Notification Detail

Act amending the Alcohol Act

Notification Number: 2018/324/FIN (Finland)
Date received: 06/07/2018
End of Standstill: 08/10/2018 ( 07/01/2019)

Issue of detailed opinion by: Commission
bg cs da de el en es et fi fr hr hu it lt lv mt nl pl pt ro sk sl sv
bg cs da de el en es et fi fr hr hu it lt lv mt nl pl pt ro sk sl sv


Message 002

Communication from the Commission - TRIS/(2018) 01831
Directive (EU) 2015/1535
Translation of the message 001
Notification: 2018/0324/FIN

No abre el plazo - Nezahajuje odklady - Fristerne indledes ikke - Kein Fristbeginn - Viivituste perioodi ei avata - Καμμία έναρξη προθεσμίας - Does not open the delays - N'ouvre pas de délais - Non fa decorrere la mora - Neietekmē atlikšanu - Atidėjimai nepradedami - Nem nyitja meg a késéseket - Ma’ jiftaħx il-perijodi ta’ dawmien - Geen termijnbegin - Nie otwiera opóźnień - Não inicia o prazo - Neotvorí oneskorenia - Ne uvaja zamud - Määräaika ei ala tästä - Inleder ingen frist - Не се предвижда период на прекъсване - Nu deschide perioadele de stagnare - Nu deschide perioadele de stagnare.

(MSG: 201801831.EN)

1. Structured Information Line
MSG 002 IND 2018 0324 FIN EN 06-07-2018 FIN NOTIF


2. Member State
FIN


3. Department Responsible
Työ- ja elinkeinoministeriö
Työllisyys ja toimivat markkinat -osasto
PL 32
FI-00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin +358 (0)295 16001, maaraykset.tekniset@tem.fi


3. Originating Department
Sosiaali- ja terveysministeriö
Hyvinvointi- ja palveluosasto
PL 33
00023 Valtioneuvosto

Yhteyshenkilö: Ismo Tuominen (ismo.tuominen@stm.fi, p.+358 (0)2951 63341)


4. Notification Number
2018/0324/FIN - C50A


5. Title
Act amending the Alcohol Act


6. Products Concerned
Alcoholic beverages


7. Notification Under Another Act
– Directive 2006/123/EC on services in the internal market
– Requirements, according to which access to certain activities is reserved to particular providers
– Retail sales of alcoholic beverages in Finland and to Finland require a retail licence which is contingent upon approval as a retail premises in Finland. The bill clarifies that cross-border distance sales of alcoholic beverages is not permitted.


8. Main Content
The Finnish government intends to submit a bill amending the Alcohol Act to Parliament.

Cross-border distance sales of alcoholic beverages would be defined in the Alcohol Act in largely the same way that distance selling is defined in Article 36 of Council Directive 2008/118/EC concerning the general arrangements for excise duty and repealing Directive 92/12/EEC.

The Act would clarify that the provisions applicable to retail sales of alcoholic beverages subject to approval and retail monopoly legislation would also apply to imported alcoholic beverages. The Act would stipulate, however, that the wholesale distribution of alcoholic beverages carried out from abroad would not require any licences. On the other hand, since the retail licence for alcoholic beverages may be granted only to an approved sales premises, cross-border distance sales would be prohibited. Distance vendors would not be allowed to import, contrary to the Alcohol Act, distance-sold alcoholic beverages containing more than 2.8 % alcohol by volume.

In addition, a procedure would be laid down through which individuals could still purchase and import all alcoholic beverages for their own use, including by having them transported to Finland by another individual or a trader.


9. Brief Statement of Grounds
The existing Alcohol Act prohibits cross-border distance sales of alcoholic beverages in Finland, but the compatibility of its provisions with EU law is open to interpretation.

The Judgment of the Court in Case C-198/14 Visnapuu and the judgement handed down by the Supreme Court of Finland on the same case KKO 2018:48 have now clarified that the prohibition of cross-border distance sales of alcoholic beverages under the Finnish Alcohol Act is compatible with EU law.

The existing provisions would be clarified on the basis of the considerations presented in the aforementioned judgments. At the same time, it would be ensured that individuals may purchase and import all alcoholic beverages, subject to certain procedures.


10. Reference Documents - Basic Texts
Reference(s) to basic text(s): Alcohol Act (1102/2017)


11. Invocation of the Emergency Procedure
No


12. Grounds for the Emergency
-


13. Confidentiality
No


14. Fiscal measures
No


15. Impact assessment
Pages 1 to 10 of the explanatory memorandum


16. TBT and SPS aspects
TBT aspect

No - the draft has no significant impact on international trade.

SPS aspect

Yes

**********
European Commission

Contact point Directive (EU) 2015/1535
Fax: +32 229 98043
email: grow-dir2015-1535-central@ec.europa.eu

Stakeholders Contributions

The TRIS website makes it easy for you or your organization to contribute with your opinion on any given notification.
You may submit your contribution in any of the official languages of the EU. However, mind that we will not provide translations of contributions on the site. Additionally we remind you that contributions will only be accepted until 23:59:59 CET of the date of end of the standstill period.


en
  Nordic Alcohol and Drug Policy Network on 08-10-2018
Click to expand

Nordic Alcohol and Drug Policy Network´s (NordAN) statement to the European Commission on the bill proposed by the Finnish government to amend the Alcohol Act (2018/0324/FIN)

NordAN supports Finland´s proposed amendment to the alcohol law to further safeguard that the health of its citizens are protected and that specific economic interests wouldn´t undermine the purpose of that law.

