Uusi koheesiopolitiikka

Komissio ehdottaa pitkäaikaisen, vuodet 2021–2027 kattavan EU:n talousarvion yhteydessä koheesiopolitiikan uudistamista. Tämä politiikka on EU:n tärkein investointipolitiikka ja yksi sen konkreettisimmista välineistä solidaarisuuden osoittamiseen.

Lisätyökalut

 

Uutisia

    Panorama-lehden kesänumeron verkkoversio on nyt saatavana. Siinä käännetään katse tulevaisuuteen ja tarkastellaan Euroopan komission talousarvioesitystä rahoituskaudeksi 2021–2027. Johdantoartikkelissa esitellään koheesiopolitiikan uudistusehdotusten pääkohdat. Lisäksi lehdessä julkaistaan komission jäsenen Corina Creţun erityishaastattelu koheesiopolitiikan tärkeimmistä kehityssuunnista ja niiden perusteista, ja useat eurooppalaiset sidosryhmät ottavat kantaa uudistusehdotuksiin.

    Lähemmän tarkastelun kohteena on tällä kertaa Irlanti, joka juhlistaa 45-vuotista EU-jäsenyyttään. Valtiovarainministeri Paschal Donohoen haastattelun ja muutamien valittujen hankkeiden avulla luodaan katsaus siihen, miten Irlannista on EAKR:n avulla tullut entistä innovatiivisempi ja kilpailukykyisempi.

    Lehdessä esitellään tämän vuoden RegioStars-kilpailun 21 palkintoehdokasta ja tutustutaan tarkemmin Brysselissä lokakuun alussa pidettävän Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikon teemoihin. Lisäksi perehdytään kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden aikana EAKR:n tuella toteutettaviin kulttuuriperintöhankkeisiin. Kameralla tallennettua -osiossa puolestaan esitellään innovaatioita Puolasta. Lehdessä kerrotaan hiljattain pidetystä hyvää hallintotapaa koskevasta konferenssista ja luodaan yleissilmäys aloitteisiin, joita EU:n alueella on käynnistetty hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi. Lisäksi seurataan nuorten eurooppalaisten sosiaalisen median tähtien kiertomatkaa halki Euroopan. Matka on osa EU:n Road Trip -hanketta. Hankkeita koskevassa osiossa vieraillaan Italiassa, Ranskassa ja Bulgariassa.

    Panorama 65: Koheesiopolitiikka: vauhdilla kohti älykkäämpää tulevaisuutta

    Euroopan komissio hyväksyy tänään jatkokauden huippuosaamisen portaikko -hankkeelle, jolla tarjotaan räätälöityä tukea ja asiantuntemusta innovointikehityksessä jälkeen jääneille EU:n alueille.

    Hankkeella autetaan alueita kehittämään, uudistamaan ja tarkentamaan älykkään erikoistumisen strategioitaan eli alueellisia innovointistrategioita, joissa otetaan huomioon alueiden erityiset kilpailuvahvuudet, ennen budjettikauden 2021–2027 alkua. Hankkeen tavoitteena on myös auttaa alueita löytämään soveltuvia EU-rahoitusmahdollisuuksia innovatiivisten hankkeiden rahoitukseen ja luomaan innovointiklustereita yhteistyössä muiden alueiden kanssa.

    Huippuosaamisen portaikko -hankkeella täydennetään komission ehdotuksia, jotka koskevat koheesiopolitiikan uudistamista ja uutta Euroopan horisontti -ohjelmaa. Hankkeella autetaan komission uudistetun tutkimuksen ja innovoinnin ohjelman mukaisesti alueita valmistautumaan tuleviin haasteisiin ja laatimaan vahvoja innovointistrategioita EU:n rahastojen tuella EU:n tulevan pitkän aikavälin talousarvion (2021–2027) puitteissa.

    Aluepolitiikasta vastaava komissaari Corina Creţu korostaa alueiden vahvuuksien hyödyntämistä. ”Älykäs erikoistuminen on vuoden 2020 jälkeisenä aikana tärkeämpää kuin koskaan ennen. Jotta erikoistumisstrategioiden potentiaalia voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti tulevina vuosina, tarvitaan kahta asiaa: lisää kumppanuuksia ja lisää omistajuutta, erityisesti niillä alueilla, joilla on eniten kirittävää. Huippuosaamisen portaikko -hankkeen avulla luodaan pohjaa vahvoille innovointistrategioille vuoden 2020 jälkeiselle kaudelle.”

