Kalastus

INSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable Fish

Haku
    Vapaa tekstihaku
Lisää tästä aiheesta
Uutiset
The European Commission has adopted a key investment package for the Slovenian maritime, fisheries and aquaculture sectors worth 32.6m, including almost 25m of EU funds, for the period 2014-2020.

Sinisimpukka ja välimerensinisimpukka

Sinisimpukka on tiettävästi ensimmäinen Euroopassa järjestelmällisesti viljelty simpukkalaji: puisista simpukkapaaluista löytyy maininta Ranskasta vuodelta 1235. Simpukanviljely on sittemmin levinnyt lajin kaikille esiintymisalueille koko Euroopan rannikolle. Aluksi Atlantin rannikolla alettiin kasvattaa sinisimpukkaa ja sen jälkeen Iberian niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla ja Välimerellä välimerensinisimpukkaa, joka yleistyi aina Mustallemerelle asti. Viljelymenetelmät jalostuivat 1800-luvun lopulla, kun simpukan tuotantoa ryhdyttiin kehittämään huokeana valkuaisen lähteenä. Sinisimpukasta tuli vähitellen erittäin suosittu herkku Länsi-Euroopassa.

Sinisimpukka ja välimerensinisimpukka © ScandFish
Latinankielinen nimi:Mytilus edulis (sinisimpukka)
Tuotanto (EU-27): 175 934 tonnia (2007); 86 prosenttia koko maailman tuotannosta
Arvo (EU-27): 231 miljoonaa euroa (2007)
Suurimmat tuottajamaat EU:ssa: Ranska, Alankomaat, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta
Suurimmat tuottajamaat koko maailmassa: Ranska, Alankomaat, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Latinankielinen nimi:Mytilus galloprovincialis (välimerensinisimpukka)
Tuotanto (EU-27): 306 934 tonnia (2007)
Arvo (EU-27): 86 265 000 euroa (2006)
Suurimmat tuottajamaat EU:ssa: Espanja ja Italia
Suurimmat tuottajamaat koko maailmassa: Espanja ja Italia.
Tietosivu pdf - 2 MB [2 MB] български (bg) čeština (cs) dansk (da) Deutsch (de) eesti keel (et) ελληνικά (el) English (en) español (es) français (fr) Gaeilge (ga) italiano (it) latviešu valoda (lv) lietuvių kalba (lt) magyar (hu) Malti (mt) Nederlands (nl) polski (pl) português (pt) română (ro) slovenčina (sk) slovenščina (sl) svenska (sv)

Keruu

Eurooppalaisia sinisimpukoita kasvatetaan luonnollisessa ympäristössään. Sinisimpukka vapauttaa toukkansa leveysasteen mukaan maalis- ja lokakuun välisenä aikana.

Toukat ajelehtivat vapaasti merivirtojen mukana ja kasvavat vajaassa 72 tunnissa niin painaviksi, etteivät ne enää pysty kellumaan. Silloin ne hakeutuvat sopivaan kiinnityskohtaan erilaisille alustoille. Toisin kuin osterit, sinisimpukat eivät kiinnity alustaansa suoraan vaan kiinnitysrihmastolla. Yleensä simpukantoukkia kerätään laskemalla köysiä veteen sellaiseen paikkaan, jossa on sopiva virtaus ja runsaasti pieneliöitä. Touko- ja heinäkuun välisenä aikana köydet, joihin on asettunut simpukantoukkia, nostetaan vedestä ja siirretään varsinaiseen kasvattamoon. Tietyillä kylmillä vesialueilla toukkia ei voida kerätä alustoille, vaan lajin luonnollisilta esiintymisalueilta poimitaan nuoria simpukoita jatkokasvatusta varten.

Toukat ajelehtivat vapaasti merivirtojen mukana ja kasvavat vajaassa 72 tunnissa niin painaviksi, etteivät ne enää pysty kellumaan. Silloin ne hakeutuvat sopivaan kiinnityskohtaan erilaisille alustoille. Toisin kuin osterit, sinisimpukat eivät kiinnity alustaansa suoraan vaan kiinnitysrihmastolla. Yleensä simpukantoukkia kerätään laskemalla köysiä veteen sellaiseen paikkaan, jossa on sopiva virtaus ja runsaasti pieneliöitä. Touko- ja heinäkuun välisenä aikana köydet, joihin on asettunut simpukantoukkia, nostetaan vedestä ja siirretään varsinaiseen kasvattamoon. Tietyillä kylmillä vesialueilla toukkia ei voida kerätä alustoille, vaan lajin luonnollisilta esiintymisalueilta poimitaan nuoria simpukoita jatkokasvatusta varten.