The proposed amendments clarify the role of retail monopoly in cross-border distance sales, as well as the role of the licensing regulations. In other words, this is a clarification of existing regulations. This notification procedure should, therefore, be based on an examination of whether the proposed amendment is consistent with European Union law. This has already been reviewed by the Supreme Court of Finland in the ruling KKO 2018: 49, in which the Supreme Court has applied the preliminary ruling of the Court of Justice of the European Union in Case C-198/14 Visnapuu.

The Commission should be aware that during the case the defendant argued that the Finnish Alcohol Act was in this respect in breach of European Union law (on the grounds that the Commission had set out in its detailed opinion concerning the previous notification No. 2016/653/FIN). 

This was examined in detail in a thorough process that lasted, in the national courts and in the Court of Justice of the European Union, for a period of nine years. In its conclusions, the Finnish Supreme Court ruled that the retail monopoly and licensing system did not conflict with EU law. In particular, the Supreme Court referred to the fact that the national regulations concerning the alcohol retail monopoly's e-commerce and delivery points must be assessed in light of Article 37 TFEU and not in light of articles 34 and 36. As this final judgment by a national court applied the preliminary ruling of the Court of Justice of the European Union, it should be considered definitive. 

NordAN supports the standpoint of the Finnish Association for Substance Abuse Prevention EHYT that Finland has a well-functioning alcohol policy grounded in public health, of which the national alcohol retail monopoly is a key element. Opening cross-border sales to delivery beyond the alcohol monopoly retail system would in practice lead to dismantling the alcohol retail monopoly. The current alcohol sale structure is working well, has wide public support, and is in line with the European Union law.

In conclusion, with high respect to the European Court of Justice, we ask the Commission to ensure that any observations on the Finnish Alcohol Act and the Finnish alcohol monopoly, and on their compliance with the European Union law, will be based on accurate knowledge and understanding of the significance of the judgments of the Court of Justice of the European Union(C-198/14 Visnapuu) and of the Finnish Supreme Court (KKO 2018: 49).

Alcohol is a regional, national and European issue. NordAN is calling for a Single Market with high public health standards that supports Member States’ efforts to reduce alcohol-related harm. Cross-border issues are one of the main obstacles why the Member States cannot reach their national alcohol policy public health goals and requires thus special attention with a focus on health and security of States citizens instead of various interests of economic operators.

October 8, 2018

 

Lauri Beekmann
Executive director,
Nordic Alcohol and Drug Policy Network (NordAN)
www.nordan..org


en
  Finnish Association for Substance Abuse Prevention EHYT on 04-10-2018
Click to expand

October 4, 2018

Statement to the European Commission on the bill proposed by the Finnish government to amend the Alcohol Act (2018/0324/FIN) 

The Government of Finland has notified the European Commission on the proposed amendment to the Finnish alcohol law. The purpose of the notification procedure is to ensure that the notified acts are in compliance with EU law and the principles of the internal market.

Background

Alcohol is not an ordinary commodity. Alcohol use is one of the leading causes of preventable premature death and constitutes a considerable burden of disease globally as it is associated with approximately 3 million deaths each year. [1][2] It is imperative to examine the effects of the alcohol law in the context of public health, i.e. not only from the principle of the free movement of goods.

According to the Finnish Alcohol Act, both national and cross-border internet sales and home delivery of alcoholic beverages containing more than 2.8 vol-% ethyl alcohol is currently punishable by imprisonment. However, as there have been misunderstandings about the present interpretation, the Finnish government seeks to clarify these provisions. Finland has an alcohol retail monopoly, Alko, which in Finland holds the exclusive right to sell alcoholic beverages containing more than 5.5% alcohol by volume. The proposed amendments clarify the role of this retail monopoly in cross-border distance sales, as well as the role of the licensing regulations. In other words, new bans have not been notified.

Notification to amend the Alcohol Act (2018/0324/FIN)

As no new bans are proposed in the notification, the notification procedure should be based on an examination of whether the existing alcohol act is consistent with European Union law. This has already been reviewed by the Supreme Court of Finland in the ruling KKO 2018: 49, in which the Supreme Court has applied the preliminary ruling of the Court of Justice of the European Union in Case C-198/14 Visnapuu.

The Commission should be aware that during the case the defendant argued that the Finnish Alcohol Act was in this respect in breach of European Union law (on the grounds that the Commission had set out in its detailed opinion concerning the previous notification No. 2016/653/FIN). 

This was examined in detail in a thorough process that lasted, in the national courts and in the Court of Justice of the European Union, for a period of nine years. In its conclusions, the Finnish Supreme Court ruled that the retail monopoly and licensing system did not conflict with EU law. In particular, the Supreme Court referred to the fact that the national regulations concerning the alcohol retail monopoly's e-commerce and delivery points must be assessed in light of Article 37 TFEU and not in light of articles 34 and 36. As this final judgment by a national court applied the preliminary ruling of the Court of Justice of the European Union, it should be considered definitive. 

Effective policies are urgently needed to tackle alcohol-related harm

Europe remains globally the region with highest alcohol consumption. The costs related to the years of potential productive life lost and to the treatment of diseases and injuries attributable to alcohol are paramount also from the standpoint of protecting healthy national economies. Furthermore, harmful use of alcohol has considerable unwanted social and psychological consequences on the drinker, on bystanders and to the society at large. 

Alcohol impacts disproportionally socioeconomically disadvantaged populations, especially males. Secondary alcohol harm afflicts children and families in particular. Weakening the health protection measures in the national alcohol policies would thus mean risking an accelerated widening of the inequality gap in health and welfare in Europe.