    Yhteisen tutkimuskeskuksen koordinoimassa hankkeessa tuetaan alueita neljällä keskeisellä tavalla:

    1. Komissio ja ulkopuoliset asiantuntijat auttavat alueita tunnistamaan parannuskohteita älykkään erikoistumisen strategioissaan, alueellisissa innovointijärjestelmissään (julkisen tutkimustoiminnan laatu, yritys- ja tiedemaailman yhteyksien tehostaminen, myönteinen liiketoimintaympäristö) sekä yhteistyössään muiden alueiden kanssa tutkimuksen ja innovoinnin alalla.
    2. Asiantuntijat auttavat alueita myös hyödyntämään kaikkia mahdollisia rahoituslähteitä, kuten Euroopan horisontti -ohjelmaa, Euroopan digitaalistrategiaa ja koheesiopolitiikan rahastoja, ja yhdistämään niitä uusien synergiamahdollisuuksien avulla, jotka sisältyvät rahastojen käyttöä vuosina 2021–2027 koskeviin komission ehdotuksiin.
    3. Yhteinen tutkimuskeskus auttaa tunnistamaan ja korjaamaan alueellisia innovoinnin esteitä, kuten paikallisten yritysten ja korkeakoulujen vuorovaikutuksen puutteita tai nykyiseen Horisontti 2020 -ohjelmaan osallistumisen vajetta.
    4. Yhteinen tutkimuskeskus järjestää myös verkostoitumismahdollisuuksia ja työpajoja, joissa eri alueiden edustajat voivat tavata toisiaan ja levittää hyviä käytäntöjä alueellisten innovointistrategioiden kehittämiseksi. Näin edistetään myös alueiden välisten innovointi-investointikumppanuuksien kehittämistä.

    Seuraavat vaiheet

    Uudistettu hanke käynnistetään tänä kesänä, ja se kestää 2 vuotta. Asiasta kiinnostuneet alueet voivat ilmaista kiinnostuksensa ja osallistua hankkeeseen älykkään erikoistumisen foorumilla (S3-foorumi).

    Lisätietoja:

Lisää uutisia

Aluekehitys ja koheesiopolitiikka vuoden 2020 jälkeen: uusi kehys lyhyesti

Keskitytään viiteen investointiprioriteettiin, joiden osalta EU:lla on parhaat edellytykset saada aikaan tuloksia

EU pyrkii investoinneillaan viiteen keskeiseen tavoitteeseen vuosina 2021–2027:

Aluekehitykseen tehtävissä investoinneissa keskitytään voimakkaasti tavoitteisiin 1 ja 2. Näihin prioriteetteihin osoitetaan jäsenvaltioiden suhteellisesta vauraudesta riippuen 65–85 prosenttia EAKR:n ja koheesiorahaston määrärahoista.

Älykkäämpi Eurooppa, johon pyritään innovaatioiden, digitalisaation, taloudellisen muutoksen sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemisen avulla

Vihreämpi ja hiiletön Eurooppa, joka toteuttaa Pariisin ilmastosopimuksen ja investoi energiakäänteeseen, uusiutuvaan energiaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan

Yhteenliitetympi Eurooppa, jossa on strategiset liikenne- ja digitaaliset verkot

Sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja tuetaan laadukkaita työpaikkoja, koulutusta ja osaamista, sosiaalista osallisuutta ja tasaarvoa terveydenhoidossa.

Kansalaisia lähempänä oleva Eurooppa, johon päästään tukemalla paikallisesti johdettuja kehitysstrategioita ja kaupunkialueiden kestävää kehitystä kaikkialla EU:ssa.

Entistä räätälöidympi lähestymistapa aluekehitykseen

Koheesiopolitiikan varoja käytetään jatkossakin investointeihin kaikilla alueilla. Apuna käytetään edelleen alueiden jakamista kolmeen luokkaan (vähemmän kehittyneet alueet, siirtymäalueet ja kehittyneemmät alueet).

