Navigointipolku

EU tehostaa petostentorjuntaa - 22/07/2013

Oikeuden jumalatar ja EU-lippu © EU

EU:hun halutaan perustaa Euroopan syyttäjänvirasto, jonka tehtävänä olisi tutkia EU-varoihin kohdistuvia rikoksia ja saattaa syylliset tuomiolle jäsenmaiden tuomioistuimiin.

EU:n tuloista ja menoista katoaa joka vuosi vähintään 500 miljoonaa euroa petosten seurauksena. Euroopan komissio ehdottaa, että EU:hun perustettaisiin yhteinen syyttäjänvirasto, jonka avulla voitaisiin tukkia rikollisia houkuttelevia lainsäädännön porsaanreikiä.

Suunniteltu Euroopan syyttäjänvirasto English on riippumaton elin, joka paikkaa EU-maiden rikosoikeudellisten järjestelmien aukkoja. Kansallisten viranomaisten toimivaltuudet eivät ulotu oman maan rajojen ulkopuolelle, kun taas EU:n elimillä ei ole rikostutkintavaltuuksia.

Syyttäjänvirasto integroidaan rakenteellisesti EU-maiden kansallisiin oikeusjärjestelmiin. Viraston syyttäjät hoitavat tutkinta- ja syytetoimia EU-maissa yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa kansallista lainsäädäntöä soveltaen. Virastoa johtava Euroopan syyttäjäviranomainen varmistaa, että syyttäjät noudattavat kaikissa EU-maissa yhdenmukaisia periaatteita.

Koska virasto hyödyntää jo olemassa olevia resursseja, siitä ei aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia.

Euroopan syyttäjänviraston oikeudellisesta valvonnasta vastaavat kansalliset tuomioistuimet, jotka käsittelevät viraston toimintaa koskevat valitukset ja muutoksenhaut.

Petostutkimusten kohteena oleville henkilöille taataan nykyistä vahvempi oikeudellinen suoja, muun muassa oikeus käännöksiin ja tulkkaukseen, oikeus tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin ja oikeus asianajajaan. Komission ehdottaa myös, että koko EU:ssa otettaisiin käyttöön tietyt syytettyjen oikeudet, jotka joissakin EU-maissa ovat jo voimassa. Näihin kuuluvat oikeus vaieta, syyttömyysolettama, oikeus saada oikeusapua sekä oikeus esittää todisteita ja kuulla todistajia.

EU:ssa toimii jo petostentorjuntavirasto (OLAF). Kun syyttäjänviraston toiminta alkaa, OLAF ei enää tee hallinnollisia tutkimuksia sellaisista petoksista tai muista rikoksista, jotka vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin. Se tutkii kuitenkin jatkossakin muita sääntöjenvastaisuuksia, esimerkiksi sellaisia EU:n henkilöstön virkavirheitä, joilla ei ole taloudellisia vaikutuksia.

Syyttäjänviraston perustamista käsitellään seuraavaksi Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. EU:n perussopimusten mukaisesti Tanska ei osallistu Euroopan syyttäjäviraston toimintaan. Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät nekään ole mukana, elleivät ne erikseen päätä niin. Elleivät kaikki EU-maat pääse yksimielisyyteen uuden viraston perustamisesta, vähintään yhdeksän maata voi sopia siitä keskenään.

Euroopan syyttäjänvirasto – lisätietoa English

Valitse suurikontrastinen versio Aseta sivu normaalikokoiselle fontille Kasvata fontin kokoa 200 prosentilla Lähetä sivu Tulosta sivu

 

Löysitkö etsimäsi tiedon?

Kyllä En

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.

Hyödyllisiä linkkejä