The negative social and health consequences of alcohol use can be prevented. Controlling the availability of alcoholic beverages is one of the key measures for curbing and reducing alcohol-related harm and related costs, also acknowledged by WHO [3], UNODC [4], OECD [5], and the World Economic Forum [6]. Reducing alcohol-related harm and costs is a public health goal that the UN Member States, including the European states, have unanimously committed to [7], also in the context of the UN Sustainable Development Goals (SDGs).[8]

A recent Lancet article by well-regarded international researchers suggested revising alcohol control policies to focus on efforts to lower overall population-level consumption worldwide. [9] Based on the research literature, three “best buys” to reduce alcohol-related harm are: “(1) Increasing excise taxes on alcoholic beverages; (2) regulating availability of alcoholic beverages, including minimum legal purchase age, restrictions on outlet density and on time of sale, and, where appropriate, governmental monopoly of retail sales; (3) restricting exposure to marketing of alcoholic beverages through effective marketing regulations or comprehensive advertising bans.” [10]

From the standpoint of the Finnish Association for Substance Abuse Prevention EHYT, the current Finnish alcohol retail monopoly is effectively alleviating the public health impact of alcohol use in Finland by regulating the availability of alcoholic beverages. In other words, preventing and reducing the negative consequences of alcohol use to individuals and to the society is the main goal of the Finnish alcohol retail monopoly. This specific goal justifies the existence of the alcohol retail monopoly in the first place and it is aligned with the goals and values of actors focused on prevention of alcohol-related harm.

Conclusions

Finland has a well-functioning alcohol policy grounded in public health, of which the national alcohol retail monopoly is a key element. Opening cross-border sales to delivery beyond the alcohol monopoly retail system would in practice lead to dismantling the alcohol retail monopoly. The current alcohol sale structure is working well, has wide public support, and is in line with the European Union law. The proposed amendments to the Alcohol Act would clarify and unify the interpretation of the Act and support the existing retail structure.

In conclusion, with high respect to the European Court of Justice, we ask the Commission to ensure that any observations on the Finnish Alcohol Act and the Finnish alcohol monopoly, and on their compliance with the European Union law, will be based on accurate knowledge and understanding of the significance of the judgments of the Court of Justice of the European Union(C-198/14 Visnapuu) and of the Finnish Supreme Court (KKO 2018: 49).

Sincerely,

Dr. Juha Mikkonen, PhD, M.Soc.Sci.
Executive Director
Finnish Association for Substance Abuse Prevention EHYT

References

[1] WHO, 2018: Global status report on alcohol and health 2018 (http://www.who.int/substance_abuse/publications/global_alcohol_report/en/).

[2] GBD Alcohol Collaborators, 2018: Alcohol use and burden for 195 countries and territories, 1990–2016: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2016. The Lancet, Volume 392, Issue 10152, 1015-1035 (https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)31310-2/fulltext).

[3] WHO, 2010: Global strategy to reduce harmful use of alcohol (http://www.who.int/substance_abuse/activities/gsrhua/en/).

[4] UNODC, 2015: International Standards on Drug Use Prevention (www.unodc.org/unodc/en/prevention/prevention-standards.html).

[5] OECD, 2015: Tackling harmful alcohol use. Economics and public health policy (http://www.oecd.org/health/tackling-harmful-alcohol-use-9789264181069-en.htm).

[6 ] WHO and World Economic Forum, 2011: From burden to "best buys": Reducing the economic impact of NCDs in low- and middle-income countries (http://www.who.int/nmh/publications/best_buys_summary.pdf).

[7] Resolution WHA63.13 adopted by the World Health Assembly in 2010; Outcome Document of UNGASS 2016 on the World Drug Problem (paragraph 1.) (https://undocs.org/A/RES/S-30/1),

[8] United Nations, 2015: Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development (https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld). See specifically the SDG target 3.5: “Strengthen the prevention and treatment of substance abuse, including narcotic drug abuse and harmful use of alcohol.”

[9] GBD Alcohol Collaborators, 2018: Alcohol use and burden for 195 countries and territories, 1990–2016: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2016. The Lancet, Volume 392, Issue 10152, 1015-1035. (https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)31310-2/fulltext)

[10] IOGT International, Alcohol Policy Best Buys: 3 most cost-effective, high-impact public policy interventions to prevent and reduce alcohol harm (http://iogt.org/the-issues/advocacy/aiap/alcohol-policy-best-buys/).

 


fi
  Bottlescouts OÜ on 08-08-2018
Click to expand

Lausunto komissiolle Sosiaali- ja terveysministeriön lakiesityksestä 2018/0324/FIN

Kiitämme Euroopan komissiota mahdollisuudesta lausua kommentti notifioitavaksi toimitetusta kansallisesta lakiehdotuksesta. Bottlescouts Oü on virolainen, viinien tukku- ja vähittäismyyntiin sekä verkkokauppaan erikoistunut yhtiö, jonka fokus on edustaa pienempiä eurooppalaisia viinintuottajia. Etämyynnissä päämarkkina-alueemme tällä hetkellä on Suomi, jossa toimimme verohallinnon hyväksymän veroedustajan välityksellä arvonlisä- ja valmisteverot Suomeen maksaen. Meillä on myös Tallinnassa toimiva laatuviinien vähittäismyymälä. Asiakkaitamme ovat kuluttajat, yritykset ja luvanvaraiset anniskeluravintolat. Tavoitteenamme on lähivuosina laajentaa markkina-alueitamme uusiin yhteisömaihin. Olemme huolissamme Suomen aikeista poiketa EU:n yhteisistä käytännöistä ja luoda ennakkopäätös muiden yhteisömaiden mahdollisille rajoituksille.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön komissiolle lähettämä lakiesitys (2018/0324/FIN) loisi toteutuessaan Suomelle muusta EU:n yhteismarkkinasta täysin poikkeavan määritelmän etämyynnille, joka haittaisi vakavasti EU:n sisämarkkinoiden toimintaa, etenkin suhteessa valmisteverodirektiiviin. On syytä olettaa, että lakiesityksen etämyyntikiellon tarkoituksena on suojella Suomen valtion monopoliyhtiö Alkoa ja ohjata kuluttajien ja yritysten hankintoja kansalliseen monopoliin peitellyllä kaupan rajoittamisella.

