeseen. Lisäksi tuen ansiosta syntyi 41 600 uutta pitkäaikaista työpaikkaa tutkimusalalle sekä parannettiin Euroopan laajuista liikenneverkkoa 1 500 kilometrin raideosuudella. Lisäksi rahoitusta sai 49,7 miljoonaa toimea, joiden tavoitteena oli parantaa henkistä pääomaa. Toimista lähes puolet johti uusien taitojen hankkimiseen.

    Koheesiopolitiikkaan kuuluu myös kansalaisten suojeleminen erityisesti globalisaation haitallisilta vaikutuksilta. Ei ole sattumaa, että kansalaisten tuki koheesiopolitiikalle kasvaa koko ajan. Tämän osoittaa myös kesäkuun 2017 eurobarometri, jossa 78 prosenttia kansalaisista oli sitä mieltä, että EU:n alueinvestoinneilla on ollut myönteinen vaikutus heidän kaupunkiinsa tai alueeseensa.

    Tällä suojelulla on saavutettu konkreettisia tuloksia, ja luvut puhuvat puolestaan. Koheesiopolitiikka on kuitenkin edelleen yksi eniten kritisoiduista EU-politiikoista, ja monivuotinen rahoituskehys (MFF) pienenee tulevaisuudessa erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa EU:sta.

    Olen sitä mieltä, ettei alueiden komitea kykene yksin puolustamaan politiikkaa ja saavuttamaan odotettuja tuloksia. #CohesionAlliance-aloitteen on toimittava veturina kaikille muille yhteenkuuluvuutta edistäville hankkeille alueilla. Aloitteita on paljon, ja ne ovat laadukkaita. Kaupungit, alueet, kansalaisyhteiskunta, talouselämä, järjestöt ja verkostot osallistuvat kaikki tulevaisuuden koheesiopolitiikan kehittämiseen.

    Ajatuksena ei ole edistää jähmeää koheesiopolitiikkaa, jonka periaatteet ovat muuttumattomia. Päinvastoin olisi osoitettava, että jatkaakseen koheesiopolitiikan on muututtava. Muutoksen on pohjauduttava politiikan perusperiaatteisiin sekä kolminaisuuteen, jonka muodostavat alueellinen yhteenkuuluvuus, yksityissektorin mukaan kannustaminen sopivien rahoitusvälineiden avulla sekä osallistuminen joustavampaan vakaus- ja kasvusopimukseen.

    Alueiden komitean lausunnossa ”vahvan ja tehokkaan koheesiopolitiikan puolesta vuoden 2020 jälkeen” korostetaan tätä suuntausta. Talousarvion on vastattava päämääriämme, alueelliseen lähestymistapaan perustuvan kumppanuuspolitiikan periaatetta pitää vahvistaa, menettelytapoja ja erityisesti hallintoa ja ohjausta pitää yksinkertaistaa huomattavasti eriyttämisen ja suhteellisuuden periaatteita noudattaen, yhteyttä rakenneuudistuksiin pitää vahvistaa ennakkoehdoilla, uusia indikaattoreja pitää kehittää varojen kohdentamiseksi paremmin ja alueiden sisäisen eriarvoisuuden huomioon ottamiseksi ja tulosten näkyvyyttä pitää parantaa.

    Voimien yhdistäminen

    Alueiden komitea ja suurimmat paikallisviranomaisten yhteenliittymät (CPMR, AER, Eurocities, CEMR, AEBR) ovat näiden periaatteiden pohjalta kehittäneet #CohesionAlliance-alustan, jolla on tarkoitus edistää kaikkia näihin yleisiin periaatteisiin pohjautuvia aloitteita. Alueiden komitea voi siten toimia alueiden ja kansalaisten äänenä, kun neuvotellaan tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja kehitetään tulevia asetuksia, jotka ohjaavat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä.

    Alueiden komitea hyväksyi 12.5.2017 asiaa koskevan lausunnon ja 18. toukokuuta käynnistettiin erinomainen #CohesionAlliance-aloite. Alustan poliittinen käynnistäminen tapahtuu Euroopan alueiden ja kaupunkien viikolla 9. lokakuuta.

    Tavoitteenani on tehdä aloitteesta mahdollisimman konkreettinen ja näkyvä, jotta se saavuttaisi mahdollisimman suuren joukon paikallisia, alueellisia, kansallisia ja EU:n tason valittuja edustajia sekä kaikki ne, jotka kokevat koheesiopolitiikan tuoman lisäarvon joka päivä.

