Kalastus

INSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable Fish

Haku
    Vapaa tekstihaku
Lisää aiheesta
Uutiset
After the European Commission had warned three countries - Curaçao, Ghana and Korea - that they were not doing enough to fight illegal fishing in November 2013, it will now grant each country an extra six months to improve the situation. The Commission will review their progress made at the end of this period.

Julkisten varojen käyttö kalastus- ja vesiviljelyalalla

Kalastus- ja vesiviljelyalalla sovelletaan kilpailusääntöjä Euroopan parlamentin ja neuvoston määrittämällä tavalla. Toimielinten on tässä toimittava EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 42 artiklan mukaisesti. Julkinen tuki voidaan tämän perusteella jakaa kahteen luokkaan:

1. EU:n rahoitustuki Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kautta. Tästä rahoituksesta vastaavat EU-maat ja EU yhdessä EMKR-asetuksen (EU) N:o 508/2014 mukaisesti (ei periaatteessa valtiontukea).

2. Valtiontuki eli muu tuki, jota EU-maat myöntävät kalastus- ja vesiviljelyalalle EMKR-asetuksen ohella SEUT-sopimuksen 42 artiklan puitteissa.

Lue tästä pdf - 2 MB [2 MB] English (en) lisää tukimuotojen eroista.

Kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukisäännöt

Valtiontuki on periaatteessa EU:n sisämarkkinasääntöjen vastaista, mutta seuraavanlainen tuki on sallittua:

  • vähämerkityksinen tuki, joka on niin pientä, ettei se todennäköisesti merkittävästi vaikuta kilpailuun
  • kalastus- ja vesiviljelyalan nk. ryhmäpoikkeusasetuksen alainen tuki, jonka ei katsota vääristävän kilpailua.

Jos EU-maa haluaa perustaa valtiontukiohjelman tai myöntää valtiontukea, joka ei lukeudu edellä mainittuihin tukimuotoihin, sen on ilmoitettava aikeistaan komissiolle. Tukitoimi on mahdollinen vasta sen jälkeen, kun komissio on vahvistanut, että tuki ei ole SEUT-sopimuksen vastainen (ks. neuvoston asetuksen 659/1999 2 artikla ja komission asetuksen 794/2004 2 artikla).

Valtiontukiasioita selvittäessään komissio saattaa käsitellä henkilötietoja. Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä on tietosuojaperiaatteissa pdf - 163 KB [163 KB] English (en) .

Kuinka valtiontuki-ilmoitus tehdään?

EU-maan on toimitettava ilmoitus EU:n pysyvän edustustonsa kautta sähköisellä SANI-järjestelmällä. Ilmoitus on laadittava kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontuen ilmoittamiseen tarkoitetulla lomakkeella msw8 - 282 KB [282 KB] български (bg) čeština (cs) dansk (da) Deutsch (de) eesti keel (et) ελληνικά (el) English (en) español (es) français (fr) italiano (it) latviešu valoda (lv) lietuvių kalba (lt) magyar (hu) Malti (mt) Nederlands (nl) polski (pl) português (pt) română (ro) slovenčina (sk) slovenščina (sl) svenska (sv) .

Mitä tapahtuu, jos EU-maa laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa?

Jos EU-maa perustaa valtiontukiohjelman tai myöntää valtiontukea ilmoittamatta siitä komissiolle tai odottamatta komission hyväksyntää, tukiohjelma tai tuki katsotaan sääntöjenvastaiseksi (ks. asetuksen 659/1999 1 artiklan f kohta). Lisäksi sääntöjenvastaisen tuen saajat joutuvat periaatteessa maksamaan tuen takaisin (ks. asetuksen 14 artikla.)

Milloin ilmoitusta ei tarvita?

Tietyntyyppinen kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontuki katsotaan sisämarkkinasääntöjen mukaiseksi eikä sen myöntäminen edellytä komission hyväksyntää. Ilmoitusta ei tarvita seuraavissa tapauksissa:

1. Tuki kuuluu kalastusalan ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin (komission asetus 736/2008 ). Ryhmäpoikkeusasetuksen voimassaolo päättyi 31.12.2013, ja komission on määrä hyväksyä uusi ryhmäpoikkeusasetus vuoden 2014 loppuun mennessä.

2. Tuki on vähämerkityksistä (komission asetus 717/2014, lisätietoa jäljempänä).

EU-maiden on kuitenkin laadittava vuosittain kertomus kaikesta vuoden aikana myöntämästään valtiontuesta, mikä koskee myös vähämerkityksistä tukea. Kertomus on toimitettava sähköisessä muodossa viimeistään 30. kesäkuuta (ks. asetuksen 794/2004 5 ja 6 artikla; vaadittavat tiedot on yksilöity asetuksen liitteessä III C).

Unionin tuomioistuin on antanut langettavan tuomion EU-maalle, joka ei ole toimittanut vuosikertomustaan määräajassa (ks. tuomioistuimen päätös 12.1.2006 – komissio vastaan Luxemburg (asia C-69/05)).

Kalastus- ja vesiviljelyalan vähämerkityksistä tukea koskevat säännöt

Jos valtiontuki ei ylitä tiettyä rajaa tiettynä aikana, sitä ei katsota SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi sisämarkkinoiden vastaiseksi tueksi vaan se luokitellaan vähämerkityksiseksi. Asetuksella 717/2014 (joka korvaa asetuksen 875/2007) sallitaan enimmillään 30 000 euron tuki tuensaajaa kohti kolmen vuoden aikana. Kalastus- ja vesiviljelyalan yrityksille myönnettävä tuki ei kuitenkaan saa ylittää asetuksen liitteessä säädettyä kumulatiivista enimmäismäärää eli kansallista ylärajaa. Alan yrityksille kolmen vuoden aikana myönnetyn tuen kokonaismäärä ei saa ylittää 2,5 prosenttia jäsenmaan pyynti-, jalostus- ja vesiviljelytoiminnan vuotuisesta liikevaihdosta.

Vähämerkityksistä tukea

a. on hallinnoitava avoimesti
b. ei saa käyttää kalastusalusten hankkimiseen, koneiden nykyaikaistamiseen tai korvaamiseen, kalastuskapasiteettia lisääviin toimiin, laitteisiin, jotka parantavat aluksen kykyä löytää kalaa, tai muihin EMKR-asetuksen vastaisiin toimiin.
c. saa myöntää enintään 30 000 euroa kolmen verovuoden ajanjaksolla.

EU-maiden on valvottava, että sääntöjä noudatetaan.

Keskeisiä säädöksiä