 

ETÄMYYNNIN POIKKEAVA MÄÄRITELMÄ VALMISTEVERODIREKTIIVIIN NÄHDEN

 

Lakiesitys (2018/0324/FIN) luo etämyynnille neuvoston nykyisestä ja uudistettavana olevasta valmisteverodirektiivistä poikkeavan määritelmän ja estää direktiivien mukaisen etämyynnin Suomeen, vaikuttaen haitallisesti Euroopan unionin sisämarkkinoiden toimintaan.

 

Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että ”Ehdotettu määritelmä vastaa olennaiselta osaltaan neuvoston valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä ja direktiivin 92/12/ETY kumoamisesta antaman direktiivin 2008/118/EY 36 artiklassa olevaa etämyynnin määritelmää, jonka mukaisesti määräytyy se, että alkoholijuoman valmistevero kannetaan määräjäsenvaltiossa, ei myyjän sijoittautumisvaltiossa. Saman periaatteen mukaan alkoholijuomien rajat ylittävässä etämyynnissä noudatettaisiin siis määräjäsenvaltion eli Suomen alkoholilakia, ei myyjän sijoittautumisvaltion lainsäädäntöä. Näin saavutettaisiin alkoholilain valvonnassa ja verovalvonnassa yhdenmukaisesta tulkinnasta syntyviä hyötyjä

 

Huomioitavaa on, että lakiesityksessä vedotaan etämyynnin tulkinnan yhdenmukaisuuteen ja siihen, että se ”vastaa olennaiselta osaltaan” neuvoston direktiivin etämyynnin määritelmää mutta todellisuudessa laajentaa etämyynnin määritelmää koskemaan myös yritysten yhteisöhankintoja täysin direktiivistä poikkeavalla tavalla.

 

Parhaillaan uudistettavana ja kommentoitavana olevassa ehdotuksessa ”neuvoston direktiiviksi valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä”, etämyynti määritellään (artikla 45): 

 

”Valmistevero kannetaan määräjäsenvaltiossa sellaisista yhden jäsenvaltion alueella kulutukseen jo luovutetuista valmisteveron alaisista tavaroista, jotka toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut muu kuin valtuutettu varastonpitäjä, tai rekisteröity vastaanottaja tai luotettavaksi tunnustettu vastaanottaja, joka ei harjoita itsenäistä taloudellista toimintaa, on ostanut ja jotka itsenäistä taloudellista toimintaa harjoittava lähettäjä tai joku tämän puolesta on suoraan lähettänyt tai kuljettanut toisen alueelle.”

 

Lisäksi ehdotuksessa Neuvoston direktiiviksi todetaan (artikla 34, kohta 2):

 

”Tätä artiklaa sovellettaessa valmisteveron alaisten tavaroiden katsotaan olevan ”luovutettuja kaupallisessa tarkoituksessa”, jos ne on luovutettu kulutukseen yhden jäsenvaltion alueella, ne on siirretty kyseisestä jäsenvaltioista toisen jäsenvaltion alueelle ja ne on luovutettu joko henkilölle, joka on muu kuin yksityishenkilö, tai yksityishenkilölle muuta kuin omaa käyttöään varten.”

 

Etämyynti on edellä mainittujen kohtien mukaisesti; yksityishenkilöiden omaan käyttöön hankkimien, toisen jäsenvaltion alueella kulutukseen luovutettujen valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoa. Etämyynnissä ei ole kyse kansallisen monopolin yksinoikeuteen kuuluvasta toiminnasta, kuten komissio lausui yksityiskohtaisessa lausunnossaan TRIS/(2017) 00715.

 

Neuvoston valmisteverodirektiivi on uudistumassa ja pyydämme komissiota arvioimaan miten yhden jäsenvaltion poikkeus valmisteverodirektiivistä vaikuttaisi koko EU:n valmisteverojärjestelmän uudistamiseen, sen toimivuuteen ja yhdenmukaisuuteen.

 

Ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä, todetaan perusteluosassa:

 

”Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä: Ainoastaan valmistevero- ja tullilainsäädännön synkronointia koskevalla yhteisellä oikeudellisella kehyksellä voidaan varmistaa mahdollisen valmisteverovelan maksaminen ja parantaa valmisteveron alaisten tavaroiden käsittelyä niitä tuotaessa ja vietäessä. Jos EU:n tason toimia ei toteuteta, jäsenvaltiot jatkavat toisistaan erilaisten sääntöjen käyttöä, mikä aiheuttaa sekaannusta talouden toimijoiden keskuudessa ja lisää niiden kustannuksia.

Kulutukseen luovutettujen valmisteveron alaisten tavaroiden EU:n sisäisiin siirtoihin sovellettavien menettelyjen automatisointia ei voida viedä eteenpäin ilman EU:n laajuista koordinointia, koska on tarpeen jakaa yhteisiä tietoja ja käyttää yhteisiä yhteentoimivuusstandardeja."

