Kaupungit ovat inhimillisen toiminnan ja vuorovaikutuksen paikallisia keskittymia. Ne ovat Euroopan talouden moottoreita, jotka tuottavat tyopaikkoja ja palveluja ja toimivat luovuuden ja innovoinnin edistajina koko EU:ssa. Lahes 70 prosenttia EU:n vaestosta asuu kaupunkialueilla, ja nama alueet tuottavat yli kaksi kolmasosaa EU:n bruttokansantuotteesta. Samalla kuitenkin myos jatkuvat ongelmat, kuten tyottomyys, eriytyminen, koyhyys ja vakavat ymparistoon liittyvat paineet, keskittyvat kaupunkialueilla. Kaupunkialueita koskevilla poliittisilla toimilla on nain ollen laajempi merkitys koko EU:n kannalta.
On entista selvempaa, etta kaupunkialueiden eri haasteet – ymparistoa koskevat haasteet, taloudelliset ja sosiaaliset haasteet seka vaestoon liittyvat haasteet – liittyvat tiiviisti toisiinsa ja etta kaupunkialueiden kehittaminen voi onnistua vain yhdennetyn lahestymistavan avulla. Tasta syysta kaupunkien fyysista uudistamista koskevat toimet on yhdistettava koulutusta, talouskehitysta, sosiaalista osallisuutta ja ymparistonsuojelua edistaviin toimiin. Valttamaton osatekija on vahvojen kumppanuuksien luominen ottamalla mukaan kansalaiset, kansalaisyhteiskunta, paikallinen talous ja hallinnon eri tasot. Valmiuksien ja paikallisen tuntemuksen yhdistaminen on olennaisen tarkeaa, jotta tunnistetaan yhteiset ratkaisut ja saavutetaan hyvaksyttavia ja kestavia tuloksia.
Tallainen lahestymistapa on erityisen tarkea talla hetkella, kun otetaan huomioon Euroopan kaupunkien kohtaamien haasteiden vakavuus. Naihin haasteisiin kuuluvat niin vaestorakenteen erityiset muutokset ja talouskasvun pysahtymisen vaikutukset tyopaikkojen luomiseen ja palveluiden tarjoamiseen kuin ilmastonmuutoksen seurauksetkin. Tehokkaiden vastausten tunnistaminen naihin haasteisiin on ratkaisevan tarkeaa Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisen alykkaan, kestavan ja osallistavan yhteiskunnan saavuttamisen kannalta.