Kalastus

INSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable Fish

Haku
    Vapaa tekstihaku
Lisää tästä aiheesta
Uutiset
The European Commission has today issued a report on the measures taken by EU countries to ensure the recovery of European eel.
The European Commission has today adopted a series of discard plans as it gears up for the introduction of an obligation to land all catches on 1 January 2015.
The European Fisheries Control Agency (EFCA) has adopted its Multiannual Work Programme for 2015-2019 and the Annual Work Programme at the meeting of the Administrative Board held on 17 of October 2014.

Meriahven

Rannikoiden ja jokisuiden ravinteikkaissa vesissä viihtyvää meriahventa on kasvatettu perinteisillä menetelmillä jo pitkään. Kalat ajettiin laguuneihin tai rakennettuihin (usein suolavetisiin) altaisiin, joihin ne suljettiin. Juuri tällä periaatteella toimivat Italian murtovesialtaat ja Etelä-Espanjan estuaarit, joita on yhä olemassa. Vangitut meriahvenet söivät korjuuseen asti luonnonravintoa, ja niiden kyltymättömyys merkitsi usein loppua laguunin ekosysteemille. Joillakin alueilla altaisiin istutettiin paikallisten kalastajien pyydystämiä poikasia. Poikasten käydessä 1960-luvulla yhä harvinaisemmiksi Välimeren tutkijat kehittivät voimaperäisen viljelymenetelmän, joka perustuu kehittyneeseen hautomotekniikkaan ja erityisravinnon tuotantoon Pohjois-Euroopan lohenviljelymallin mukaisesti.

Meriahven © ScandFish
Latinankielinen nimi:Dicentrarchus labrax
Tuotanto (EU-27): 57 893 tonnia (2007); 92 prosenttia koko maailman tuotannosta
Arvo (EU-27): 304 miljoonaa euroa (2007)
Suurimmat tuottajamaat EU:ssa: Kreikka, Espanja, Italia ja Ranska
Suurimmat tuottajamaat maailmassa: Kreikka, Turkki, Espanja, Italia, Ranska ja Kroatia.
Tietosivu pdf - 515 KB [515 KB] български (bg) čeština (cs) dansk (da) Deutsch (de) eesti keel (et) ελληνικά (el) English (en) español (es) français (fr) Gaeilge (ga) italiano (it) latviešu valoda (lv) lietuvių kalba (lt) magyar (hu) Malti (mt) Nederlands (nl) polski (pl) português (pt) română (ro) slovenčina (sk) slovenščina (sl) svenska (sv)

Lisääntyminen

Meriahven saadaan täysin lisääntymään hautomossa tähän tarkoitukseen kasvattamosta valikoiduista emokaloista.

Lisääntymiskiertoa pidennetään valokäsittelyllä, eli kutu saadaan käynnistymään säätelemällä valorytmiä keinotekoisesti. Koiraan hedelmöittämä mäti siivilöidään kutualtaan pinnalta ja viedään haudontakaukaloihin, jossa munat kuoriutuvat 48 tuntia myöhemmin. Poikaset siirretään alkukasvatusaltaisiin.

Lisääntymiskiertoa pidennetään valokäsittelyllä, eli kutu saadaan käynnistymään säätelemällä valorytmiä keinotekoisesti. Koiraan hedelmöittämä mäti siivilöidään kutualtaan pinnalta ja viedään haudontakaukaloihin, jossa munat kuoriutuvat 48 tuntia myöhemmin. Poikaset siirretään alkukasvatusaltaisiin.

Alkukasvatus

Meriahvenen poikasten alkukasvatus ja voimaperäinen viljely on monimutkainen prosessi, jota tutkittiin pitkissä tieteellisissä tutkimusohjelmissa 1960- ja 1970-luvuilla.

Kun menetelmä oli valmis, meriahvenen (ja kultaotsa-ahvenen) viljely pääsi alkamaan 1980-luvulla Välimerellä. Hautomoissa käytetään erittäin kehittynyttä tekniikkaa ja tarvitaan koulutettua henkilöstöä valvomaan kasvuoloja, varmistamaan kiertovesijärjestelmän tehokkaan toiminnan sekä huolehtimaan kalojen ruokinnasta. Osa laitoksista onkin täysin erikoistunut alkukasvatukseen. Vertikaalisesti integroituneet eurooppalaiset hautomot toimivat yleensä itsenäisesti ja myyvät poikasia lihottamoille. Poikasia alkukasvatetaan yleensä kolmessa eri vaiheessa, jotka ovat seuraavat:

Esikasvatus – Poikaset pudottavat ruskuaispussinsa noin 6 päivän kuluttua kuoriutumisesta. Siitä lähtien niille annetaan ensin levästä ja sen jälkeen rataseläimistä (mikroskooppisesta meriplanktonista) koostuvaa erityisravintoa. Kun ne ovat hieman kasvaneet, niitä ruokitaan lehtijalkaisilla, laguuneissa, suistomailla ja jokisuissa elävillä pienillä äyriäisillä. Tämä elävä ravinto tuotetaan aina hautomossa.

