Navigointipolku


Keitä olemme
Edustuston esittely

Kansalaisten oikeudet EU:ssa
Lähetä tämä sivuLähetä tämä sivuTulostaTulosta

 

Kansalaisten oikeudet EU:ssa

Kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisilla on myös Euroopan unionin kansalaisuus. EU:n kansalaiset voivat liikkua ja oleskella vapaasti missä tahansa unionin alueella. Heillä on äänioikeus ja oikeus asettua ehdolle kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa asuinmaassaan, oikeus saada suojelua minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaiselta sellaisen EU:n ulkopuolisen maan alueella, jossa kansalaisen omalla jäsenvaltiolla ei ole edustusta, sekä oikeus kannella Euroopan oikeusasiamiehelle.

Unionin kansalaisuuden käyttöön ottaminen ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta, vaan täydentää sitä. Kansalaisten velvollisuudet ovat jokaisessa jäsenvaltiossa kyseisen maan lakien mukaiset.

Lisätietoja kansalaisten oikeuksista ja mahdollisuuksista EU:ssa ja sisämarkkinoilla on Sinun Eurooppasi -sivuilla.

Perusoikeudet

EU:n kansalaisten oikeuksista koottu perusoikeuskirja hyväksyttiin Nizzan Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2000 ja siitä tuli osa unionin lainsäädäntöä Lissabonin sopimuksen myötä. EU:n toimielinten täytyy noudattaa perusoikeuskirjaa ja jäsenvaltioita se sitoo silloin, kun ne toimeenpanevat EU:n oikeutta. Perusoikeuskirja ei laajentanut EU:n toimivaltaa eikä se pysty puuttumaan perusoikeusongelmiin toimivaltansa ulkopuolella. Komissio valvoo perusoikeuskirjan tehokasta toimeenpanoa ja se julkaisi vuonna 2010 tiedonannon strategiasta, jolla perusoikeuskirja pannaan tehokkaasti täytäntöön.

Perusoikeuskirjassa luetellaan EU:n kansalaisten ja kaikkien EU:n alueella asuvien kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, joita käsitellään seuraavan jaottelun mukaan: ihmisarvo, vapaudet, tasa-arvo, yhteisvastuu, kansalaisten oikeudet ja lainkäyttö.

Myös neljää perusvapautta eli tavaroiden, palvelujen, henkilöiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta voidaan pitää perusoikeuksina. Lisäksi perusoikeuskirjassa taataan yhdistymisvapaus, vetoomusoikeus sekä liike- ja ammattisalaisuuden suoja.

Euroopan unionin tuomioistuin on edistänyt perusoikeuksien toteutumista sopimusmääräyksiä tulkitsevilla ratkaisuillaan. Näitä ovat syrjintää koskevat kiellot eli kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto sekä sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kieltäminen.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto perustettiin vuonna 2007 tuottamaan tietoa perusoikeuksista toimielimille ja jäsenvaltioille.

Erittäin merkittävä suunnannäyttäjä kansalaisten oikeuksille on ollut Euroopan ihmisoikeussopimus , jonka perusteella EU:n tuomioistuin on tunnustanut esimerkiksi omistusoikeuden, kotirauhan, mielipiteenvapauden, elinkeinovapauden, uskonnon- ja uskonvapauden sekä joukon oikeudenkäyntiin liittyviä oikeuksia. Lissabonin sopimuksen myötä myös EU voi liittyä sopimukseen ja neuvottelut on aloitettu kesällä 2010.

Lisätietoa perusoikeuksista komission sivuilla

Opas EU-kansalaisen oikeuksiin

Sivun alkuun

Työskentely Euroopassa

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus taataan Euroopan unionin perussopimuksissa. Kaikilla EU-maiden kansalaisilla on mahdollisuus tehdä palkkatyötä toisessa jäsenvaltiossa samoin ehdoin kuin kyseisen maan kansalaisilla. Muista jäsenmaista tulevia työntekijöitä ei saa kohdella eri tavoin kuin oman maan työntekijöitä (esim. soveltamalla erilaisia irtisanomis- tai palkkaehtoja).

EU-maassa työskentelevän, muusta jäsenmaasta tulleen EU-kansalaisen perheenjäsenillä on oikeus muuttaa tämän luo. Perheenjäseniksi luetaan puoliso, alle 21-vuotiaat ja kyseisen EU-kansalaisen huollettavina olevat lapset sekä suoraan ylenevässä polvessa olevat sukulaiset. Perheenjäsenillä, jotka eivät ole EU-kansalaisia, on samat asumista ja työntekoa koskevat oikeudet kuin vastaanottajamaan kansalaisilla. Lisäksi heillä on oikeus pysyä jäsenvaltion alueella harjoitettuaan siellä ammattia.

Uusista jäsenmaista tulevien työntekijöiden maahantuloa rajoitetaan joissakin maissa siirtymäkauden ajan. Suomessa tällaisia rajoituksia ei sovelleta.

Lisätietoja rajoituksista, joita sovelletaan uusien jäsenmaiden työntekijöihin

Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali EURES

 

Sosiaaliturva

Jotta oleskeluoikeus ja oikeus työnsaantiin toteutuvat käytännössä, on työntekijöillä oltava riittävä sosiaaliturva, kun he liikkuvat EU:n alueella. Sosiaaliturvaa ei ole harmonisoitu, mutta sosiaaliturvajärjestelmiä on sovitettu yhteen, jotta taataan palkatuille työntekijöille, itsenäisille ammatinharjoittajille ja opiskelijoille sama sosiaaliturva kuin kyseisen jäsenvaltion työntekijöille.