 

 

DIGITAALISEN KAUPANKÄYNNIN KEHITYS JA VAPAUS EU:N SISÄMARKKINOILLA

 

Pyydämme komissiota myös huomioimaan EU:n tavoitteet digitaalisen kaupankäynnin vapauden edistämisessä. Suomen alkoholilakiesitys estäisi käytännössä EU-maiden välisen verkkokauppaliiketoiminnan kansallisen monopolin oman verkkokauppaliiketoiminnan eduksi. (Sähköisen kaupankäynnin direktiivi 2000/31/EY artikla 3)

 

Kieltämällä lähettäjää (esimerkiksi toisen jäsenvaltion alueella toimivaa verkkokauppaa) tekemästä kulutukseen luovutetun tavaran siirtoon liittyviä kuljetusjärjestelyitä luodaan asetelma, jossa laillisen ja laittoman siirron rajapinnat ovat epäselviä ja suomalaisten viranomaisten tulkittavissa. On syytä epäillä, että tulkinta tulisi olemaan hyvin tiukka ottaen huomioon lakiesityksen valmistelussa lausutut tavoitteet Suomen kansallisen monopolin suojelusta. Vastaanottajan tulisi huolehtia kuljetusjärjestelyistä itsenäisesti ilman lähettäjän myötävaikutusta. Käytännön ohjeistusta laillisen siirron varmistamiseksi ei ole ja tämä heikentää vakavasti lähettäjän ja vastaanottajan oikeusturvaa.

 

Kulutukseen luovutetun tavaran siirron lopputulos on sama (toimitus perille vastaanottajalle) kuljetuksen järjestäjästä riippumatta ja täten se ei voi olla kansanterveyteen tai yleiseen järjestykseen liittyvä oikeutettu syy rajoituksiin (SEUT 36), vaan asiaa on tarkasteltava yksinomaan pyrkimyksenä suojalla kansallisen monopolin kaupallisia etuja.

 

KAKSINKERTAINEN VEROTUS

 

Etämyynnin kielto johtaisi vastaanottajan osalta myös kaksoisverotukseen ja vastaanottajan olisi hyvin hankalaa periä takaisin lähettäjän jäsenvaltion lainsäädännön mukaan maksettuja veroja.

 

YHTEISÖMYYNTI YRITYKSILLE  - KANSALLISEN MONOPOLIN ETÄMYYNTI

 

Lakiesitys 2018/0324/FIN laajentaa etämyynnin käsitettä olennaisesti, sisältämään yritysten välisen yhteisömyynnin kansallisen monopolin eduksi.

 

Suomen nykyisen alkoholilain (1102/2017) valmistelun aikana Sosiaali- ja terveysministeriön EU-komissiolle lähettämä ilmoitus 2016/0653/FIN määritteli etämyynnin:

 

”14) rajat ylittävällä etämyynnillä sellaista etämyyntiä kuluttajalle, jossa kuluttaja, jossa kuluttaja on ainetta tai tuotetta vähittäismyyntiliikkeestä tilatessaan muussa Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiossa, kuin siinä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa, johon vähittäismyyntiliike on sijoittuneena……”

 

Uudessa lakiesityksessä 2018/0324/FIN etämyynnille luodaan EU:n valmistevero-direktiiviin nähden kuitenkin täysin poikkeava määritelmä:

 

”17) rajat ylittävällä etämyynnillä myyntiä, jossa Suomeen sijoittunut vastaanottaja on muuta tarkoitusta kuin alkoholijuoman myyntiä tai valmistamista varten ostanut toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta alkoholijuomia, jotka myyjä tai joku hänen puolestaan suoraan tai välillisesti lähettää tai kuljettaa Suomeen.

 

Suomen kansallinen monopoli tekee itse etämyyntiä yrityksille (toimitus yrityksen vapaasti määrittelemään osoitteeseen). Potentiaalisia asiakasyrityksiä monopolin harjoittamalle etämyynnille on Suomen tilastokeskuksen mukaan yli 350 000. Komissio on aiemmin kiinnittänyt huomiota kansallisen monopolin kiinteisiin myymälöihin ja erityisesti sen jakeluverkostoa laajentaviin luovutuspisteisiin. Todellinen jakeluverkosto on sen etämyynnin toimitusten kautta merkittävästi komission aiempaa näkemystä laajempi.

 

Tulkintamme mukaan etämyynnin käsitteen laajentaminen myös yritysten väliseen yhteisömyyntiin, rikkoo olennaisesti SEUT 37 kohta 2, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät toteuta uusia toimenpiteitä, jotka syrjivät kansalaisia tavaroiden ja palvelujen hankinnassa. Tulkintamme mukaan tällaista kieltoa ei voida millään perustella SEUT 36 artiklan nojalla vaan on puhtaasti tarkasteltava SEUT 34:n mukaisesti syrjivänä myyntijärjestelynä.

 

Sillä, että monopoli Alko harjoittaa etämyyntiä sijoittuneena Suomeen ei ole oikeuskäytännön kannalta merkitystä (C-120/78 Cassis de Dijon).

 

TUKKUMYYNTI

 

Suomen kansallisessa alkoholilaissa (1102/2017) on ensimmäisen kerran määritelty tukkumyynti ja vähittäismyynti. Alkoholilaki määrittelee tukkumyynnin olevan ”alkoholipitoisen aineen myyntiä jälleenmyyntiä tai jatkokäsittelyä varten”. Alkoholilain mukaan alkoholijuomien ja väkiviinan tukkumyynti on luvanvaraista toimintaa, jota saa harjoittaa ainoastaan toimija, jolle Valvira on myöntänyt alkoholijuomien tai väkiviinan tukkumyyntiluvan. Lakiesityksen kohta 8) sallisi alkoholien vapaan tukkumyynnin Suomeen.

 

Lakiesityksen (2018/0324/FIN) perusteluissa todetaan ”Ulkomailta tapahtuvaa alkoholijuomien myyntiä suomalaisille vähittäismyyjille, tukkumyyjille ja valmistajille ei ole valvottu eikä sitä ole mitään syytä säätää luvanvaraiseksi. Selvyyden vuoksi laissa säädettäisiin, että tällainen alkoholijuomien tukkumyynti ulkomailta Suomeen ei edellyttäisi mitään alkoholilaissa tarkoitettua lupaa. Tämä ulkomaalaisille valmistajille ja myyjille myönnettävä poikkeus myynnin luvanvaraisuuteen lisättäisiin alkoholilain 6 §:ään.

