Language selector

 
left
  slide
right
transtrans
 

es da de el en fr it nl pt fi sv

Elintarvikkeiden turvallisuus

BSE

Bryssel 2. huhtikuuta 2001

BSE-tilanne EU:n ulkopuolisissa maissa - kysymyksiä ja vastauksia

Mikä on tämänhetkinen BSE-riski EU:n ulkopuolisista maista tuodun naudanlihan ja naudanlihatuotteiden osalta?

EU:n ulkopuolisissa maissa, Sveitsiä lukuun ottamatta, ei ole löydetty kotoperäisiä BSE-tapauksia. Tieteellinen ohjauskomitea on kuitenkin tuonut esiin mahdollisen riskin, kun otetaan huomioon esimerkiksi aikaisempi elävien nautojen sekä lihaluujauhon tuonti Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja muista maista, joissa BSE:tä esiintyy, nisäkäsperäisen lihaluujauhon syöttäminen märehtijöille, eläimistä saatavien sivutuotteiden renderointitavat sekä BSE:tä koskevat valvonta- ja valistustoimet. Komissio on vastaavasti päättänyt, että Euroopan kuluttajille pitäisi taata tuontituotteiden osalta samantasoinen kuluttajansuoja kuin EU:sta peräisin olevilta tuotteilta vaaditaan.

Miksi EU asettaa rajoituksia EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvalle tuonnille?

Rajoitukset ovat tarpeen, koska Maailman terveysjärjestö WHO sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO - komission tieteellisen ohjauskomitean tukemana - ovat todenneet, että BSE:n esiintyminen on mahdollista joissakin EU:n ulkopuolisissa maissa. Tämä puolestaan edellyttää toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tuotuun lihaan ja lihatuotteisiin sovelletaan samaa suojatasoa kuin EU:sta peräisin oleviin tuotteisiin. Tällä hetkellä kaikissa jäsenvaltioissa vaaditaan erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista ja hävittämistä, myös niissä jäsenvaltioissa, joissa BSE:n esiintymisriski on tieteellisen ohjauskomitean mukaan epätodennäköinen.

Mitkä ovat ehdotuksen vaikutukset kansanterveyden kannalta?

Ehdotus takaa uuden suojakerroksen BSE:tä vastaan. Tällä hetkellä yhteisössä ei ole käytössä mitään toimenpiteitä, joilla kiellettäisiin erikseen määritellyn riskiaineksen tai riskiainesta sisältävien lihatuotteiden tuonti EU:n ulkopuolisista maista. Tällainen tuonti kielletään 1. huhtikuuta 2001 alkaen niitä maita lukuun ottamatta, joissa BSE:n esiintyminen on erittäin epätodennäköistä tieteellisen ohjauskomitean mukaan.

Onko ehdotus protektionistinen?

Ei, ehdotus on suhteutettu eikä se ole syrjivä. Tieteellinen ohjauskomitea on tehnyt EU:n ulkopuolisille maille BSE-riskinarvioinnin samoilla perusteilla kuin EU:n jäsenvaltioille. Arvioinnin tulos on ainoa ratkaiseva tekijä, jonka perusteella päätetään vaaditusta suojatasosta erikseen määriteltyä riskiainesta kohtaan. BSE:n esiintymistä kymmenessä EU:n ulkopuolisessa maassa pidetään erittäin epätodennäköisenä, ja ne on näin ollen vapautettu kaikista rajoituksista. Mitään EU:n jäsenvaltiota ei ole luokiteltu samoin. Komission päätöksestä poistaa erikseen määritelty riskiaines ilmoitettiin ensin Maailman kauppajärjestölle WTO:lle heinäkuussa 1997, ja siihen saatiin useita kommentteja, mutta lainsäädäntöä ei kuitenkaan pantu täytäntöön useista eri syistä. Myös kesäkuussa 2000 tehdystä päätöksestä ilmoitettiin, eivätkä EU:n ulkopuoliset maat reagoineet siihen mitenkään. EU on kuitenkin sitoutunut tarkastelemaan jatkuvasti tieteen kehittymistä, ja näin ollen kaikki uudet tieteelliset todisteet arvioidaan.

Odotetaanko EU:n ulkopuolisilta mailta valituksia?

Uusiin vaatimuksiin liittyy tietenkin kustannuksia. Tieteellisen ohjauskomitean tekemän tarkan riskinarvioinnin ja toimenpiteiden suhteutetun ja syrjimättömän luonteen vuoksi valituksilla - jos niitä esiintyy - ei kuitenkaan ole perusteita. Lisäksi arviointi tehtiin erittäin avoimesti ja se perustui kyseisten maiden toimivaltaisten viranomaisten toimittamiin tietoihin. Lainsäädännössä myös säädetään poikkeuksesta niiden EU:n ulkopuolisten maiden osalta, jotka kuuluvat luokkaan I (BSE:n esiintyminen epätodennäköistä) tieteellisen ohjauskomitean maantieteellisessä riskinarvioinnissa.

Mitkä ovat vaikutukset kauppaan?

Naudanruhojen kauppa ei keskeydy, koska ehdotuksessa säädetään, että selkäranka (riskiaines) poistetaan EU:ssa eikä EU:n ulkopuolisessa maassa ennen vientiä. EU:n ulkopuolisten maiden on kuitenkin taattava, että eläinten teurastuksessa ei käytetä EU:ssa kiellettyjä menetelmiä. Suurin osa kaupan kohteena olevasta naudanlihasta on joka tapauksessa luutonta, eikä päätöksellä ole näin ollen vaikutusta siihen.

Tietävätkö EU:n ulkopuoliset maat päätöksen vaikutuksista?

