Navigointipolku

Promotional :: Meriosaaminen 2020 – merenpohjan kartoituksesta meriennusteisiin.

Meriosaaminen 2020 – merenpohjan kartoituksesta meriennusteisiin.

25 November 2013

Julkisen kuulemiskierroksen tulokset. Tiivistelmä.

Euroopan komissio käynnisti 29. elokuuta 2012 vihreällä kirjalla kuulemisen  Meriosaaminen 2020 -aloitteestaan. Tavoitteena oli oppia lisää sidosryhmien mielipiteistä aloitteen tulevan hallinnoinnin eri vaihtoehdoista ja yksityisen sektorin mahdollisesta osallistumisesta. Kuulemismenettely päättyi 15. joulukuuta 2012.

Yhteensä saatiin 244 vastausta (29 kansalaisyhteiskunnalta, 43 yksityissektorilta, 95 julkiselta sektorilta ja 77 tutkimusyhteisöstä) 30 maasta, myös joistakin EU:n ulkopuolisista maista, joiden vedet rajautuvat jäsenvaltioiden vesiin. Monia vastauksista, erityisesti kansallisilta hallituksilta saatuja vastauksia, oli edeltänyt laaja maan sisäinen kuulemismenettely, ja niinpä vastaukset edustivat tasapainoista, useita organisaatioita edustavaa näkemystä. Tätä pidettiin edustavana otoksena.

Kuuleminen toi oikeudellisissa ja teknisissä kysymyksissä esille useita yksityiskohtaisia näkemyksiä, jotka ovat erittäin hyödyllisiä Meriosaaminen 2020  aloitteen seuraavan vaiheen kannalta. Keskeiset viestit olivat seuraavat:

(1) Kaikki käyttäjäryhmät olivat samaa mieltä siitä, että meritietojen on oltava kaikkien saatavilla, niin käsittelemättömässä kuin yhdistetyssä muodossa. Kansalaisyhteiskunnan edustajat katsovat, että valtameret ovat yhteinen voimavara, ja sen vuoksi meritietojen olisi oltava käytettävissä rajoituksitta, erityisesti jos ne on kerätty julkisin varoin. Yksityinen sektori kannatti enimmäkseen vapaata saatavuutta, paitsi jos kaupallisesti arkaluonteisia seikkoja paljastuisi tai jos kannustin ylipäätänsä kerätä tietoja sen myötä häviäisi. Viranomaisten mielestä etuna olisi ympäristön tilan valvontakustannusten aleneminen. Erityisesti lähes kaikki olivat sitä mieltä, että tietojen saannin tutkimushankkeista pitäisi olla helpompaa.

(2) Muutamia poikkeuksia oli, ja ne liittyivät seuraaviin: kansallinen turvallisuus, luonnonperintökohteiden vaurioituminen ja vaarantuneet ekosysteemit, kaupalliset salaisuudet, tarve antaa tiedemiehille työrauha ennen tulosten julkaisemista sekä turvallisuuteen ja vastuuseen liittyvät, tietojen väärästä tulkinnasta johtuvat tekijät.
 
(3) Yleisesti ottaen kaikki olivat samaa mieltä siitä, että pitkän aikavälin tavoitteena pitäisi olla yhteinen alusta, jolla kalastusalan tietoja voitaisiin levittää muiden meritietojen kanssa, mukaan lukien EU:n Copernicus-avaruusohjelman kautta jaettavat tiedot. Jos kyseiset järjestelmät lopulta yhdistettäisiin, käynee mahdolliseksi kartoittaa monialaisia aiheita saumattomasti eri aikaväleillä. Olennaisia tekijöitä tämän saavuttamisessa ovat tietojen yhteentoimivuus ja riittävät laadunvalvontatoimet.

(4) Nykyisen Euroopan meripoliittinen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODnet) rakennetta pidettiin toimivana. Erityisesti tämä koski jakoa seitsemään temaattiseen ryhmään: geologia, merenpohjan syvyyskartoitus, fysiikka, kemia, biologia, fyysiset elinympäristöt ja ihmisen toiminta.

(5) Vastauksissa korostettiin EMODnet-aloitteen valmiuksia avustaa ympäristö- tai kalastusalan raportoinnissa. Ajan mittaan ”tarjontamenettely” (nk. push-prosessi), jossa viranomaiset tuottavat meriympäristöä tai kalastusta koskevat raportit, koska se on niiden lakisääteinen velvollisuus, voitaisiin korvata ”poimintamenettelyllä” (nk. pull-prosessi), jossa tiedot asetetaan saataville internetissä ja toimivaltaiset viranomaiset kokoavat ne sieltä käyttämällä yhteistä teknologiaa. Tämä keventäisi hallinnollista taakkaa.

(6) Valtaenemmistö oli yksimielinen siitä, että tarvitaan mekanismi neuvomaan jäsenvaltioita ja EU:ta kunkin merialueen kustannustehokkaimmasta näytteenotto-, tarkkailu- ja havainnointiohjelmasta. Ehdotettiin, että mukaan tulisi tieteellisiä elimiä, alueellisia meriyleissopimuksia, alueellisia hydrografisia komissioita ja tietoja kerääviä tahoja. Prosessissa olisi säännöllisesti otettava huomioon kehittyvät tarpeet ja kehittyvä teknologia.

(7) Yksityissektori on innokas osallistumaan suuremmassa määrin EMODnetin kaltaisiin tiedonjakoaloitteisiin. Teollisuudenalojen edustajat kannattivat yleensä sitä, että niiden offshore-laitoksia tai aluksia voitaisiin käyttää valtamerten laajemmassa seurannassa. Ne pitivät kuitenkin muita kuin lainsäädännöllisiä keinoja parempana.

(8) Joidenkin havainnointiteknologioiden katsottiin tarvitsevan lisätutkimuksia. Näistä ensisijaisina pidettiin uusia sensoreita, jotka pystyvät mittaamaan parametreja automaattisesti niin, ettei näytteitä tarvitse tuoda laboratorioon.

Kaikkiin vastauksiin voi tutustua MARE-pääosaston verkkosivuilla, joilla on myös tiivistelmä niistä. Vastaajia pyydettiin tarkastamaan, että tiivistelmä kuvastaa tarkasti niiden mielipiteitä. Palautteen perusteella tehtiin joitakin vähäisiä muutoksia. Loppuraportti tuo keskeisen panoksen vaikutustenarviointiin, jolla tuetaan sen määrittämistä, mikä on paras etenemistapa, jotta Meriosaaminen 2020 -aloite johtaisi kasvavaan tuottavuuteen viranomaisten, yksityisten tahojen ja tutkimusyhteisön kannalta, innovaation lisääntymiseen ja parempaan tietämykseen merten käyttäytymisestä.

Haku

Uutishaku en