Esteettömyyttä edistävät työkalut
Sivuston työkalut
Kielivalikko
Navigointipolku

Eurooppalaisten elämänlaatua koskeva tutkimus paljastaa eri maiden välillä huomattavia eroja.
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) tutkimuksesta ![]()
![]()
![]()
ilmenee, että elinolojen erot ovat erityisen suuria EU:n vanhojen ja uusien jäsenmaiden sekä pohjoisten ja eteläisten jäsenmaiden välillä.
Uusien jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden ostovoima on tuskin 55 prosenttia EU:n keskiarvosta. Uusissa jäsenmaissa selvästi useampi joutuu välillä tinkimään elämän perusasioista, kuten riittävästä lämmityksestä, uusista vaatteista tai vuosilomasta, kuin muualla EU:ssa.
Vastaavia eroja on myös asuinoloissa. EU:n uusien jäsenvaltioiden kansalaiset omistavat yleensä asuntonsa (vanhoissa EU-maissa vain 40 prosenttia asuu omistusasunnossa), mutta asunnot ovat usein huonokuntoisia. Esimerkiksi romanialaisista 42 prosenttia pitää asuntonsa huonokuntoisuutta ongelmana, kun taas suomalaisista vain 9 prosenttia valittaa samaa.
Terveydenhoitopalveluista puolestaan on pulaa Etelä-Euroopassa (Espanjaa lukuun ottamatta) ja maaseudulla. Uusissa jäsenmaissa on alimpiin tuloryhmiin kuuluvista kansalaisista lähes puolella vaikeuksia selvitä lääkärimaksuistaan. Vanhoissa jäsenmaissa vastaava osuus on alle kolmannes. Väestön ikääntyminen pahentaa näitä ongelmia.
Uusien jäsenmaiden asukkaat sekä italialaiset, portugalilaiset ja kreikkalaiset ovat tyytymättömimpiä ja pohjoismaalaiset tyytyväisimpiä elämäänsä. Pohjoismaissa ollaan myös optimistisimpia tulevaisuuden suhteen. Ranskalaiset, italialaiset, portugalilaiset, tšekit, bulgarialaiset, slovakialaiset ja etenkin unkarilaiset ovat kaikkein vähiten optimistisia. Optimistien osuus on laskenut 55 prosenttiin, kun se vuonna 2003 oli 64 prosenttia.