Navigointipolku

Eurooppa-neuvosto luottaa EU:n kykyyn selviytyä talouskriisistä - 20/03/2009

Tšekin puheenjohtajakauden tunnus neuvoston päärakennuksen seinällä Brysselissä © EC

Huippukokouksessa käsiteltiin muun muassa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä, elvytyspakettia ja työllisyysturvaa.

EU-maiden johtajat päättivät täydentää talouden elvytyspakettia ohjaamalla vielä 5 miljardia euroa EU-varoja energiahankkeisiin ja laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Vaikeuksissa oleville maille myönnettävän hätäluototuksen enimmäismäärää nostettiin 50 miljardiin euroon. Tällaista luottoa voivat saada EU-maat, jotka eivät kuulu euroalueeseen.

Eurooppa-neuvosto sopi myös 75 miljardin euron lisätuesta Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) vaikeuksissa olevien maiden auttamiseen.

Kaksipäiväisen huippukokouksen päätteeksi annetussa yhteisessä julkilausumassa todettiin, että EU on edistynyt hyvin joulukuussa hyväksytyn 200 miljardin euron elvytyspaketin täytäntöönpanossa. EU-johtajat uskovat, että pakettiin sisältyvien veronkevennysten ja pankkien pelastustoimien avulla voidaan elvyttää taloutta, mutta korostavat, että se vaatii aikaa.

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso totesi, että pakettia voidaan tarvittaessa tarkastella uudestaan myöhemmin, mutta nyt on keskityttävä sen täytäntöönpanoon.

EU on jo nyt osoittanut noin 400 miljardia euroa – noin 3,3 % EU:n bruttokansantuotteesta – talouskriisin torjuntaan kahden vuoden aikana. Näihin varoihin sisältyy elvytystoimien lisäksi lisämäärärahoja sosiaalimenoihin, koska työttömyys on kasvussa. EU:n työttömyysaste oli tammikuussa 7,6 % eli korkeimmillaan yli kahteen vuoteen.

Monet EU-johtajat ovat ilmaisseet huolensa budjettialijäämien kasautumisesta menojen kasvaessa. Heidän mukaansa EU-maiden olisi mahdollisimman pian palattava julkisen talouden alijäämistä kestävään julkiseen talouteen. Monet maat rikkovat sääntöä, jonka mukaan budjettialijäämä saisi olla enintään 3 % BKT:stä.

Huippukokouksessa vahvistettiin myös yhteinen kanta 2. huhtikuuta pidettävää teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden G20-kokousta varten. EU haluaa muun muassa parantaa finanssialan sääntelyä ja valvontaa.

5 miljardin euron elvytyspaketista suunnataan varoja myös ilmastotoimiin, muun muassa hiilidioksidin hautaamiseen, sekä kaasuntuontiin Kaspianmeren alueelta. Uuden kaasuputken tarve nousi esiin tammikuussa, kun Keski- ja Itä-Euroopan kaasunsaanti vaikeutui Venäjän ja Ukrainan kaasuputkikiistan vuoksi.

Kokouksessa päästiin myös sopuun pyrkimyksistä kehittää EU:n suhteita itäisiin naapureihinsa Englishfrançais. Venäjän ja Georgian sota on lisännyt tarvetta idänsuhteiden kehittämiseen.

Lisäksi Irlannin edustajat kertoivat kokouksessa maan suunnitelmista järjestää uusi kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta.

Valitse suurikontrastinen versio Aseta sivu normaalikokoiselle fontille Kasvata fontin kokoa 200 prosentilla Lähetä sivu Tulosta sivu

 

Löysitkö etsimäsi tiedon?

Kyllä En

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.

Hyödyllisiä linkkejä