Vieroitus – Noin 40–50 päivän kuluttua poikaset siirretään vieroittamoon, jossa ne totutetaan kalaöljystä ja kalajauhosta koostuvaan, erittäin valkuaispitoiseen ravintoon. Pieninä rakeina annosteltava rehu on hyvin lähellä kasvatuksen loppuvaiheessa annettavaa ravintoa. Valkuaispitoinen ruokavalio ja veden laatu takaavat poikasten nopean kasvun ja sen, että niistä mahdollisimman moni jää eloon näiden ensimmäisten ratkaisevien kuukausien aikana.

Jatkokasvatus – Kolme tai neljä viikkoa myöhemmin poikaset siirretään poikasaltaaseen. Siellä niitä ruokitaan kuivarehulla parin kuukauden ajan, kunnes ne kasvavat 2–5 gramman painoisiksi. Siinä vaiheessa ne viedään lihottamoon.

Esikasvatus – Poikaset pudottavat ruskuaispussinsa noin 6 päivän kuluttua kuoriutumisesta. Siitä lähtien niille annetaan ensin levästä ja sen jälkeen rataseläimistä (mikroskooppisesta meriplanktonista) koostuvaa erityisravintoa. Kun ne ovat hieman kasvaneet, niitä ruokitaan lehtijalkaisilla, laguuneissa, suistomailla ja jokisuissa elävillä pienillä äyriäisillä. Tämä elävä ravinto tuotetaan aina hautomossa.

Vieroitus – Noin 40–50 päivän kuluttua poikaset siirretään vieroittamoon, jossa ne totutetaan kalaöljystä ja kalajauhosta koostuvaan, erittäin valkuaispitoiseen ravintoon. Pieninä rakeina annosteltava rehu on hyvin lähellä kasvatuksen loppuvaiheessa annettavaa ravintoa. Valkuaispitoinen ruokavalio ja veden laatu takaavat poikasten nopean kasvun ja sen, että niistä mahdollisimman moni jää eloon näiden ensimmäisten ratkaisevien kuukausien aikana.

Jatkokasvatus – Kolme tai neljä viikkoa myöhemmin poikaset siirretään poikasaltaaseen. Siellä niitä ruokitaan kuivarehulla parin kuukauden ajan, kunnes ne kasvavat 2–5 gramman painoisiksi. Siinä vaiheessa ne viedään lihottamoon.

Lihotus

Poikasten ostaminen hautomoista on yksi kasvattamojen merkittävimmistä toistuvista investoinneista.

Ainakin EU:n tärkeimmissä tuotantomaissa (Välimeri ja Kanariansaaret) ne lihotetaan verkkoaltaissa lähellä rantaa. Joissakin laitoksissa kaloja lihotetaan maa-altaissa, tavallisesti kiertovesijärjestelmässä, jolla pystytään säätelemään veden lämpötilaa ja kasvattamaan kalaa pohjoisemmillakin leveysasteilla. Poikasia ruokitaan pääasiallisesti kalajauhosta ja kalaöljystä, mutta myös kasviraaka-aineista valmistetulla raemaisella rehulla. Luonnonvaraisena meriahven voi kasvaa jopa metrin pituiseksi ja painaa 12 kiloa, mutta viljelty meriahven korjataan ja teurastetaan yleensä jo 300–500 gramman painoisena. Sen kasvatus tähän mittaan kestää veden lämpötilan mukaan 1,5 vuodesta 2 vuoteen. Rannikoiden laguuneissa ja lammikoissa toimii yhä joitakin perinteiseen laajaperäiseen menetelmään perustuvaa puoli-intensiivistä tuotantoa harjoittavia kasvattamoja, joissa hautomoista ostettuja poikasia lihotetaan teollisella lisärehulla.

Ainakin EU:n tärkeimmissä tuotantomaissa (Välimeri ja Kanariansaaret) ne lihotetaan verkkoaltaissa lähellä rantaa. Joissakin laitoksissa kaloja lihotetaan maa-altaissa, tavallisesti kiertovesijärjestelmässä, jolla pystytään säätelemään veden lämpötilaa ja kasvattamaan kalaa pohjoisemmillakin leveysasteilla. Poikasia ruokitaan pääasiallisesti kalajauhosta ja kalaöljystä, mutta myös kasviraaka-aineista valmistetulla raemaisella rehulla. Luonnonvaraisena meriahven voi kasvaa jopa metrin pituiseksi ja painaa 12 kiloa, mutta viljelty meriahven korjataan ja teurastetaan yleensä jo 300–500 gramman painoisena. Sen kasvatus tähän mittaan kestää veden lämpötilan mukaan 1,5 vuodesta 2 vuoteen. Rannikoiden laguuneissa ja lammikoissa toimii yhä joitakin perinteiseen laajaperäiseen menetelmään perustuvaa puoli-intensiivistä tuotantoa harjoittavia kasvattamoja, joissa hautomoista ostettuja poikasia lihotetaan teollisella lisärehulla.

Kulutus

Teurastetut meriahvenet myydään yleensä tuoreina ja perattuina lähinnä valintamyymälöille ja ravintoloille.