Kesäkuussa 2000 tehdyllä komission päätöksellä 418/2000/EY kielletään erikseen määritellyn riskiaineksen tuonti kolmansista maista. Päätöksestä ilmoitettiin WTO:lle normaalin käytännön mukaisesti, mutta EU:n kauppakumppanit eivät reagoineet asiaan mitenkään. Komissio myös kehotti niitä EU:n ulkopuolisia maita, joilla on lupa tuoda kyseisiä tuotteita EU:hun, toimittamaan asiakirjat maansa epidemiologisesta BSE-tilanteesta vuonna 1998. EU:n ulkopuolisiin maihin on lisäksi oltu toistuvasti yhteydessä, ja niille on ilmoitettu yhteisön BSE-kannasta ja sen vaikutuksista tuontiin.

Miten komissio päätyi riskinarviointiin?

Komission aloitteesta tieteellinen ohjauskomitea on tehnyt BSE-tilanteeseen liittyvän maantieteellisen riskinarvioinnin jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolisissa maissa. Arviointimenetelmää kehitettiin yli kahden vuoden ajan, ja se julkistettiin ensimmäisen kerran Internetissä joulukuussa 1998. Arviointi perustui asiakirjoihin, jotka kyseiset valtiot toimittivat vastauksena komission suositukseen vuonna 1998. Kyseisessä suosituksessa määriteltiin tiedot, jotka vaaditaan arvioinnin tekemiseen. Tällaiset tiedot koskevat esimerkiksi nautojen ja lihaluujauhon tuontia Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja maista, joissa BSE:tä esiintyy, eläimistä saatavien sivutuotteiden renderointistandardeja, erikseen määritellyn riskiaineksen käyttöä ja lihaluujauhon syöttämistä märehtijöille.

Mitkä ovat eri riskiluokat?

Tieteellinen ohjauskomitea on määritellyt seuraavat neljä luokkaa:

Taso I BSE erittäin epätodennäköinen

Taso II BSE epätodennäköinen muttei mahdoton

Taso III BSE todennäköinen muttei vahvistettu tai vahvistettu alemmalla tasolla

Taso IV BSE vahvistettu ylemmällä tasolla

Miten EU:n ulkopuoliseen maahan vaikuttaa se, mihin luokkaan se kuuluu?

Tällä päätöksellä erotetaan toisistaan kaksi ryhmää: maat, joissa BSE:n esiintyminen on epätodennäköistä (luokka 1) ja jotka näin ollen voivat poiketa velvoitteesta todistaa erikseen määritellyn riskiaineksen poistaminen, ja maat, joissa BSE:tä esiintyy tai sen esiintymismahdollisuutta ei voida sulkea pois. Samoja perusteita on sovellettu EU:n jäsenvaltioihin, joista kaikki kuuluvat luokkiin 2-4 eli niiden on poistettava erikseen määritelty riskiaines.

Onko maan maantieteellinen riskiasema osoitus naudanlihan turvallisuudesta?

Ei. Kaiken markkinoilla olevan naudanlihan - tuotantomaan maantieteellisestä riskinarvioinnista riippumatta - on oltava turvallista. Tämä edellyttää suojatoimenpiteitä, erityisesti erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista, sekä aktiivisia valvontatoimenpiteitä, jotta BSE-tapauksia ei pääse elintarvikeketjuun. Toimenpiteet voivat joissakin tapauksissa olla tiukempia kyseisen maan riskiaseman perusteella. Esimerkiksi luokkaan I kuuluvilta mailta ei vaadita erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista, kun kaikissa muissa riskiluokissa aines on poistettava.

Onko olemassa vertailukelpoisia kansainvälisiä riskiluokituksia?

Kansainvälinen eläintautitoimisto OIE on työstänyt BSE-luokitusta jo jonkin aikaa ja on määrittänyt viisi luokkaa, jotka muistuttavat läheisesti tieteellisen ohjauskomitean laatimaa järjestelmää. OIE:n ei kuitenkaan odoteta luokittelevan yksittäisiä maita vielä pitkään aikaan. Näissä olosuhteissa komissio on siten tehnyt oman luokituksensa, joka perustuu tieteellisen ohjauskomitean kehittämiin tieteellisiin riskinarviointiperiaatteisiin. Komissio aikoo mukauttaa järjestelmäänsä OIE:n järjestelmään, kunhan neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet ehdotuksen asetukseksi tarttuvista spongiformeista enkefalopatioista TSE:istä.

Pitäisikö kuluttajien EU:n ulkopuolisissa maissa olla huolissaan maansa naudanlihan turvallisuudesta?

Ei ole komission tehtävänä antaa ohjeita naudanlihan turvallisuudesta EU:n ulkopuolisissa maissa. EU:n ulkopuolelta, Sveitsiä lukuun ottamatta, ei ole löydetty kotoperäisiä tapauksia, mutta tieteellisen ohjauskomitean tekemä riskinarviointi kiinnostaa varmaankin EU:n ulkopuolisten maiden kansanterveysviranomaisia näiden laatiessa omaa BSE-strategiaansa. Monet EU:n ulkopuoliset maat ovat jo esimerkiksi toteuttaneet EU:ssa sovellettuja toimenpiteitä kuten kieltoa syöttää nisäkäsperäistä lihaluujauhoa märehtijöille, nautojen BSE-testausta sekä BSE:tä koskevia parannettuja valvonta- ja valistustoimia. On huomattava, että taudin ei ole todettu tarttuvan itse naudanlihasta, vaan kriittisiä kudoksia ovat nk. erikseen määritellyt riskiainekset ja erityisesti vanhempien eläinten aivot ja selkäydin.

Top

BSE
ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUS | KANSANTERVEYS | KULUTTAJA-ASIAT | TERVEYS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO

 
lefttranspright

 

  Print  
Public HealthFood SafetyConsumer Affairs