Varojen jakaminen perustuu edelleen enimmäkseen asukasta kohden laskettuun bruttokansantuloon (BKTL). Lisäksi on otettu käyttöön uusia kriteerejä (nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos sekä maahanmuuttajien vastaanottaminen ja kotouttaminen), jotka kuvaavat paremmin todellisuutta. Syrjäisimmät alueet saavat jatkossakin EU:lta erityistä tukea.

Koheesiopolitiikalla tuetaan edelleen paikallisesti johdettuja kehittämisstrategioita ja lisätään paikallisviranomaisten mahdollisuuksia osallistua varojen hallinnointiin. Myös koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuutta on tarkoitus lujittaa. EAKR:n määrärahoista 6 prosenttia osoitetaan kaupunkialueiden kestävään kehitykseen sekä uuteen eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, jolla tuetaan kaupunkiviranomaisten verkostoitumista ja valmiuksien kehittämistä.

Yksinkertaistaminen: vähemmän, lyhyempiä ja selkeämpiä sääntöjä

Koheesiopolitiikan 80 yksinkertaistamistoimea vuosina 2021–2027 PDF

EU:lta tukea saavat yritykset ja yrittäjät hyötyvät uudesta kehyksestä, sillä se vähentää byrokratiaa ja tarjoaa yksinkertaisempia keinoja hakea maksatusta käyttämällä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. Synergian edistämiseksi laadittu yhteinen sääntökirja kattaa tällä hetkellä seitsemän EU:n rahastoa, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Lisäksi komissio ehdottaa, että kevennetään tarkastuksia sellaisten ohjelmien osalta, joissa on saavutettu hyviä tuloksia, ja että luotetaan enemmän kansallisiin järjestelmiin ja laajennetaan yhden tarkastuksen periaatteen käyttöä. Näin vältetään päällekkäiset tarkastukset.

Joustavampi kehys

Uudessa kehyksessä yhdistyvät investointien suunnittelussa tarvittava vakaus sekä asianmukainen talousarvion jousto, jotta voidaan reagoida odottamattomiin tapahtumiin. Väliarvioinnissa tarkastellaan uusien prioriteettien, ohjelmien tulosten ja tuoreimpien maakohtaisten suositusten perusteella, onko ohjelmiin tehtävä muutoksia rahoituskauden kahta viimeistä vuotta varten.

Varoja on mahdollista siirtää ohjelmien välillä tietyin rajoituksin ilman komission muodollista hyväksyntää. Erityisellä säännöksellä helpotetaan EU:n varojen käyttöönottoa ensimmäisestä päivästä lähtien, kun on kyse luonnonmullistuksista.

Vahvempi yhteys talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon ja unionin talouden ohjausjärjestelmään

Koheesiopolitiikalla tuetaan uudistuksia, joilla luodaan investointien kannalta suotuisa ympäristö, jossa yritykset voivat menestyä. Tarkoituksena on varmistaa täydentävyys ja koordinointi uuden ja tehostetun rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä laaditut maakohtaiset suositukset otetaan rahoituskauden aikana huomioon kahteen otteeseen: heti alussa kun koheesiopolitiikan ohjelmia suunnitellaan ja ohjelmien väliarvioinnin yhteydessä. Jotta voitaisiin luoda suotuisat olosuhteet kasvulle ja työpaikkojen luomiselle, otetaan käyttöön uudet ns. mahdollistavat edellytykset, joiden avulla poistetaan investointien esteitä. Niiden soveltamista seurataan koko rahoituskauden ajan.

Enemmän synergiamahdollisuuksia EU:n talousarviosta rahoitettavien välineiden kesken

Yhteisellä sääntökirjalla, joka kattaa koheesiopolitiikan rahastot ja turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, helpotetaan maahanmuuttajien paikallisten kotouttamisstrategioiden laatimista. Näitä strategioita tuetaan EU:n varoilla, jotka on tarkoitettu synergian luomiseen. Turvapaikka- ja maahanmuuttorahastossa keskitytään tulijoiden lyhyen aikavälin tarpeisiin, kun taas koheesiopolitiikan varoista tuetaan heidän sosiaalista ja ammatillista kotoutumistaan. Yhteisen sääntökirjan ulkopuolella on tarkoitus helpottaa synergiaa EU:n muiden välineiden, kuten yhteisen maatalouspolitiikan, Euroopan horisontti -ohjelman, Life-ohjelman ja Erasmus+-ohjelman, kanssa.

