Navigointipolku

Islanti matkalla EU:hun - 28/07/2009

Islannin lippu talon seinässä olevassa lipputangossa © EC

Islannin jäsenyyshakemus sai taakseen vahvan myötätuulen EU:n ulkoministerikokouksessa maanantaina.

EU-maiden ulkoministerit päättivät kokouksessaan pyytää komissiolta lausuntoa Islannin EU-kelpoisuudesta. Lausunto on ensimmäinen askel kohti varsinaista jäsenyyttä.

Päätös tehtiin nopeasti, vain puolitoista viikkoa sen jälkeen, kun Islanti toimitti jäsenyyshakemuksensa. Ripeys kuvastaa osaltaan Islannin hyviä jäsenyysvalmiuksia.

Komissio laatii nyt yksityiskohtaisen lausunnon Islannin taloudellisesta, oikeudellisesta ja poliittisesta järjestelmästä. Lausunnon laatimiseen menee tavallisesti yli vuosi. Islannin kohdalla asiat voivat kuitenkin edetä nopeammin, sillä se on hyvin kehittynyt markkinatalousmaa, jolla on vakaat demokraattiset instituutiot – näin se täyttää kaksi tärkeää EU-jäsenyyden ehtoa.

Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät komission lausunnon perusteella hyväksytäänkö Islanti viralliseksi ehdokasmaaksi. Muodolliset jäsenyysneuvottelut, joihin voi kulua pari vuotta, voidaan aloittaa vasta tämän jälkeen. Jos EU hyväksyy jäsenyyden, Islannissa järjestetään vielä sitä koskeva kansanäänestys.

Atlantin pohjoisosassa sijaitseva 320 000 asukkaan saarivaltio oli pitkään haluton liittymään EU:hun. Kanta kuitenkin muuttui nopeasti sen jälkeen, kun Islannin suurimmat pankit romahtivat lokakuussa 2008 ja Islannin kruunun kurssi laski voimakkaasti. EU-jäsenyys ja euron käyttöönotto nähtiin Islannissa sen jälkeen keinona vakauttaa maan horjuva talous.

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso pitää Islannin päätöstä myönteisenä. Se on hänen mukaansa osoitus Euroopan yhdentymisen voimasta ja EU:n edustamasta toivosta.

Islannilla on jo läheiset suhteet EU:hun. Euroopan talousalueen English (en) français (fr) jäsenenä sen talous on kiinteästi kytkeytynyt EU:n markkinoihin. ETA:n ansiosta se myös soveltaa suurinta osaa EU:n lainsäädännöstä. Lisäksi Islanti on passittoman Schengenin alueen jäsen kuten myös useimmat EU-maat.

Neuvotteluissa vaikeaksi kysymykseksi voivat muodostua kalastusoikeudet, sillä niitä ei käsitellä ETA-sopimuksessa. Sopimus antaa islantilaisille oikeuden asua ja työskennellä EU:ssa mutta sallii Islannin päättää itse esimerkiksi maatalous- ja rahapolitiikastaan.

EU-maiden ulkoministerit vahvistivat 27. heinäkuuta pidetyssä kokouksessa myös tukensa Länsi-Balkanin maiden jäsenyyspyrkimyksille. Kolme maata – Kroatia, Turkki ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia – on tätä nykyä hyväksytty virallisesti EU:n ehdokasmaiksi. Viisi muuta Länsi-Balkanin maata – Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbia ja Kosovo – ovat mahdollisia ehdokasmaita.

Lisätietoa EU:n laajentumisesta Deutsch (de) English (en) français (fr)

Valitse suurikontrastinen versio Aseta sivu normaalikokoiselle fontille Kasvata fontin kokoa 200 prosentilla Lähetä sivu Tulosta sivu

 

Löysitkö etsimäsi tiedon?

Kyllä En

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.

Hyödyllisiä linkkejä