Navigointipolku

Press releases and News :: Euroopan komissio tarkastelee Euroopan kalatalousrahastosta myönnetyn julkisen rahoituksen vaikuttavuutta

Euroopan komissio tarkastelee Euroopan kalatalousrahastosta myönnetyn julkisen rahoituksen vaikuttavuutta

(08/02/2013) Euroopan komission viidennessä vuosikertomuksessa Euroopan kalatalousrahaston täytäntöönpanosta tarkastellaan, kuinka hyvin rahaston tukiohjelmissa on saavutettu ohjelmakauden 2007–2013 alussa asetetut alkuperäiset tavoitteet. Analyysissa selvitettiin rahaston neljän ensimmäisen toimintavuoden tulosten perusteella, missä määrin EKTR:n toimenpiteet ovat edistäneet yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteiden toteutumista.

Tulokset keskittyvät joihinkin tärkeimmistä toimenpiteistä rahaston neljässä toimintalinjassa, jotka ovat laivaston mukauttaminen (toimintalinja 1), vesiviljely, jalostus ja kaupan pitäminen, sisävesikalastus (toimintalinja 2), yhteisen edun mukaiset toimenpiteet (toimintalinja 3) ja kalastusalueiden kestävä kehitys (toimintalinja 4).

  • Suurin osa toimintalinjalle 2 korvamerkityistä varoista on käytetty vesiviljelyn ja jalostusteollisuuden tukemiseen (noin 300 miljoonalla eurolla kummassakin). Analyysissa todetaan, ettei viiden suurimman tuotantomaan kokonaistuotanto ole välttämättä kasvanut tuotantokapasiteetin parantamiseen kohdennetuista investoinneista huolimatta. Työpaikkojen määrä on noussut 3 prosenttia jalostusteollisuudessa, joka työllistää yli 140 000 henkilöä, mutta vesiviljelyalalla kasvu on ollut maltillisempaa.
  • Romutustuen osuus toimintalinjan 1 tuesta oli 56 prosenttia eli viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan 202 miljoona euroa. Romutuksen tavoitteena on vähentää kalastusalusten määrää pyyntikapasiteetti vastaisi käytettävissä olevien kalavarojen määrää. Nykyiset tiedot kuitenkin osoittavat romutuksen hyödyttävän useimmiten taloudellisissa vaikeuksissa olevia aluksia, ei niinkään niitä aluksia, jotka vaikuttavat eniten kalakantoihin. Tämän vahvistaa myös se, että yli puolet EU:n laivastorekisteristä poistetuista aluksista ei saanut julkista tukea. 
  • Analyysissa selvitettiin myös energiatehokkuutta edistävien menetelmien vaikuttavuutta kalastusalalla. Polttoainetuen lisäksi kalatalousrahaston hankkeilla on tuettu pyydyksiin tehtäviä muutoksia ja polttoaineen kulutusta vähentävien alusten ja laitteiden suunnittelua. Tuet ovat helpottaneet mukautumista polttoaineen hinnannousuun, ja samalla kalastajat ovat pyrkineet vähentämään polttoaineen kulutusta muilla keinoilla, etenkin vähentämällä ajonopeutta ja liikkumalla taloudellisemmin. Menetelmistä on selvästikin ollut apua: meripolttoaineiden hinnat nousivat vuoteen 2009 verrattuna 37,5 prosenttia vuonna 2010, kun EU:n kalastuslaivaston energiakustannukset kasvoivat samana ajanjaksona vain 11 prosenttia.
  • Alustavien havaintojen mukaan kalastusalueiden kestävää kehitystä edistävät hankkeet (toimintalinja 4) ovat alkaneet tuottaa tulosta. Vuonna 2011 kalastusalueilla valittiin 1 000 uutta hanketta, joissa keskitytään paikallistalouksien monipuolistamiseen ja kalastustuotteiden lisäarvon parantamiseen. Hankkeiden määrä kasvoi edelleen vuonna 2012, kun niitä kehittäviä ja toteuttavia paikallisia tuensaajia avustamaan perustettiin lisää paikallisia kalastusalan toimintaryhmiä (FLAG).

Nämä tulokset tukevat monia Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevassa komission lainsäädäntöehdotuksessa esitetyistä ehdotuksista. Nykyisen talouskriisin vuoksi ja YKP:lle asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti Euroopan kalatalousrahastossa pyritään oppimaan kokemuksista ja kohdentamaan julkiset tuet sinne, missä niillä on eniten vaikutusta.

Lisätietoja: