Navigointipolku

Kuka maksaa kehitysmaiden ilmastotoimet? - 10/09/2009

Kööpenhaminan ilmastokokouksen logo © cop15.dk

Komissio ehdottaa rahoitusmallia Kööpenhaminan ilmastosopimusta varten.

Komission mukaan EU olisi valmis tukemaan ilmastonmuutoksen torjuntaa kehitysmaissa vuosittain 2–15 miljardilla eurolla vuosina 2013–2020. Komission ehdotuksella English halutaan laukaista pattitilanne, johon kansainväliset ilmastoneuvottelut näyttävät ajautuneen vain kolme kuukautta ennen Kööpenhaminassa pidettävää YK:n ilmastokokousta.

Seuraavaksi EU:n neuvosto ja parlamentti määrittelevät komission rahoitusesityksen pohjalta EU:n lopullisen kannan Kööpenhaminan joulukuista kokousta varten. Rahoituksesta näyttää tulevan yksi kokouksen kiistakysymyksistä.

Ilmastokokouksen kansainvälisissä valmisteluissa ei toistaiseksi ole onnistuttu löytämään ratkaisua siihen, miten kehitysmaita tulisi tukea ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja muutokseen sopeutumisessa.

EU ja muut teollisuusmaat ovat yhtä mieltä siitä, että kehitysmaat tarvitsevat rahoitusapua päästövähennyksistä aiheutuviin kustannuksiin. Erimielisiä ollaan kuitenkin edelleen siitä, kuinka paljon kustannuksia aiheutuu ja mikä olisi teollisuusmaiden rahoitusosuus.

Yleisesti ennustetaan, että maapallon lämpenemisen ehkäisemisestä aiheutuvat kustannukset kasvavat lähivuosina voimakkaasti. EU:n arvion mukaan kehitysmaissa tarvitaan vuoteen 2020 asti 100 miljardin euron vuotuiset investoinnit, jotta maapallon keskilämpötila ei nousisi enempää kuin 2°C. Jos ilmasto lämpenee tätä enemmän, tilanne on vaarassa muuttua hallitsemattomaksi.

Komission laskelmissa kansainvälistä julkista rahoitusta tarvitaan yhteensä noin 22–50 miljardia euroa, ja kunkin maan rahoitusosuus riippuu sen päästömäärästä ja maksukyvystä. EU:n maksuosuus olisi 2–15 miljardia euroa vuodessa kaudella 2013–2020. Loppuosasta vastaisivat muut teollisuusmaat ja vauraimmat kehitysmaat, kuten Kiina ja Intia.

Komission ehdotuksen mukaan vuosina 2010–2012 EU:lta odotetaan 0,5–2,1 miljardin euron vuotuisia maksuja, mutta koska toimet ovat kiireellisiä, komissio on valmis myös tätä suurempaan panostukseen.

Kööpenhaminassa pidettävässä YK:n ilmastokokouksessa on määrä laatia uusi kansainvälinen sopimus, jossa sitoudutaan aiempaa kunnianhimoisempiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nykyinen ilmastosopimus – Kioton pöytäkirja – on voimassa vuoden 2012 loppuun.

Kioton pöytäkirjassa ei edellytetty toimia kehitysmailta, mutta nyt teollisuusmaat haluavat sopimukseen mukaan myös kehittyvät talousmahdit, kuten Kiinan ja Intian, joiden toivotaan osaltaan sitoutuvan päästövähennyksiin.

Ilmastokeskustelua jatketaan myöhemmin tässä kuussa YK:n koolle kutsumassa maailmanlaajuisessa huippukokouksessa.

EU:n ilmastotoimet

YK:n ilmastokokous (Kööpenhamina) danskEnglishespañolfrançais

Valitse suurikontrastinen versio Aseta sivu normaalikokoiselle fontille Kasvata fontin kokoa 200 prosentilla Lähetä sivu Tulosta sivu

 

Löysitkö etsimäsi tiedon?

Kyllä En

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.

Hyödyllisiä linkkejä