Interreg: Rajatylittävien esteiden poistaminen ja alueiden välisten innovointihankkeiden tukeminen

Alueiden välistä ja rajatylittävää yhteistyötä on tarkoitus edistää ottamalla käyttöön uusi mahdollisuus, jonka mukaisesti alue voi käyttää osan määrärahoistaan hankkeiden rahoittamiseen missä tahansa Euroopassa yhteistyössä muiden alueiden kanssa.

Alueiden välistä ja rajatylittävää yhteistyötä (Interreg) koskevilla uuden sukupolven ohjelmilla jäsenvaltioita autetaan poistamaan rajatylittäviä esteitä ja kehittämään yhteisiä palveluja. Komissio ehdottaa uutta välinettä, eurooppalaista rajanylistä mekanismia, sellaisia raja-alueita ja maita varten, jotka haluavat yhdenmukaistaa oikeudellisia kehyksiään.

Komissio ehdottaa vuosien 2014–2020 onnistuneen pilottitoimen pohjalta, että tehdään alueiden välisiä innovointiinvestointeja. Alueille, joilla on yhteensopivia resursseja älykkääseen erikoistumiseen, annetaan enemmän tukea yleiseurooppalaisten klusterien luomiseen ensisijaisilla aloilla, joihin kuuluvat muun muassa massadata, kiertotalous, kehittynyt valmistus ja kyberturvallisuus.

Vahvemmat säännöt EU:n investointien tulosten parantamiseksi

Kaikkiin ohjelmiin sisältyy edelleen tuloskehys, joka käsittää määrällisiä tavoitteita (luotujen työpaikkojen lukumäärä ja laajakaistayhteyden saatavuuden paraneminen). Uudessa kehyksessä otetaan käyttöön vuotuinen tuloksellisuuden tarkastelu, joka toteutetaan ohjelmasta vastaavien viranomaisten ja komission välisenä politiikkavuoropuheluna. Myös ohjelmien tuloksia on tarkoitus arvioida väliarvioinnissa. Avoimuuden vuoksi ja jotta kansalaiset voivat seurata edistymistä, jäsenvaltioiden on toimitettava kaikki täytäntöönpanotiedot kahden kuukauden välein, ja ERI-rahastojen avoin tietoalusta päivitetään automaattisesti.

Rahoitusvälineiden käytön lisääminen

Merkittäviä investointivajeita ei voida täyttää yksinomaan avustuksilla. Avustuksia voidaan täydentää tehokkaasti rahoitusvälineillä, joilla on vipuvaikutuksia ja jotka ovat lähempänä markkinoita. Jäsenvaltiot voivat halutessaan siirtää osan koheesiopolitiikan varoistaan uuteen, keskitetysti hallinnoituun InvestEUrahastoon, jotta ne voivat hyödyntää EU:n talousarviosta myönnettävää takausta. Avustusten ja rahoitusvälineiden yhdistämistä helpotetaan. Uusi kehys sisältää lisäksi erityisiä säännöksiä, joilla on tarkoitus houkutella enemmän yksityistä pääomaa.

Lisää viestintätoimia, joilla parannetaan koheesiopolitiikan näkyvyyttä

Jotta Eurooppa olisi lähempänä kansalaisia, korostetaan tarvetta tiedottaa aiempaa tehokkaammin koheesiopolitiikan myönteisistä käytännön tuloksista. Jäsenvaltioille ja alueille on asetettu entistä tiukemmat viestintää koskevat vaatimukset. Niiden on esimerkiksi järjestettävä avajaistapahtumia suurten EU:n rahoittamien hankkeiden käynnistyessä sekä toteutettava viestintäkampanjoita sosiaalisessa mediassa.

Toisaalta EU:n rahoittamiin hankkeisiin liittyvää viestintää yksinkertaistetaan, sillä kaikkiin EU:n rahastoihin ruvetaan soveltamaan yhtenäistä brändiä, rahastoja varten on perustettu yksi portaali, josta yritykset saavat tietoa kaikesta saatavilla olevasta rahoituksesta, ja lisäksi käyttöön otetaan komission ylläpitämä keskitetty hanketietokanta.

Pääkaupunkien kierros

Komission ehdotusten esittelytilaisuudet