Kalastus

INSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable Fish

Haku
    Vapaa tekstihaku
Lisää tästä aiheesta
Uutiset
After the European Commission had warned three countries - Curaçao, Ghana and Korea - that they were not doing enough to fight illegal fishing in November 2013, it will now grant each country an extra six months to improve the situation. The Commission will review their progress made at the end of this period.

Kultaotsa-ahven

Perinteisesti kultaotsa-ahventa on kasvatettu laajaperäisesti rannikon laguuneissa ja suolavetisissä lammikoissa, etenkin Pohjois-Italian murtovesissä ja Etelä-Espanjan estuaareissa. Laji saatiin kuitenkin 1980-luvulla lisääntymään keinotekoisesti, jolloin voimaperäinen viljely etenkin verkkoaltaissa alkoi hiljalleen kehittyä. Kultaotsa-ahvenesta tuli lopulta yksi tärkeimmistä Euroopassa viljellyistä lajeista.

Kultaotsa-ahven © ScandFish

Latinankielinen nimi:Sparus aurata
Tuotanto (EU-27): 84 590 tonnia (2007); 67 prosenttia koko maailman tuotannosta
Arvo (EU-27): 363 miljoonaa euroa (2007)
Suurimmat tuottajamaat EU:ssa: Kreikka, Espanja ja Italia
Suurimmat tuottajamaat koko maailmassa: Kreikka, Turkki ja Espanja.
Tietosivu pdf - 969 KB [969 KB] български (bg) čeština (cs) dansk (da) Deutsch (de) eesti keel (et) ελληνικά (el) English (en) español (es) français (fr) Gaeilge (ga) italiano (it) latviešu valoda (lv) lietuvių kalba (lt) magyar (hu) Malti (mt) Nederlands (nl) polski (pl) português (pt) română (ro) slovenčina (sk) slovenščina (sl) svenska (sv)

Lisääntyminen

Ennen kasvattamoihin valittiin luonnosta terveitä emokaloja, mutta nykyisin mäti otetaan laitosoloissa kasvatetuista kaloista.

Kutuajan alussa on tärkeää tarkistaa, että altaassa on yhtä paljon koiraita ja naaraita, sillä kaksineuvoinen laji voi vaihtaa sukupuolta: se elää kolme ensimmäistä elinvuottaan koiraana ja lopun ajan naaraana. Täysikasvuiset kalat saatetaan kutuvalmiiksi valokäsittelyllä (säätelemällä valorytmiä). Koiras hedelmöittää naaraan laskeman mädin, joka jää kellumaan veden pinnalle. Siitä se kerätään ja siirretään haudontasuppiloihin, joissa poikaset kuoriutuvat 48 tuntia myöhemmin.

Kutuajan alussa on tärkeää tarkistaa, että altaassa on yhtä paljon koiraita ja naaraita, sillä kaksineuvoinen laji voi vaihtaa sukupuolta: se elää kolme ensimmäistä elinvuottaan koiraana ja lopun ajan naaraana. Täysikasvuiset kalat saatetaan kutuvalmiiksi valokäsittelyllä (säätelemällä valorytmiä). Koiras hedelmöittää naaraan laskeman mädin, joka jää kellumaan veden pinnalle. Siitä se kerätään ja siirretään haudontasuppiloihin, joissa poikaset kuoriutuvat 48 tuntia myöhemmin.

Alkukasvatus

Kultaotsa-ahvenen alkukasvatus tapahtuu samalla tavalla kuin meriahvenen, ja sitä harjoitetaan samoissa, yleensä itsenäisissä hautomoissa.

Vastakuoriutunut poikanen on mikroskooppisen pieni, ja puolet sen koosta muodostuu ruskuaispussista, josta se saa kaiken ravintonsa. Pussi sisältää monenlaisia ravintoaineita, kuten valkuaista, aminohappoja, glykogeeneja ja fosfolipidejä. Kuuden päivän kuluttua kuoriutumisesta poikanen on käyttänyt loppuun ruskuaispussinsa ravinnon ja alkaa syödä itse. Silloin sitä aletaan ruokkia mikrolevällä ja eläinplanktonilla (rataseläimillä), sen jälkeen artemialla ja lopulta erittäin valkuaispitoisella kuivarehulla, samaan tapaan kuin meriahventa (ks. kohta Meriahven).

Vastakuoriutunut poikanen on mikroskooppisen pieni, ja puolet sen koosta muodostuu ruskuaispussista, josta se saa kaiken ravintonsa. Pussi sisältää monenlaisia ravintoaineita, kuten valkuaista, aminohappoja, glykogeeneja ja fosfolipidejä. Kuuden päivän kuluttua kuoriutumisesta poikanen on käyttänyt loppuun ruskuaispussinsa ravinnon ja alkaa syödä itse. Silloin sitä aletaan ruokkia mikrolevällä ja eläinplanktonilla (rataseläimillä), sen jälkeen artemialla ja lopulta erittäin valkuaispitoisella kuivarehulla, samaan tapaan kuin meriahventa (ks. kohta Meriahven).

Lihotus

Laajaperäisissä järjestelmissä kultaotsa-ahvenia kasvatetaan yleensä yhdessä kelttien, meriahventen ja ankeriaiden kanssa, ja ne syövät luonnonravintoa.

Puoli-intensiivisissä järjestelmissä kasvatusveteen lisätään luonnonravinnon kasvua parantavaa lannoitetta sekä teollista rehua. Voimaperäisissä järjestelmissä kultaotsa-ahvenia lihotetaan teollisella kuivarehulla maa-altaissa ja lajin tärkeimmillä tuotantoalueilla Välimerellä ja Kanariansaarilla verkkoaltaissa meressä. Ne kasvavat myyntikokoonsa noin kahdessa ja puolessa vuodessa. Kalat teurastetaan lämpösokilla asettamalla ne jääkylmällä vedellä täytettyihin altaisiin.

Puoli-intensiivisissä järjestelmissä kasvatusveteen lisätään luonnonravinnon kasvua parantavaa lannoitetta sekä teollista rehua. Voimaperäisissä järjestelmissä kultaotsa-ahvenia lihotetaan teollisella kuivarehulla maa-altaissa ja lajin tärkeimmillä tuotantoalueilla Välimerellä ja Kanariansaarilla verkkoaltaissa meressä. Ne kasvavat myyntikokoonsa noin kahdessa ja puolessa vuodessa. Kalat teurastetaan lämpösokilla asettamalla ne jääkylmällä vedellä täytettyihin altaisiin.

Kulutus

Kultaotsa-ahventa voidaan myydä erikokoisina annospaloina.

Myyntipaino on yleensä 400–600 grammaa. Tuore kultaotsa-ahven myydään joko kokonaisena tai perattuna. Tärkeimmät markkinat ovat Italiassa ja Espanjassa, mutta kysyntä Pohjois-Euroopassa kasvaa jatkuvasti. Markkinoiden kyllästymisen varalta on alettu kehittää uudenlaisia tuotteita, kuten ravintoloille markkinoitavia yli kilon painoisia kaloja sekä fileitä ja pakasteita.

Myyntipaino on yleensä 400–600 grammaa. Tuore kultaotsa-ahven myydään joko kokonaisena tai perattuna. Tärkeimmät markkinat ovat Italiassa ja Espanjassa, mutta kysyntä Pohjois-Euroopassa kasvaa jatkuvasti. Markkinoiden kyllästymisen varalta on alettu kehittää uudenlaisia tuotteita, kuten ravintoloille markkinoitavia yli kilon painoisia kaloja sekä fileitä ja pakasteita.