Kasvatus

Menetelmästä riippumatta sinisimpukoita viljellään aina vedessä, jossa on runsaasti planktonia. Sinisimpukan luonnollista ravintoa ovat pieneliöt, joita se suodattaa merivedestä.

Sen kasvatus myyntikokoonsa kestää noin vuoden. Euroopan rannikolla käytetään seuraavia neljää viljelymenetelmää:

Pohjaviljely (lähinnä Alankomaat) – Poikaset levitetään matalikoihin, tavallisesti merenlahteen tai suojaiseen poukamaan, jossa ne kiinnittyvät pohjaan. Ne korjataan veneellä vedettävällä haralla.

Paaluviljely – Viljely tapahtuu vuorovesialueelle riveittäin pystytetyissä puupaaluissa (ranskaksi bouchots). Niiden ympärille kiedotaan noin 3–5 metrin pituinen köysi tai vanne, johon on kiinnittynyt simpukanpoikasia. Se kiinnitetään paaluun ja päälle pujotetaan verkko, joka estää paalussa kasvavien simpukoiden putoamisen. Simpukat korjataan käsin tai mekaanisesti irrottamalla simpukkaryppäät paalusta.

Köysiviljely (Espanja ja Välimeri) – Simpukat kiinnittyvät köysiin, jotka kelluvat rinnakkain vedessä kiinteässä tai kelluvassa rakenteessa. Menetelmä soveltuu parhaiten Välimeren kaltaisille merille, joissa vuorovesivaihtelu on melko vähäistä. Ranskassa, Irlannissa ja Belgiassa sitä on alettu soveltaa myös simpukoiden avomeriviljelyssä Atlantin valtamerellä. Korjuu tapahtuu nostamalla köysi vedestä ja irrottamalla simpukat kasvatusalustasta.

Pussiviljely – Joillakin seuduilla sinisimpukoita kasvatetaan osterien tapaan verkkopusseissa, jotka lepäävät vuorovesitasanteelle tai jopa paljaalle maalle pystytettyjen kehikoiden varassa.

Sen kasvatus myyntikokoonsa kestää noin vuoden. Euroopan rannikolla käytetään seuraavia neljää viljelymenetelmää:

Pohjaviljely (lähinnä Alankomaat) – Poikaset levitetään matalikoihin, tavallisesti merenlahteen tai suojaiseen poukamaan, jossa ne kiinnittyvät pohjaan. Ne korjataan veneellä vedettävällä haralla.

Paaluviljely – Viljely tapahtuu vuorovesialueelle riveittäin pystytetyissä puupaaluissa (ranskaksi bouchots). Niiden ympärille kiedotaan noin 3–5 metrin pituinen köysi tai vanne, johon on kiinnittynyt simpukanpoikasia. Se kiinnitetään paaluun ja päälle pujotetaan verkko, joka estää paalussa kasvavien simpukoiden putoamisen. Simpukat korjataan käsin tai mekaanisesti irrottamalla simpukkaryppäät paalusta.

Köysiviljely (Espanja ja Välimeri) – Simpukat kiinnittyvät köysiin, jotka kelluvat rinnakkain vedessä kiinteässä tai kelluvassa rakenteessa. Menetelmä soveltuu parhaiten Välimeren kaltaisille merille, joissa vuorovesivaihtelu on melko vähäistä. Ranskassa, Irlannissa ja Belgiassa sitä on alettu soveltaa myös simpukoiden avomeriviljelyssä Atlantin valtamerellä. Korjuu tapahtuu nostamalla köysi vedestä ja irrottamalla simpukat kasvatusalustasta.

Pussiviljely – Joillakin seuduilla sinisimpukoita kasvatetaan osterien tapaan verkkopusseissa, jotka lepäävät vuorovesitasanteelle tai jopa paljaalle maalle pystytettyjen kehikoiden varassa.

Kulutus

Sinisimpukka syödään tavallisesti keitettynä, mutta sen voi nauttia myös raakana, kuten osterin. Suurin osa simpukoista myydään elävinä ja loput jalosteina, säilykkeinä tai marinadissa.