OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS - Tällä sivustolla oleviin tietoihin liittyyvastuuvapauslausekesekätekijänoikeutta koskeva huomautus
 


Newsroom Newsroom Commissioner Debate Issues Directorate General

Sanasto | Haku | Yhteystiedot | Mailing lists 
 
 

Koheesiorahasto lyhyesti

I Mikä on koheesiorahasto?

Koheesiorahasto on rakennepolitiikan väline, jolla on vuodesta 1994 lähtien autettu jäsenvaltioita vähentämään taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja vakauttamaan talouttaan. Koheesiorahastosta voidaan maksaa jopa 85 prosenttia suurten ympäristö- ja liikenneinfrastruktuurihankkeiden tukikelpoisista menoista. Tämä lisää yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta EU:ssa. Tukea saavat unionin köyhimmät jäsenvaltiot, joiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta (1. toukokuuta 2004 lähtien Kreikka, Portugali, Espanja, Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia).

Koheesiorahastoon on varattu vuosiksi 2004–2006 yhteensä 15,9 miljardia euroa (vuoden 2004 hintoina). Yli puolet rahoituksesta (8,49 miljardia euroa) osoitetaan uusille jäsenvaltioille.

Spain : Cerceda waste disposal train

II Ketkä ovat oikeutettuja tukeen?

Fonds de Cohésion, pays éligiblesToukokuun 16. päivänä 1994 annetun asetuksen (EY) N:o 1164/94 mukaan koheesiorahastosta voivat saada tukea jäsenvaltiot,

  • joiden bruttokansantuote (BKTL) asukasta kohden on alle 90 prosenttia yhteisön keskitasosta suhteelliseen ostovoimaan verrattuna,
  • jotka ovat panneet täytäntöön ohjelman Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 c artiklassa tarkoitettujen taloudellista yhteenkuuluvuutta koskevien edellytysten täyttämiseksi (julkistalouden liiallisten alijäämien välttäminen ).

Koheesiorahastosta on myönnetty tukea 1. tammikuuta 2000 lähtien Espanjalle, Kreikalle, Portugalille ja Irlannille . Komission vuonna 2003 tekemässä välitarkistuksessa (linkki osoitteeseen) todettiin, että Irlannille (keskimääräinen BKTL 101 prosenttia) ei voida myöntää tukea koheesiorahastosta 1. tammikuuta 2004 alkaen. EU:n laajennuttua 1. toukokuuta 2004 kaikki uudet jäsenvaltiot (Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia) pääsivät koheesiorahaston tuen piiriin.

Koheesiorahaston tuki on ehdollista. Jäsenvaltiolle myönnetty rahoitus voidaan peruuttaa, jos valtio ei noudata talous- ja rahaliittoa koskevaa lähentymisohjelmaansa (vakaus- ja kasvusopimus), vaan esimerkiksi sen julkinen velka kasvaa liian suureksi (yli 3 prosenttiin BKT:stä Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa; kynnysarvo sovitaan erikseen kunkin kymmenen uuden jäsenvaltion kanssa sen mukaan, mikä on niiden julkisen velan suuruus liittymishetkellä). Uusia hankkeita ei ehkä hyväksytä, ennen kuin alijäämä on saatu hallintaan.

Kartta koheesiorahaston tukea saavista jäsenvaltioista koheesiorahastosta 25 jäsenvaltion EU:ssa kaudella 2004–2006

III Minkälaiset hankkeet voivat saada tukea?

Tukikelpoisten hankkeiden on kuuluttava jompaankumpaan seuraavista ryhmistä:

a) ympäristöhankkeet , joilla edistetään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen tavoitteiden toteuttamista, ja erityisesti hankkeet, jotka ovat sopusoinnussa yhteisön ympäristönsuojelupolitiikan painopistealojen perusteella laadittujen asianmukaisten ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevien toimintasuunnitelmien kanssa .

