Navigointipolku


Keitä olemme
Edustuston esittely

Lissabonin sopimus
Lähetä tämä sivuLähetä tämä sivuTulostaTulosta

EU:n jäsenvaltioiden johtajat allekirjoittivat Lissabonissa joulukuussa 2007 uuden perussopimuksen. Tavoitteena oli ajanmukaistaa EU:n toimielimiä ja parantaa sen työskentelymenetelmiä. Lissabonin sopimuksella muutettiin Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja korvattiin Euroopan yhteisön perustamissopimus sopimuksella Euroopan unionin toiminnasta.

Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009.

LISSABONIN SOPIMUKSEN TAVOITTEET

1) TEHOKKUUS

Alun perin kuudelle jäsenvaltiolle luotu järjestelmä ei toimi kunnolla nykyisessä unionissa. Lissabonin sopimus päivittää EU:n päätöksentekojärjestelmää ja tehostaa sen toimintaa mm. seuraavin tavoin:

  • Päätöksentekoa yksinkertaistetaan: määräenemmistöpäätökset Euroopan unionin neuvostossa lisääntyvät ja yhteispäätösmenettelystä tulee yleisin lainsäädäntömenettely.
  • EU saa oikeushenkilöllisyyden, mikä tehostaa unionin ulkopoliittista toimintaa.
  • Antaa mahdollisuuden tiiviimpään yhteistyöhön pienempien maaryhmien kesken.
  • Eurooppa-neuvostosta tulee oma toimielimensä ja sille valitaan puheenjohtaja 2,5 vuoden toimikaudeksi, Euroopan parlamentin koko rajataan 751 jäseneen.

 

2) DEMOKRATIA JA PERUSOIKEUDET

Lissabonin sopimuksessa on uusi demokratiaa käsittelevä osasto, jossa esitetään unionin toiminnan pohjalla olevat arvot. Lisäksi sopimukseen on sisällytetty EU:n perusoikeuskirja, jossa määritellään kansalaisten vapaudet ja oikeudet. Perusoikeuskirjasta tulee laillisesti sitova sovellettaessa unionin oikeutta ja EU:n tuomioistuin valvoo sen noudattamista. Iso-Britannian ja Puolan osalta on sovittu erityisjärjestelyistä.

  • Euroopan parlamentin valta vahvistuu, kun yhteispäätösmenettelystä tulee tavallisin lainsäädäntömenettely. Parlamentin lainsäädäntövalta ulottuu kokonaan uusille aloille, kuten sisä- ja oikeusasioihin sekä maatalouteen.
  • Sopimuksessa otetaan huomioon paikallinen ja alueellinen näkökulma ja taataan, että unionissa kunnioitetaan jäsenvaltioiden kansallisia identiteettejä. Kansalliset parlamentit pääsevät vaikuttamaan lainsäädäntöön jo varhaisessa vaiheessa ja pystyvät näin valvomaan paremmin läheisyysperiaatteen toteutumista eli sitä, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaista.
  • Miljoonalla EU:n kansalaisella on mahdollisuus tehdä kansalaisaloite komissiolle mistä tahansa EU:n toimivaltaan kuuluvasta asiasta.

 

3) AVOIMUUS

Lissabonin sopimus keskittyy paitsi siihen, mitä EU:ssa tehdään, myös siihen, miten asioita tehdään.

  • Sopimuksella pyritään selkeyttämään jäsenvaltioiden ja EU:n toimivallanjakoa.
  • Lainsäädäntöä koskevat neuvoston keskustelut ja jäsenvaltioiden hallitusten kannanotot tulevat julkisiksi ja asiakirjojen saatavuutta parannetaan.

 

4) YKSI ÄÄNI KANSAINVÄLISESSÄ POLITIIKASSA

Lissabonin sopimus vahvistaa Euroopan unionin maailmanpoliittista roolia ja mahdollistaa EU:n esiintymisen yhtenäisenä kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa.

  • Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan asema vahvistuu: hän toimii sekä EU:n yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston puheenjohtajana että ulkosuhteista vastaavana komission jäsenenä. Korkea edustaja saa avukseen ulkosuhdepalvelun, joka täydentää jäsenvaltioiden omaa ulkomaanedustusta.
  • Sopimuksessa vahvistetaan ensimmäistä kertaa oikeusperusta humanitaariselle avulle.
  • Yhteinen puolustuspolitiikka mainitaan sopimuksessa. Sitä koskevat päätökset tehdään neuvostossa edelleen yksimielisesti. Sopimus mahdollistaa sen, että jotkut maat sopivat tiiviimmästä puolustuspoliittisesta yhteistyöstä kuin mistä perussopimuksissa on määrätty.
  • Yhteinen puolustuspolitiikka on osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tämä ei muuta Natoon kuuluvien tai liittoutumattomien jäsenvaltioiden asemaa.

 

5) TURVALLISUUTTA KAIKILLE

  • Suurin osa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvistä asioista tulee neuvostossa määräenemmistöpäätösten piiriin. Näin sopimus lisää EU:n mahdollisuuksia torjua terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta.
  • Sopimuksessa vahvistetaan sitoumus EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan ja turvapaikkajärjestelmän kehittämiseen, mutta jätetään mahdollisuus kansallisiin poikkeuksiin.
  • Sopimuksessa todetaan, että ilmastonmuutoksen torjunta, energiahuollon varmuus sekä kestävä kehitys ovat unionin politiikan kulmakiviä.
  • Uuden solidaarisuuslausekkeen perusteella jäsenvaltiot auttavat toisiaan selviytymään terrori-iskuista ja suuronnettomuuksista.

 

EU:n toimielimet

Ilmoitustaulu


Oikotie

Euroopan komissio
Sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi
Euroopan kansalaisten teemavuosi
Italian EU-puheenjohtajuus
Resurssitehokkuus
Italia
EU arjessa
Rahoitus- ja talouskriisi
Europe Direct
Sinun Eurooppasi -neuvonta
Climate Action
EU Bookshop
Euroopan parlamentti Suomen tiedotustoimisto
Moninaisuuden puolesta, syrjintää vastaan
Viimeisin päivitys: 15/07/2014  |Sivun alkuun