    Tästä syystä koheesioliittouma on keskipisteessä Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan ja alueiden komitean alueellisen yhteenkuuluvuuden valiokunnan kokouksessa 10. lokakuuta. Komission jäsenen Creţun sanoin on tärkeää viedä yhteinen viesti yleisten asioiden neuvostoon 15. marraskuuta, jotta voidaan lisätä niiden jäsenvaltioiden tietoisuutta asiasta, jotka tekevät Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeitä talousarviopäätöksiä.

    Koheesioliittoumassa yhdistämme voimamme koheesiopolitiikan suojelemiseksi kaikkien eurooppalaisten eduksi.

    Komissio perustaa raja-alueiden yhteyspisteen, jotta EU:n raja-alueiden, joilla asuu 150 miljoonaa ihmistä, taloudellinen potentiaali voidaan hyödyntää täysin. Se tarjoaa alueille räätälöityä tukea työpaikkojen luomiseen ja investointeihin liittyvien esteiden poistamiseksi.

    Eri hallinto- ja oikeusjärjestelmien välillä sukkuloiminen on yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille edelleen usein hankalaa ja kallista. Puheenjohtaja Juncker kehotti varmistamaan oikeudenmukaisuuden toteutumisen sisämarkkinoilla unionin tilaa käsitelleessä vuoden 2017 puheessaan. Tämä huomioon ottaen raja-alueiden yhteyspiste auttaa raja-alueita konkreettisilla toimilla parempaan yhteistyöhön.

    Se edistää 1) työpaikkojen saannin parantamista, 2) palveluja, kuten terveydenhuolto ja julkinen liikenne, ja 3) liiketoimintaa raja-alueilla.

    Tämä ehdotus on osa laajempaa tiedonantoa ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla”. Siinä esitetään uusia toimia ja käynnissä olevia aloitteita, joilla autetaan EU:n raja-alueita kasvamaan nopeammin ja toimimaan tiiviimmässä yhteistyössä.

    Aluepolitiikasta vastaava komission jäsen Corina Crețu sanoo: «Yli neljännes Euroopan vauraudesta syntyy raja-alueilla, mutta niiden täysi taloudellinen potentiaali on yhä hyödyntämättä. Käyttämättä olevia mahdollisuuksia on valtavasti. Komissio antaa näille alueille räätälöityä tukea, joka hyödyttää suoraan alueiden asukkaita.”

    Raja-alueiden yhteyspiste koostuu rajatylittäviin kysymyksiin erikoistuneista komission asiantuntijoista. He antavat neuvoja kansallisille ja alueellisille viranomaisille ja keräävät ja jakavat hyviä käytäntöjä uuden EU:n kattavan sähköisen verkoston kautta.

    Paremmat työnsaantimahdollisuudet

    2 miljoonaa työntekijää ja opiskelijaa ylittää jo rajan päivittäin tai viikoittain. Raja-alueiden yhteyspiste auttaa ihmisiä löytämään työpaikkoja rajan toiselta puolelta tukemalla alueita, jotka haluavat tiivistää yhteistyötään. Ihmiset saavat neuvoja ammattipätevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta, yhteisistä opinto-ohjelmista tai yrittäjien valmennuspalveluista.

    Raja-alueiden yhteyspisteeseen keskitetään hyviä käytäntöjä koskevat tiedot rajatylittävien työvoimapalvelujen alalla. Työvoimapalveluihin kuuluvat esimerkiksi Galician ja Portugalin pohjoisen alueen perustama yhteinen verkosto, jota ammatillisen liikkuvuuden EURES-portaali tukee.

    Raja-alueiden yhteyspiste voi siten edistää Euroopan työviranomaisen perustamista, mistä puheenjohtaja Juncker ilmoitti vuoden 2017 unionin tilaa koskevassa puheessa. Tavoitteena on lujittaa yhteistyötä työmarkkinaviranomaisten välillä kaikilla tasoilla, jotta rajatylittäviä tilanteita voidaan hallita paremmin.

    Julkisten palvelujen parempi saatavuus

    Jotta raja-alueille saadaan lisää kattavampia julkisia palveluja, raja-alueiden yhteyspisteessä

    • kartoitetaan olemassa olevia rajatylittäviä terveydenhuoltopalvelujakuten rajatylittävät terveydenhuoltoalueet Ranskan ja Belgian rajalla
    • tarkastellaan puuttuvia rautatieyhteyksiä sisärajoilla rajatylittävien julkisten liikennepalvelujen tehostamiseksi.