Rahastossa annetaan etusija hankkeille, jotka liittyvät juomavesihuoltoon, jäteveden käsittelyyn ja kiinteän jätteen hävittämiseen. Tukikelpoisia ovat myös metsittämis-, eroosionhallinta- ja luonnonsuojelutoimenpiteet.

b) liikenteen infrastruktuuria koskevat hankkeet , joissa luodaan tai kehitetään Euroopan laajuisia verkkoja koskevien suuntaviivojen mukaisia liikenneinfrastruktuureja .

Liikenteen infrastruktuuria ja ympäristöä koskevien hankkeiden rahoittamisessa on varmistettava asianmukainen tasapaino.

Jäsenvaltioille tarkoitettu koheesiorahastoa 2000–2006 käsittelevä opas

EN - English ES - Español FR - Français GR - ελληνικά PT - Português

Koheesiorahastosta rahoitettavia menoja koskevat periaatteet

ASETUS (EY) N:o 16/2003

IV Miten koheesiorahastosta rahoitettavia hankkeita hallinnoidaan?

Jäsenvaltiot toimittavat rahoitushakemukset Euroopan komissiolle, joka tekee rahoituspäätöksen yleensä kolmen kuukauden kuluessa. Ehdotusten on sisällettävä keskeiset tiedot siitä, mitä ehdotetaan ja miksi, miten hanke toteutetaan ja rahoitetaan ja mitkä ovat sen sosioekonomiset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset. Kaikkien hankkeiden on noudatettava voimassa olevaa yhteisön lainsäädäntöä ja erityisesti kilpailuun, ympäristöön ja julkisiin hankintoihin sovellettavia sääntöjä .

Komissio arvioi, täyttyvätkö kaikki rahoituksen saamisen edellytykset, kuten:

  • hankkeen keskipitkällä aikavälillä tuoma taloudellinen ja sosiaalinen hyöty, joka on osoitettu kustannusten ja hyödyn erittelyn perusteella ,
  • hankkeen osuus ympäristöä ja/tai Euroopan laajuisia verkkoja koskevien yhteisön tavoitteiden saavuttamisessa ,
  • jäsenvaltion asettamien painopisteiden noudattaminen,
  • hankkeiden yhteensopivuus muiden yhteisön politiikkojen kanssa ja yhdenmukaisuus rakennerahastojen puitteissa toteutettujen toimenpiteiden kanssa .

EU:n tuki voi olla yhteensä korkeintaan 85 prosenttia julkisista tai vastaavista menoista, ja se on riippuvainen toteutettavan toimenpiteen luonteesta. Tuloja tuottavissa hankkeissa tuki lasketaan ottaen huomioon ennakoidut tulot. Saastuttaja maksaa ‑periaate (saastumisen aiheuttanut taho maksaa kustannukset) vaikuttaa myönnettävän tuen määrään. Sellaisten hankkeiden osalta, jotka kestävät vähemmän kuin kaksi vuotta tai joille myönnettävä yhteisön tuen määrä on alle 50 miljoonaa euroa, voidaan tehdä alustava maksusitoumus, joka voi olla 80 prosenttia tuen kokonaismäärästä, kun komissio päättää kyseessä olevan yhteisön tuen myöntämisestä. Rahastoista ja muista yhteisön rahoitusvälineistä myönnetyn kokonaistuen määrä ei saa olla yli 90 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Komissio voi poikkeustapauksessa rahoittaa valmistelevien tutkimusten ja teknisen avun toimenpiteiden kokonaiskustannukset täysimääräisesti; tämä koskee vain EU:n laajuista teknistä apua, koska tällaisia tukitasoja varten on käytettävissä rajalliset määrärahat.

Jäsenvaltiot vastaavat hankkeiden täytäntöönpanosta komission päätöksen mukaisesti, varojen hallinnoinnista, aikataulussa pysymisestä, rahoitussuunnitelman noudattamisesta ja ensisijaisesti varainhoidon valvonnasta. Komissio tekee tarkastuksia määräajoin, ja kaikkia hankkeita valvotaan säännöllisesti. Lisäksi komission asetuksessa (EY) N:o 621/2004 asetetaan jäsenvaltioita sitovat säännöt koheesiorahaston toimiin liittyvien tiedotus- ja julkistamistoimenpiteiden osalta .