 

On syytä kiinnittää huomiota lakiesityksen perusteluosaan, jossa tavoitellaan ”suomalaisen elinkeinoelämän yhdenvertaisuutta ulkomaisiin kilpailijoihin nähden”. Ristiriita lakiesityksen tavoitteen ja sen muodon välillä on ilmeinen.

 

On syytä olettaa, että lakiesityksen ulkomailta tukkumyynnin sallivan kohdan tavoitteena on yhdessä lakiesityksen etämyynnin poikkeavan määrittelyn kanssa (sisältäen yhteisömyynnin), luoda oikeustila, jossa Suomen kansallisen monopolin oma etämyynti kuluttajille ja yrityksille on hyväksytty Euroopan unionin toimesta. Uskomme, että lakiesityksen tavoitteena on ohjata muista jäsenvaltioista suuntautuvia tavaravirtoja ja kuluttajien sekä yritysten hankintoja monopolin jakelun pariin. Alkon monopolin liiketoiminnan laajentaminen ja kilpailun rajoittaminen EU:n alueelta on SEUT 37 vastaista toimintaa.

 

ALKOHOLILAKI 1102/2017 JA KILPAILUOIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

 

Uusi alkoholilaki, jonka Suomen eduskunta hyväksyi 19.12.2017, vapautti alkoholin jakelua Suomessa. Uusi alkoholilaki sallii enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyynnin luvanhaltijoille. Edellä mainittujen tuotteiden vähittäismyyntiä voidaan myös luvanvaraisesti tehdä anniskelupaikkojen yhteydessä. Valmistustaparajoite poistettiin uudessa laista mikä yhdessä korotetun alkoholirajan (aiemmin enintään 4,7%) kanssa on johtanut vahvempien panimotuotteiden ja etenkin long drink juomien voimakkaasti lisääntyvään jakeluverkostoon etenkin vähittäistavarakauppojen kautta.

 

Vähittäismyyntiä saadaan edelleen harjoittaa myös ns. tilaviinin valmistuspaikoissa marjoista, hedelmistä ja muista kasvinosista paitsi rypäleistä valmistettujen enintään 13 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholituotteiden osalta.

 

Uusi laki sallii nyt myös ns. käsityöläisoluiden (enintään 12% tilavuusprosenttia) vähittäismyynnin panimoista, joiden vuotuinen tuotanto on enintään 500 000 litraa.

 

Alkoholikaupan vapauttaminen on kohdistunut etenkin panimosektorin tuotteisiin ja edistänyt kotimaisen panimoalan tuotteiden myyntiä sallimalla niille merkittävästi aiempaa laajemman jakeluverkoston.

 

Pyydämme komissiota kiinnittämään erityisitä huomiota kilpailuoikeudellisiin seikkoihin, kuten tuoteryhmien väliseen kilpailuun ja jakelun eroihin. Kaavailtu etämyynnin kielto haittaisi erityisesti pienempien eurooppalaisen viinintuottajien mahdollisuuksia saada tuotteitaan jakeluun Suomessa ja johtaisi yhä korostuneempaan panimotuotteiden suosimiseen Suomessa.

 

 

NYKYISEN OIKEUSTILAN TULKINTOJA

 

Suomen Sosiaali- ja terveysministeriö väittää, että etämyynti on Suomen nykyisessä alkoholilaissa (1102/2017) kielletty.

 

1 ) Alkoholilaissa 1102/2017 ei kuitenkaan ole etämyyntiä kieltävää pykälää.
2 ) Edellä mainitun alkoholilain valmistelussa Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunta lausui, että lakiin ehdotettu kieltopykälä ei kriminalisoi etämyyntiä Suomen perustuslain edellyttämällä tavalla.
3 ) Kansallinen tuomioistuin, Vaasan hovioikeus, on asiassa VaaHO:2016:3 ratkaissut, että kansallinen alkoholilaki on EU-oikeuden vastainen mm. siltä osin, että lupajärjestelmä on monopolin osalta ehdoton ja että vähittäismyynti vaatii kiinteän myyntipisteen.

4) Korkein oikeus (KKO) linjasi Visnapuu-ratkaisussaan, että tapauksessa oli kyse alkoholin luvan vastaisesta vähittäismyynnistä, eikä EU-direktiivien mukaisesta etämyynnistä, jossa tulkintamme mukaan kyse on ”yksityishenkilöiden omaa käyttöä varten tehdyistä hankinnoista, jotka on luovutettu kulutukseen yhden jäsenvaltion alueella ja siirretty vastaanottajalle toisen jäsenvaltion alueella”. KKO:n asian esittelijän 8.8.2016 antaman tiedon mukaan Visnapuu-tuomiossa ei otettu kantaa sellaiseen toimintaan, jossa erillinen kuljetusliike kuljettaa tuotteet ostajalle.

