Kalastus

INSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable FishINSEPARABLE - Eat, Buy and Sell Sustainable Fish

Haku
    Vapaa tekstihaku
Lisää aiheesta
Uutiset
The European Commission’s long-standing commitment towards the conservation of Bluefin tuna comes to the fore again for the main fishing season of 2016.
World fish stocks are being depleted by overfishing and illegal, unreported and unregulated fishing. This threatens not only the fish, but also the coastal communities that rely on fisheries for economic survival and a dependable food source. The European Commission has worked in close cooperation with EU countries and non-EU countries to develop the FLUX standards in order to exchange fisheries information in an effective, transparent and efficient manner.
Commissioner for Maritime Affairs and Fisheries Karmenu Vella is at the Council of the European Union in Luxembourg today, presenting the Commission's proposed Regulation on technical measures to EU fisheries ministers. A proposed Regulation on data collection in the fisheries sector is also on the agenda.

Kalastuksenhoito

Kalastustarkastajat tutkivat kalaverkkoa.

Vaikka kalakantojen lisääntymiskyky on suuri, se ei ole rajaton. Jos kalastusta ei valvota, se voi johtaa kalakantojen romahtamiseen tai siihen, että kalastus ei ole enää taloudellisesti kannattavaa. On kaikkien etujen mukaista, että EU:lla on kalastuksenhoitojärjestelmä, joka

  • varmistaa kalakantojen lisääntymiskyvyn ja takaa korkean pitkän aikavälin tuoton
  • luo perustan kannattavalle kalastusalalle
  • jakaa kalastusmahdollisuudet tasapuolisesti
  • huolehtii meren luonnonvarojen säilyttämisestä. 

EU:n kalastuspolitiikan mukaisen kalastuksenhoidon tavoitteena on varmistaa kaikkien kalakantojen korkea pitkän aikavälin tuotto (nk. kestävä enimmäistuotto) vuoteen 2015 tai viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Keskeisenä tavoitteena on myös vähentää tai välttää kokonaan ei-toivottuja saaliita ja kalavaroja tuhlaavia käytäntöjä (poisheittäminen). Tähän pyritään ottamalla asteittain käyttöön nk. purkamisvelvoite. Myös EU:n kalastuspolitiikan säännöt ja hallinnointirakenne on uudistettu perusteellisesti. Niissä painottuvat nyt erityisesti alueellistaminen ja entistä laajempi sidosryhmien kuuleminen.

Kalastuksenhoitoon kuuluu pyyntiponnistuksen ja saalisrajoitusten valvonta – erikseen tai yhdessä. Pyyntiponnistuksen valvontaan kuuluvat

  • vesialueille pääsyä koskevat säännöt, joiden avulla valvotaan sitä, millä aluksilla on pääsy millekin vesille ja kalastusalueille
  • pyyntiponnistuksen tarkastukset, joiden perusteella voidaan rajoittaa kalastuskapasiteettia ja alusten käyttöä
  • tekniset toimenpiteet, joilla säännellään pyydysten käyttöä ja sitä, missä ja milloin kalastajat saavat kalastaa. 

Saalisrajoitusten valvontaan kuuluu pääasiassa tiettyjen kalakantojen pyynnin rajoittaminen erityisesti nk. suurimpien sallittujen saaliiden avulla (ks. suurimmat sallitut saaliit ja kiintiöt).

EU:n kalastuspolitiikassa hyödynnetään yhä enemmän monivuotisia suunnitelmia, jotka koostuvat usein eri kalastuksenhoitovälineiden yhdistelmistä.

Kalastuksenhoito perustuu tietokantoihin ja tieteellisiin lausuntoihin sekä valvontatoimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että sääntöjä sovelletaan kaikkiin kalastajiin samalla tavoin ja että kaikki kalastajat myös noudattavat annettuja sääntöjä.