Suorat linkit täydellisiin vuosikertomuksiin

Esimerkkejä hankkeista

Madrid Metro

V Käytettävissä oleva rahoitus maittain

Euroopan unioni on varannut vuosiksi 2000–2006 yli 28 212 miljoonaa euroa (vuoden 2004 hintoina) koheesiorahastoa varten. Varat ovat maiden käytettävissä seuraavasti:

Koheesiorahaston keskimääräinen tuki neljälle tukeen oikeutetulle jäsenvaltiolle 2000–2006 ( 1)

Elláda
España
Ireland
Portugal
3 388
12 357
584
3 388

( 1) Irlanti vain vuoden 2003 loppuun. (miljoonaa euroa sitoumuksia vuoden 2004 hintoina)

Koheesiorahaston keskimääräinen tuki kymmenelle uudelle tukeen oikeutetulle jäsenvaltiolle 2004–2006

Česká Rep.
Eesti
Kypros
Latvija
Lietuva
Magyarország
Malta
Polska
Slovenija
Slovensko
936,05
309,03
53,94
515,43
608,17
1 112,67
21,94
4 178,60
188,71
570,50

(miljoonaa euroa sitoumuksia vuoden 2004 hintoina)

VI Mikä muuttuu vuoden 2006 jälkeen?

Euroopan komission ehdotuksen mukaan koheesiorahasto liitetään vielä tiiviimmin osaksi pääasiallisten rakennerahastojen toimintaa (linkki kolmanteen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevään kertomukseen ja uutta lainsäädäntöpakettia käsittelevään ehdotukseen).

Koheesiorahastosta annetussa asetusehdotuksessa toisaalta säilytetään tukikelpoisuusperusteet (kynnysarvona 90 prosenttia BKT:stä) ja tuen enimmäismäärä (85 prosenttia) . Lisäksi koheesiorahaston tuki säilyy ehdollisena jatkossakin.

Toisaalta komissio ehdottaa siirtymistä hankeperusteisesta tuesta ohjelmaperusteiseen tukeen. Komission hyväksyntä vaaditaan vain suurissa hankkeissa (25 miljoonaa euroa ympäristöhankkeissa ja 50 miljoonaa euroa liikennehankkeissa). Koheesiorahaston hallinnointiviranomaisilla on siten enemmän vastuuta valinnasta, arvioinnista, tuen myöntämisestä, valvonnasta, hallinnoinnista ja ripeän täytäntöönpanon varmistamisesta, jotta tukea ei menetetä, sillä käyttöön otetaan ohjelmasuunnitteluun liittyvä menokuri eli niin kutsuttu ”n+2”-sääntö.

Tuki ei kata ainoastaan suuria liikenteen ja ympäristönsuojelun infrastruktuureja, vaan myös energiatehokkuuteen, uudistuviin energialähteisiin ja multimodaaliseen liikenteeseen tai kaupunki- ja joukkoliikenteeseen liittyviä hankkeita.

Komission ehdotuksessa rakennepoliittisten välineiden kokonaismäärärahoista varattiin 26 prosenttia koheesiorahastolle (63 miljardia euroa).

Lisätietoja artikkelissa ”Koheesiorahasto muutoksessa”

Portugal Alqueva dam , hydro powerplant

VII Koheesiorahastoa koskevat asetukset

Asetuksella (EY) N:o 1164/94 perustettiin koheesiorahasto ja määriteltiin sen täytäntöönpanopuitteet. Asetusta on myöhemmin täydennetty asetuksilla (EY) N:o 1264/99 ja (EY) N:o 1265/99).

Varainhoidon valvonta ja oikaisut – asetus (EY) N:o 1386/2002

Tukikelpoisuus – asetus (EY) N:o 16/2003

Julkistaminen – asetus (EY) N:o 621/2004

Unionin laajennuttua 1. toukokuuta 2004 koheesiorahastoa koskevia asetuksia sovelletaan kymmeneen uuteen jäsenvaltioon vuoden 2006 loppuun saakka (ks. liittymissopimuksen liite II).