5) Sosiaali- ja terveysministeriö tulkitsee Etämyynnin olevan alkoholituotteiden ”luovutusta kaupallisessa tarkoituksessa”. Uudistettavan valmisteverotuksen direktiivin luonnoksessa ”valmisteveron alaisten tavaroiden katsotaan olevan luovutettuja kaupallisessa tarkoituksessa, jos ne on luovutettu kulutukseen yhden jäsenvaltion alueella, ne on siirretty kyseisestä jäsenvaltioista toisen jäsenvaltion alueelle ja ne on luovutettu joko henkilölle, joka on muu kuin yksityishenkilö, tai yksityishenkilölle muuta kuin omaa käyttöään varten”. Uudistettavan direktiivin mukaisesti yksityishenkilöiden hankinnat eivät ole luovutusta kaupallisessa tarkoituksessa.

minkä lisäksi:

5 ) Suomen hallituksen notifioidessa EU-komissiota uudesta alkoholilaista 1102/2017, komissio katsoi tiedonannossaan TRIS/(2017) 00715, että suunnitellusta kiellosta aiheutuisi määrällinen rajoitus tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle SEUT:n 34 artiklan nojalla.
Suomi pyrkii toimimaan nyt vastoin EU-komission tiedonantoa rikkoen direktiiviä (EU) 2015/1535. Etämyyntikielto laajentaa Alkon monopolitoimintaa SEUT 37 kohdan 2 vastaisesti ja syrjii muihin jäsenmaihin sijoittuneita yrityksiä, vääristäen unionin sisämarkkinoita valtiollisen monopoliyhtiön eduksi.

 

 

LAKIESITYKSEN UNIONIOIKEUDELLINEN TARKASTELU

 

Komissiolle lähetetty lakiesitys 2018/324/FIN (Finland) rikkoo EU-oikeutta kieltäessään yli 2,8 % tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholituotteiden etämyynnin toisesta jäsenvaltiosta Suomeen. Kielto on mielivaltainen määrällinen rajoitus tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle ja se rikkoo SEUT 34:ta, jonka mukaan jäsenvaltioiden väliset tuonnin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. SEUT 36 sallii tavaran vapaan liikkuvuuden rajoittamista, mutta EU-tuomioistuimen ratkaisun C-55/94 Gebhard ja EU:n suhteellisuusperiaatteen mukaisesti kiellon täytyy olla oikeasuhtainen eikä samaa lopputulosta ole saavutettavissa vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä.


Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995 kansalliset monopolit mukautettu SEUT 37:n mukaisesti. Direktiivin kohdan 2 mukaan jäsenvaltiot eivät toteuta uusia toimenpiteitä, jotka syrjivät jäsenvaltioiden kansalaisia tavaroiden tai palveluiden hankinnassa. Alko aloitti alkoholituotteiden myynnin noutopisteisiin vuonna 1997 ja käynnisti internetin välityksellä tapahtuvan etämyynnin vuonna 2016. Alkon toimintaan kuuluu nykyään myös toimitusmyynti suomalaisille yrityksille (joita tilastokeskuksen mukaan on yli 350 000). Toiminta muodostuu syrjiväksi lakiesityksen kieltäessä muiden jäsenmaiden toimijoita tekemästä EU-direktiivin mukaista etämyyntiä, joka ei vuonna 1995 kuulunut Alkon monopolin toimintaan. Samalla kielto ohjaa kysyntää kansalliseen monopoliin ja on SEUT 34:n mukainen kielletty määrällinen rajoitus, jota ei voida perustella SEUT 36:n mukaisesti ihmisten terveyden ja elämän suojelemisella (C-170/04 Rosengren kohta 47).

Lakiesitys estäisi neuvoston direktiiviä 2008/118/EY:tä (ja direktiiviä toimeenpanevan kansallisen lain, Valmisteverotuslaki 182/2010) toteutumasta. Direktiivin tavoite on luoda valmisteveron alaisille tuotteille yleinen järjestelmä, jolla taataan niiden vapaa siirtäminen ja sitä kautta Euroopan unionin (EU) sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Lakiesitys määrittelee etämyynnin neuvoston direktiivin vastaisesti Suomessa tapahtuvaksi vähittäismyynniksi.

 

Etämyynnin kielto, jonka EU-komissio jo 2017 tiedonannossaan kansallisen alkoholilain uudistamisessa katsoi EU-oikeuden vastaiseksi, rikkoo Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2015/1535. Komission tiedonanto johti 1.3. voimaan tuleen uuden alkoholilain muokkaukseen, josta etämyynnin kielto poistettiin komission tiedonannon mukaisesti.  Nyt uusi lakiluonnos pyrkii uudelleen kieltämään etämyynnin EU-komission kannan vastaisesti.

 

Oikeuskäytännön (C-8/77 Sagulo sekä C-157/79 Pieck) mukaan EU-oikeudelle tulee antaa soveltamistilanteessa etusija.

 

SEUT 34 mukaan jäsenvaltioiden väliset tuonnin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.

 

SEUT 36:n mukaan SEUT 34 ei estä kieltoja, jotka ovat perusteltuja ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi. Kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

 

C-55/94 Gebhard mukaan sellaisten kansallisten toimenpiteiden, jotka voivat haitata perustamissopimuksessa taattujen perusvapauksien käyttämistä on täytettävä 4 edellytystä: niitä on sovellettava ilman syrjintää, niitä on voitava perustella yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, niiden on oltava omiaan takaamaan niillä tavoiteltavan päämäärän toteuttaminen, eivätkä ne saa puuttua perusvapauteen enempää kuin mikä on tarpeen tämän päämäärän saavuttamiseksi.

 

 

VERTAILEVA TILANNE UNIONISSA

 

Alkoholin etämyynti ei ole kielletty muissa jäsenvaltiossa.

 

Alkoholimonopoli on Suomen lisäksi ainoastaan Ruotsissa (Systembolaget Ab, jäljempänä ’Systembolaget’). Ruotsissa etämyynti on sallittu ja nettiostojen osuus kulutetun alkoholin määrästä 2017 oli 1,3%. (Trolldahl 2018).