    Yritystoiminnan harjoittaminen toisella puolella rajaa

    Raja-alueiden yhteyspiste edistää rajatylittäviä kysymyksiä koskevaa vuoropuhelua sähköisen verkoston kautta.

    Raja-alueiden yhteyspisteen asiantuntijat antavat pyynnöstä tukea yritysten perustamista koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisen lisäämiseksi, jakavat hyviä käytäntöjä muilta raja-alueilta ja edistävät verkossa olevien menettelyjen käytön lisäämistä.

    Raja-alueiden yhteyspisteen perustamisen lisäksi komissio valitsee enintään 20 hanketta, joissa esitellään innovatiivisia ratkaisuja rajatylittävän toiminnan esteiden poistamiseksi. Hankkeita koskeva ehdotuspyyntö käynnistyy ennen vuoden 2017 loppua.

    Seuraavat vaiheet

    Raja-alueiden yhteyspiste on toiminnassa tammikuusta 2018 alkaen.

    Pohdittaessa EU:n rahoituksen tulevaisuutta rajatylittävän yhteistyön seuraavan sukupolven ohjelmista (Interreg) käytävässä keskustelussa tarkastellaan raja-alueiden yhteyspisteen kautta kerättyjä hyviä käytäntöjä, jotta oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä voidaan paremmin poistaa ja laadukkaita rajatylittäviä julkisia palveluja voidaan edistää.

    Lisätietoja

Lisää uutisia

Introduction

In 1990, Interreg was developed as a Community Initiative in with a budget of just EUR 1 billion covering exclusively cross-border cooperation. Later, Interreg has been extended to transnational and interregional cooperation. For 2014-2020 European territorial cooperation is one of the two goals of Cohesion Policy besides investment for Growth and Job.

Interreg evolution

The 25th anniversary of Interreg has been celebrated in 2015 with a variety of events around Europe. Over the years, Interreg has become the key instrument of the European Union to support cooperation between partners across borders. The aim: to tackle common challenges together and find shared solutions - whether in the field of health, research and education, transport or sustainable energy.

2014-2020 period – Interreg V

In accordance with the new design of the European Cohesion Policy 2014-2020 and the targets set out in Europe 2020, Interreg has significantly been reshaped to achieve greater impact and an even more effective use of the investments. Key elements of the 2014-2020 reform are:
-Concentration
-Simplification
-Results orientation
The fifth period of Interreg is based on 11 investment priorities laid down in the ERDF Regulation contributing to the delivery of the Europe 2020 strategy for smart, sustainable and inclusive growth. At least, 80% of the budget for each cooperation programme has to concentrate on a maximum of 4 thematic objectives among the eleven EU priorities:

11 priorities

The fifth programming period of Interreg has a budget of EUR 10.1 billion invested in over 100 cooperation programmes between regions and territorial, social and economic partners. This budget also includes the ERDF allocation for Member States to participate in EU external border cooperation programmes supported by other instruments (Instrument for Pre-Accession and European Neighborhood Instrument).

Interreg Budget

Interreg and inter-regional cooperation 2014-2020: state of play - video recording of the briefing (07/05/2015)

2007-2013 period – Interreg IV

The forth programming period of Interreg had a total budget of EUR 8.7 billion (2, 5 % of the total 2007-13 allocation for cohesion policy). This budget includes the allocation for Member States to participate in EU external border cooperation programmes supported by other instruments (Instrument for Pre-Accession and European Neighborhood Instrument). The budget was distributed as follows:

  • 60 Cross-border – Interreg IV-A, along 38 internal EU borders. ERDF contribution: EUR 5.6 billion.
  • 13 Transnational – Interreg IV-B, covering larger areas of co-operation such as the Baltic Sea, Alpine and Mediterranean regions. ERDF contribution: EUR 1.8 billion.
  • The interregional co-operation programme (INTERREG IVC) and 3 networking programmes (Urbact II, Interact II and ESPON) cover all 28 Member States of the EU. They provide a framework for exchanging experience between regional and local bodies in different countries. ERDF contribution: EUR 445 million.

The European Grouping of Territorial Cooperation

Meetings & Events

Interreg Annual Meeting April 26-28 2017

Interreg Annual Meeting June 6-7 2016

Interreg Annual Meeting September 15 2015

Interreg Annual Meeting May 19-20 2014

European Territorial Cooperation Annual Meeting 2013

Annual meeting of cross-border programmes 2011

Publications

European Territorial Cooperation: building bridges between people