Lähetä linkki
RSS
google +
Tulostusversio

Valokeilassa

Selvitys nuorten terveydestä

Kouluikäisten lasten terveyskäyttäytymistä koskevassa HBSC-tutkimuksessapdf, jonka viimeisimmät tulokset julkaistiin toukokuussa, kerättiin tietoa 39:stä Euroopan ja Pohjois-Amerikan maasta. Tutkimukseen osallistui 200 000 nuorta, jotka olivat iältään 11-, 13- ja 15-vuotiaita. Maailman terveysjärjestön (WHO) koordinoimasta tutkimuksesta saadaan tärkeätä tietoa eurooppalaisten nuorten terveydestä.

Tutkimusaihe on erityisen tärkeä siksi, että nuoruusiässä luodaan perusta aikuisiän terveydelle. Nuoret siirtyvät vähitellen lapsuudesta aikuisuuteen. He itsenäistyvät ja alkavat itse tehdä terveyttään koskevia päätöksiä. Nuoruusiässä syntyvät tottumukset todennäköisesti vaikuttavat terveyskäyttäytymiseen pitkälle aikuisuuteen asti.

Tutkimuksen tulokset

Tämänvuotinen tutkimus painottui nuorten terveyttä ja hyvinvointia määrittäviin sosiaalisiin tekijöihin. Siitä käy ilmi, että nuoret voivat yleisesti ottaen hyvin. Raportissa kuitenkin todetaan, että tietyillä aloilla on myös ongelmia.

Sosiaalinen ympäristö on terveyden kannalta merkittävä tekijä. Vanhemmat, joilla on hyvä vuorovaikutus lastensa kanssa, voivat edistää näiden yleistä terveyttä ja hyvinvointia. Pienituloisissa perheissä vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen osuus on kuitenkin pienempi ja ylipäänsä se vähenee lasten varttuessa. Myös koulujen ilmapiiri on yhä harvemmin oppilaiden psykologisten perustarpeiden mukainen. Koulu voisi kuitenkin tarjota sopivat puitteet nuorten terveyden edistämiseen.

Eroja terveydessä on myös sukupuolten välillä. Tytöt eivät ole yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin pojat, ja heidän käsityksensä omasta kehostaan on kielteisempi. Tämä vaikuttaa tyttöjen mielenterveyteen, minkä seurauksena tytöt myös ryhtyvät useammin laihduttamaan riskialttiilla keinoilla, jotka saattavat uhata heidän terveyttään. Pojille sitä vastoin yleensä kehittyy lihasmassaa ja heidän kehonkuvansa on hyvä mutta ravitsemustottumuksensa huonoja. Riskialtis terveyskäyttäytyminen, kuten alkoholin liikakäyttö tai tupakanpoltto tai harrastukset, joihin liittyy loukkaantumisen vaara, on myös yleisempää poikien keskuudessa.

Perheen yhteiskunnallinen ja taloudellinen asema sekä asuinmaa voivat myös vaikuttaa nuorten terveydentilaan ja käsitykseen omasta terveydestä. Länsi-Euroopassa pienituloisempien perheiden lapset ovat yleisemmin ylipainoisia tai liikalihavia, kun taas varakkaammissa perheissä lapsille todennäköisemmin opetetaan terveellisiä tottumuksia, kuten hedelmien syöntiä ja säännöllistä liikuntaa.

Mihin tutkimusta tarvitaan

HBSC-tutkimuksen avulla saadaan luotettavaa tietoa, jonka pohjalta voidaan tunnistaa nuorten terveyteen liittyviä riskitekijöitä. Näin päättäjät voivat paremmin huomioida nuorten tarpeet terveyden edistämistoimissa.

Lisätietoja

HBSCin verkkosivut
Euroopan komission toimet terveyden epätasa-arvon poistamiseksi