 

Systembolaget harjoittaa itse etämyyntiä siten, että netin kautta tilatut alkoholijuomat toimitetaan 3. osapuolen (Kuriiriyhtiö Bring) toimesta kotiin. Alkoholitutkijat ovat selvittäneet Systembolagetin etämyynnin vaikutuksia seuraavin löydöksin:

 

a) Etämyynti ei lisää kokonaismyyntiä

b) Etämyynti ei lisää riskikulutusta

c) Etämyynnin kautta asioivien alkoholin riskikäyttäjien osuus ei poikkea väestötasosta.

(Konkurrensverket 2016)

 

Folkhälsomyndigheten vastusti (2685-2016-1.1.3.2) Ruotsissa ehdotettua etämyyntikieltoa koska kielto ei edistäisi kansanterveyttä. Viranomainen katsoo, että etämyynnin kieltäminen johtaa alkoholiveron kulutusvaikutuksen heikkenemiseen: etämyynnissä hinnassa on kohdemaan alkoholivero, mutta jos alkoholia markkinoidaan kuluttajan maahantuotavaksi, hintamielikuva jää nykyistä alhaisemmaksi koska hinnassa ei ole kohdemaan veroja (vaikka kuluttaja nämä joutuu maksamaan).

 

Ruotsin tilanne osoittaa, että etämyyntikielto ei ole oikeasuhtainen toimenpide kansanterveyden suojelemiseksi eikä siten sallittu poikkeus SEUT 34:ään.

 

 

LÄHTEEET JA VIITTAUKSET

Alkoholilaki 1102/2017

Suomen eduskunnan perustulakivaliokunnun lausunto PeVL. 48. 2017 vp

Vaasan Hovioikeuden ratkaisu VaaHO:2016:3

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO:2018:49

EU-komission yksityiskohtainen lausunto TRIS/(2017) 00715

Valmisteverotusdirektiivi 2008/118/EY

Valmisteverotusdirektiivin uudistus, luonnos 2018/0176 (CNS)

Sähköisen kaupankäynnin direktiivi 2000/31/EY

Trolldahl 2018: Alkoholkonsumtionen i Sverige 2017. Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning

Konkurrensverket 2016: Övervakning av det svenska detalj­handelsmonopolet för alkoholdrycker. Rapport till Europeiska kommissionen, juni 2016

Folkhälsomyndigheten, Remissyttrande 2685-2016-1.1.3.2

C-178/84 Komissio vastaan Saksa

C-104/75 De Peijper

C-270/02 Komissio vastaan Italia

C-236/01 Monsanto Agricoltura Italia ym.

 

 

 

 

 

 

 

 


en
  Jussi Mäkipelto on 02-08-2018
Click to expand

I would strongly object to the notification. It doesn't clarify existing alcohol act but effectively seeks to block cross-border sales of alcoholic beverages to Finland. Main beneficiary of such prohibition would be the retail monopoly of alcohol sales. There is no doubt that this amendment seeks only to protect and strengthen the monopoly. I would strongly suggest Commission to look into this matter in a great detail. 

Details

The suggested amendment to alcohol law introduces a ban on cross-border sales of alcoholic beverages over 2,8% ABV. This ban covers all sales performed as defined in Council Directive 2008/118/EC Article 36. Amendment then proceeds to define a completely new system for individuals to buy alcoholic beverages from an another Member State. The new system is fundamentally incompatible with the way existing cross-border sales work and effectively prevents any existing sales to Finland. It is unlikely that European retailers would be willing to invest in a separate sales and logistics process just to satisfy Finnish market. The system also places a expensive and time consuming burden on the individual making the orders so it is also unlikely that the new system should see any use. Only beneficiary of this new system would be the retail monopoly of alcoholic beverages as the individuals would no longer be able to enjoy the benefits of cross-border sales.

Errors and falsehoods in the notification

8. Main Content

"Cross-border distance sales of alcoholic beverages would be defined in the Alcohol Act in largely the same way that distance selling is defined in Article 36 of Council Directive 2008/118/EC concerning the general arrangements for excise duty and repealing Directive 92/12/EEC. "

False. Amendment introduces a new system of cross-border sales. The complete responsibility logistics would be forced to the buyer who would also be responsible for all taxes. This would require drastic changes to sales and shipping process of the retails and such it would be unlikely to be implemented. The new system would be expensive and ineffective for all parties involved (buyer, seller and Member State). Instead of effective batch submissions from professional seller, each order would have to be reported separately by each buyer unfamiliar with the process.  

9. Brief Statement of Ground

"The Judgment of the Court in Case C-198/14 Visnapuu and the judgement handed down by the Supreme Court of Finland on the same case KKO 2018:48 have now clarified that the prohibition of cross-border distance sales of alcoholic beverages under the Finnish Alcohol Act is compatible with EU law. "

False. In KKO 2018:48 Supreme Court of Finland decided that retails sales of strong alcoholic beverages was limited right to government monopoly and defendant breached this right. KKO 2018:48 is irrelevant when it comes to cross-border sales. 

"At the same time, it would be ensured that individuals may purchase and import all alcoholic beverages, subject to certain procedures."

False. Proposed ban on cross-border sales as defined by Council Directive 2008/118/EC Article 36 and requirement to follow new system doesn't ensure individuals may buy alcoholic beverages, it effectively strips that right away.

16. "TBT aspects No - the draft has no significant impact on international trade." 

False. Amendment blocks direct cross-border sales of alcoholic beverages to Finland as defined by Council Directive 2008/118/EC Article 36. Individuals are forced to follow a new system which is unlikely to be supported by European retailers or resort to the retail monopoly of alcohol sales.

Summary

Proposed amendment would prevent Finnish individuals from enjoying the benefits of the cross-border sales. I would urge the Commission to show it's commitment cross-border sales and the equals rights of it's citizens. Any attempt by any Member State to trample on these rights should be dealt swiftly and firmly.