Interreg : European Territorial Co-operation

European Territorial Cooperation (ETC), better known as Interreg,  is one of the two goals of cohesion policy and provides a framework for the implementation of joint actions and policy exchanges between national, regional and local actors from different Member States. The overarching objective of European Territorial Cooperation (ETC) is to promote a harmonious economic, social and territorial development of the Union as a whole. Interreg is built around three strands of cooperation: cross-border (Interreg A), transnational (Interreg B) and interregional (Interreg C).
Five programming periods of Interreg have succeeded each other:
 INTERREG I (1990-1993) -  INTERREG II (1994-1999) - INTERREG III (2000-2006) - INTERREG IV (2007-2013) - INTERREG V (2014-2020)

Lisätyökalut

  •  
  • Pienennä tekstiä  
  • Suurenna tekstiä  

Uutisia

    Tämänkertaisessa Panoraman talvinumerossa vieraillaan EU:n syrjäisimmillä alueilla ja luodaan katsaus viimeisimpään puheenjohtajakokoukseen, johon osallistuivat komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja komission jäsen Corina Creţu. Siinä tarkastellaan myös syrjäisimpiä alueita koskevaa uudistettua strategiaa, jonka tarkoituksena on auttaa niitä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla ainutlaatuista asemaansa EU:ssa ja maailmassa, sekä esitellään hankkeita ja niistä saatuja kokemuksia. Lisäksi tarkastellaan lähemmin ERI-rahastojen täytäntöönpanoa koskevaa tuoretta strategiakertomusta ja saadaan kouraantuntuvia esimerkkejä näiden investointien mittakaavasta ja vaikutuksesta Euroopan kansalaisten elämään.

    Alueita esittelevässä artikkelissa tutustutaan tällä kertaa Espanjan Valencian itsehallintoalueeseen (Generalitat Valenciana), esitellään hankkeita ja haastatellaan hallintoalueen johtajaa Ximo Puigia. Kerromme myös nuorten monista erilaisista tavoista osallistua aktiivisesti EU:n toimintaan ja aluepolitiikkaan Europe In My Region -blogikilpailumme, nuorten toimittajien koulutusohjelman ja Interreg Volunteer Youth -ohjelman kautta.

    Lisäksi saadaan uutisia hiljattain Rotterdamissa pidetystä Cities Forum -konferenssista, jossa käsiteltiin EU:n kaupunkiagendaa, ja annetaan puheenvuoro tulevalle puheenjohtajavaltiolle Bulgarialle, joka esittelee visioidensa ja painopisteidensä pääkohdat. Omin sanoin -palstalla ääneen pääsevät Ranska, Italia ja Espanja, ja hankkeita koskevassa osiossa vieraillaan Belgiassa, Tšekin tasavallassa, Saksassa ja Latviassa. Kuva-aukeamalla katseet puolestaan kohdistetaan Maltalla toteutettavaan hankkeeseen.

    Mukavia lukuhetkiä.

    Panorama 63 - The Outermost Regions: joining forces across the EU

    Komissio julkistaa tänään, mitkä alueiden väliset kumppanuudet on valittu räätälöidyn tuen saajiksi uudessa EU:n rahoittamassa innovatiivisia hankkeita koskevassa pilottihankkeessa.

    Pilottihankkeella on tarkoitus auttaa näitä kumppanuuksia laajentamaan ensisijaisilla aloilla toteutettavia hankkeitaan. Tällaisia aloja ovat muassa massadata, biotalous, resurssitehokkuus, verkotettu liikenne, terveydenhuolto, aktiivinen ikääntyminen ja kyberturvallisuus.

    Aluepolitiikasta vastaava komission jäsen Corina Crețu totesi: ”Kilpailukykyvahvuuksiltaan toisiaan täydentävät alueet voivat yhdistää hankkeensa yhteiseksi suureksi hankkeeksi. Kun ne saavat EU:lta sopivaa tukea, niiden hyvät ideat voivat johtaa innovatiivisiin tuotteisiin, joiden joukossa on tulevia eurooppalaisen innovoinnin tähtiä.”

    Komission syyskuussa 2017 käynnistämän hakumenettelyn perusteella rahoitettaviksi on valittu kahdeksan alueiden välistä kumppanuutta, joita johtaa yksi koordinoiva alue:

    • kahdeksan aluetta kattava kumppanuus, jota johtavat Alankomaiden Noord-Brabant, Belgian Flanderi ja Portugalin Norte, aikoo kehittää yhteisiä hankkeita 3D-tulostuksen alalla;
    • Belgian Flanderin johtama yhdeksän alueen ryhmä aikoo tehdä yhteistyötä biotalouden alalla;
    • Bretagnen alue Ranskassa ja kolme muuta aluetta sekä Viro aikovat keskittyä kyberturvallisuuteen;
    • Italian Lombardia ja seitsemän muuta aluetta ovat valinneet kiertotalouden ja erityisesti tavaroiden purkamisen ja uudelleenvalmistuksen yhteistyöalakseen;
    • Italian Toscana, 21 muuta aluetta ja Viro pyrkivät yhdessä kehittämään uusia ratkaisuja korkean teknologian maanviljelyyn;
    • Yhdistyneen kuningaskunnan Skotlanti ja Espanjan Baskimaa koordinoivat 16 alueen ryhmää, joka toteuttaa yhteisiä hankkeita merten uusiutuvan energian alalla.Siihen osallistuu myös Sogn og Fjordane Norjasta;
    • Espanjan Andalusia ja viisi muuta aluetta ovat määritelleet yhteistyöalakseen kestävän rakentamisen;
    • Andalusia ja Italian Emilia-Romagna johtavat yhdeksän alueen ryhmää, joka kehittelee innovatiivisia elintarviketeollisuuteen liittyviä hankkeita jäljitettävyyden ja massadatan aloilla.

    Nämä kumppanuudet saavat tukea useiden eri alojen yksiköiden asiantuntijoista koostuvilta komission erityisryhmiltä. Asiantuntijat antavat esimerkiksi neuvoja siitä, miten EU:n varoja on järkevintä yhdistää hankkeiden rahoittamiseksi.

    Tämän komission antaman käytännön tuen lisäksi jokainen kumppanuus voi hyödyntää ulkopuolista neuvontapalvelua 200 000 euron arvosta toimintansa laajentamiseen ja kaupallistamiseen. Varat saadaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

    Seuraavat vaiheet

    Kumppanuudet aloittavat toiminnan tammikuussa 2018, ja se jatkuu vuoteen 2019.

    Tällä pilottihankkeella testataan uusia lähestymistapoja alueiden väliseen yhteistyöhön. Lisäksi se antaa Euroopan komissiolle kokemusperäistä tietoa, josta on hyötyä älykkään erikoistumisen pohdinnoissa vuoden 2020 jälkeistä aikaa silmällä pitäen.

     

    Lisätietoja:

    Kaikki alueet vahvimmista heikoimpiin kattava koheesiopolitiikka on ensisijaisen tärkeä Euroopan unionin menestykselle.

    Euroopan alueet ovat Euroopan unionin selkäranka niin politiikan, talouden, yhteiskunnan kuin kulttuurin kannalta. Alueiden voimakas tukeminen myös vuoden 2020 jälkeen on siten ensisijaisen tärkeää Euroopan menestykselle. Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI) mahdollistavat konkreettisen vaikuttamisen ja investointien lisäämisen. Ne kannustavat yhteistyöhön ja varmistavat, että Euroopalla on merkitystä ja että se on lähellä kaikkia kansalaisia.

    Baijeri on alusta saakka kehittänyt kantaansa ESIR-uudistuksen suhteen, joka tulee voimaan vuoden 2020 jälkeen. Suurin huolenaiheemme, jonka jaamme Euroopan muiden alueiden kanssa on, että ERI-tuki säilyisi riittävällä tasolla kaikille Euroopan alueille. Tuen säilyminen riittävällä tasolla on erityisen tärkeää kehittyneemmille alueille, kuten Baijerille, jotta ne voisivat vahvan osaamisensa kautta edelleen tuottaa hyötyä vähemmän kehittyneille naapureilleen lisäämällä kysyntää ja tuomalla lisäarvoa. Yhteinen eurooppalainen tukipolitiikka yhdistää Eurooppaa. Se ei jaa sitä ”lahjoittajiin” ja ”vastaanottajiin”.

    Baijerin kaltaiset vahvat alueet ovat muutakin kuin kukoistavia kaupunkeja. Esimerkiksi Tšekin tasavallan rajalla sijaitsevat kunnat kuuluvat rakenteellisesti heikompiin alueisiin ja siten Euroopan aluekehitysrahaston painopistealueisiin.

    EU:n aluepolitiikka on meille hyvin tärkeä, koska se vaikuttaa suoraan Baijerin ja muiden Euroopan alueiden asukkaisiin. Monet hankkeet Baijerissa voidaan panna täytäntöön ainoastaan EU-rahoituksen ansiosta. Toisin kuin lyhyen aikavälin kriisinhallintamekanismit ERI-rahastot tarjoavat pitkän aikavälin rahoitusta koko rahoituskaudelle niin, että rahoitus ja resurssit määritellään etukäteen. Tämä mahdollistaa pitkän tähtäimen suunnittelun ja taloudellisen varmuuden. Se auttaa myös edistämään tärkeitä Euroopan laajuisia tavoitteita, jotka eivät välttämättä tuota ”pikavoittoja”. Sen sijaan ne edellyttävät pidempää poliittista vakautta. Pidemmän aikavälin kestäviä ja tukeen perustuvia ERI-rahastoja ei pidä korvata valikoivilla lyhyen aikavälin rahoitusvälineillä. Niiden strateginen, yhteinen ja tuloslähtöinen hankerahoitusrakenne pitäisi säilyttää.

    Euroopan mottona pitää olla vuoden 2020 jälkeen ”siltojen, ei muurien rakentaminen”. Kaikkien osapuolten on työskenneltävä yhdessä ilman, että aiheutetaan tarpeetonta jakautumista. Tämä edellyttää entistä vahvempaa rajat ylittävää yhteistyötä. Interreg-ohjelmilla on ollut kiistaton vaikutus Euroopan yhdentymiselle. Yhteistyö naapureiden kanssa osoittaa paikallisille asukkaille selkeästi vakaan Euroopan tuoman lisäarvon. Menneisyyden raja-alueet ovat nyt tulevaisuuden kohtaamispaikkoja.

    Myös uusia poliittisia lähestymistapoja, kuten makroaluestrategioita, pitää vahvistaa sekä luoda lisäsynergioita ylikansallisilla EU-ohjelmilla. EU:n Alppien aluetta koskevan strategian (EUSALP) tämänhetkisenä puheenjohtajana Baijeri on sitoutunut vahvistamaan makroaluestrategioita vuoden 2020 jälkeen. Se on myös vahvasti sitoutunut vähentämään rahoituspolitiikan byrokraattista taakkaa ja siten vahvistamaan alueiden itsenäisyyttä ja varmistamaan, että aluetuki säilyttää lisäarvonsa.

    EU:n koheesiopolitiikka on aito solidaarisuuden osoitus – vahvemmat tukevat heikompia. Me Baijerissa ymmärrämme tämän ja annamme sille arvoa. Meitäkin kohtaan on osoitettu solidaarisuutta matkallamme maatalousosavaltiosta innovoinnin kehdoksi. Tänä päivänä baijerilaiset yritykset tekevät yhteistyötä eri puolilla Eurooppaa toimivien kumppaneiden kanssa. Strategisen eurooppalaisen aluepolitiikan soveltamisalaan kuuluvat siten kaikki Euroopan alueet, myös kehittyneemmät alueet. Tämä on ainoa tapa vahvistaa sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta jäsenvaltioiden sisällä ja välillä sekä tukea samalla kaikkien alueiden talouskehitystä. Jos onnistumme toimimaan näin ja alueiden asukkaat voivat konkreettisesti kokea eurooppalaisen yhteistyön tuomat edut, myös kansalaisten luottamus EU:ta kohtaan nousee uudelle tasolle. 

    BEATE MERK

    Baijerin eurooppalaisten asioiden ja aluesuhteiden ministeri

    Panorama 62: Boosting innovation across the regions

     

Lisää uutisia

Introduction

In 1990, Interreg was developed as a Community Initiative in with a budget of just EUR 1 billion covering exclusively cross-border cooperation. Later, Interreg has been extended to transnational and interregional cooperation. For 2014-2020 European territorial cooperation is one of the two goals of Cohesion Policy besides investment for Growth and Job.

Interreg evolution

The 25th anniversary of Interreg has been celebrated in 2015 with a variety of events around Europe. Over the years, Interreg has become the key instrument of the European Union to support cooperation between partners across borders. The aim: to tackle common challenges together and find shared solutions - whether in the field of health, research and education, transport or sustainable energy.

2014-2020 period – Interreg V

In accordance with the new design of the European Cohesion Policy 2014-2020 and the targets set out in Europe 2020, Interreg has significantly been reshaped to achieve greater impact and an even more effective use of the investments. Key elements of the 2014-2020 reform are:
-Concentration
-Simplification
-Results orientation
The fifth period of Interreg is based on 11 investment priorities laid down in the ERDF Regulation contributing to the delivery of the Europe 2020 strategy for smart, sustainable and inclusive growth. At least, 80% of the budget for each cooperation programme has to concentrate on a maximum of 4 thematic objectives among the eleven EU priorities:

11 priorities

The fifth programming period of Interreg has a budget of EUR 10.1 billion invested in over 100 cooperation programmes between regions and territorial, social and economic partners. This budget also includes the ERDF allocation for Member States to participate in EU external border cooperation programmes supported by other instruments (Instrument for Pre-Accession and European Neighborhood Instrument).

  • 60 Cross-border – Interreg V-A, along 38 internal EU borders. ERDF contribution: EUR 6.6 billion.
  • 15 Transnational – Interreg V-B, covering larger areas of co-operation such as the Baltic Sea, Alpine and Mediterranean regions, as well as some non-EU countries. ERDF contribution: EUR 2.1 billion.
  • The interregional co-operation programme, INTERREG Europe, and 3 networking programmes (Urbact III, Interact III and ESPON) covering all 28 Member States of the EU, as well as Norway and Switzerland and in case of URBACT also Iceland and Lichtenstein. They provide a framework for exchanging experience between regional and local bodies in different countries. ERDF contribution: EUR 500 million.

Interreg Budget

Interreg and inter-regional cooperation 2014-2020: state of play - video recording of the briefing (07/05/2015)

2007-2013 period – Interreg IV

The forth programming period of Interreg had a total budget of EUR 8.7 billion (2, 5 % of the total 2007-13 allocation for cohesion policy). This budget includes the allocation for Member States to participate in EU external border cooperation programmes supported by other instruments (Instrument for Pre-Accession and European Neighborhood Instrument). The budget was distributed as follows:

  • 60 Cross-border – Interreg IV-A, along 38 internal EU borders. ERDF contribution: EUR 5.6 billion.
  • 13 Transnational – Interreg IV-B, covering larger areas of co-operation such as the Baltic Sea, Alpine and Mediterranean regions. ERDF contribution: EUR 1.8 billion.
  • The interregional co-operation programme (INTERREG IVC) and 3 networking programmes (Urbact II, Interact II and ESPON) cover all 28 Member States of the EU. They provide a framework for exchanging experience between regional and local bodies in different countries. ERDF contribution: EUR 445 million.

The European Grouping of Territorial Cooperation

Meetings & Events

Interreg Annual Meeting April 26-28 2017

Interreg Annual Meeting June 6-7 2016

Interreg Annual Meeting September 15 2015

Interreg Annual Meeting May 19-20 2014

European Territorial Cooperation Annual Meeting 2013

Annual meeting of cross-border programmes 2011

Publications

European Territorial Cooperation: building bridges between people