Lisätietoa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta

Julkaisu sosiaaliturvasäännöksistä

Lisätietoa Suomeen tai Suomesta muuttoon

Sivun alkuun

Asuminen

Asuminen

Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi unionin neljästä perusvapaudesta. Alun perin henkilöiden vapaa liikkuvuus oli ennen kaikkea taloudellista ja koski vain työntekijöitä. Myöhemmin käsite on kuitenkin laajentunut koskemaan kaikkia unionin kansalaisia, joilla on siten oikeus liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella.

Nykyisen lainsäädännön mukaan jokaisella EU-maan kansalaisella on oikeus muuttaa vapaasti perheineen EU:n jäsenmaasta toiseen, vaikka hän ei olisikaan työntekijä, eläkeläinen tai opiskelija. Tällöin henkilön ja hänen perheensä on kuitenkin kuuluttava vastaanottavassa jäsenmaassa sairausvakuutuksen piiriin kaikkien riskien varalta. Heillä on myös oltava riittävästi tuloja ja varoja, niin etteivät he joudu turvautumaan vastaanottavan maan sosiaaliturvajärjestelmään.

EU:n kansalainen, joka oleskelee toisessa EU-maassa vähemmän kuin kolmen kuukauden ajan, tarvitsee ainoastaan voimassa olevan henkilökortin tai passin. Perheenjäsenillä on samat oikeudet. Jos he eivät ole EU-maan kansalaisia, heillä on kuitenkin joissakin tapauksissa oltava viisumi. Tällöin heille myönnetään oleskelulupa, jonka kesto voidaan rajoittaa viiteen vuoteen. Tämän jälkeen oleskelulupaa voi hakea uudestaan. Kansalliset viranomaiset voivat vaatia luvan uudistamista myös kahden vuoden välein. Opiskelijoilla, eläkeläisillä ja työntekijöillä oleskeluoikeus on voimassa niin kauan kuin sairausvakuutus on kunnossa ja kyseisellä henkilöllä on riittävät varat oleskeluun.

Jäsenmaat saavat poiketa näistä säännöksistä ainoastaan yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä.

Opas EU-kansalaisen oikeuksiin

Sivun alkuun

Opiskelu

Opiskelu

Jokaisella EU-maan kansalaisella on oleskeluoikeus toisessa jäsenvaltiossa opiskelijana.

Suurin ongelma opiskelijoiden liikkuvuudessa on tällä hetkellä tutkintojen tunnustaminen toisessa jäsenvaltiossa. EU edistää monin tavoin tutkintojen ja pätevyyksien siirtoja opiskelua tai työskentelyä varten.

EU-maissa, ETA-maissa sekä Itä-Euroopan maissa toimii tutkintotodistusten tunnustamisen kansallisia tietokeskuksia eli NARIC-keskuksia. Keskukset tarjoavat tietoa ulkomailla suoritettujen opintojen tunnustamisesta. Suomessa tutkintojen tunnustaminen tapahtuu Opetushallituksessa.

Lisäksi on käytössä ammattikoulutuksesta annettavien todistusten lisäosa, eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä, eurooppalainen ansioluettelomalli sekä Europass-todistus, johon merkitään sekä virallisissa koulutusohjelmissa että niiden ulkopuolella hankitut tiedot ja kokemukset.

Ulkomailla suomalaiset opiskelijat ovat yleisesti oikeutettuja Kelan maksamaan opintotukeen, joka on hieman suurempi kuin kotimaassa opiskeleville maksettava tuki. Ulkomailla opiskelevat suomalaiset myös kuuluvat Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Koulutusohjelmat

EU edistää jatkuvasti jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä erilaisilla koulutusohjelmilla, jotka yhdistettiin vuonna 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä  elinikäisen oppimisen ohjelmaksi. Sen alaohjelmia ovat muun muassa vaihto-ohjelmat Sokrates (yleissivistävä koulutus), Erasmus (korkea-asteen koulutus), Comenius (peruskoulu ja lukio), Leonardo da Vinci (ammatillinen koulutus) ja Grundtvig (aikuiskoulutus). Lisätietoa suomeksi.

Lisäksi unioni panostaa koulutusalan kansainvälisiin yhteistyökumppanuuksiin, innovatiivisiin opetus- ja koulutushankkeisiin, tieteellisten ja ammatillisten asiantuntijoiden verkostoihin sekä koulutusalan tekniikkaan.

Opiskelusta EU-maissa sekä tietoa opiskelijan sosiaaliturvaan liittyvistä asioista internetissä kerrotaan lisää Sinun Eurooppasi -sivuilla ja Kelan sivuilla.

 

Kuluttajan oikeudet

 

EU toimii kuluttajan oikeuksien suojelemiseksi ja huolehtii siitä, että heidän etunsa sisällytetään EU-lainsäädäntöön kaikilla olennaisilla politiikan aloilla. EU-tason kuluttajapolitiikka on tarpeen sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Tietoa kuluttajan oikeuksista löytyy komission sivulta. Ongelmien ratkomisessa auttaa Euroopan kuluttajakeskus.

Sivun alkuun

Oikeuksien turvaaminen

Oikeuksien turvaaminen

Suomen viranomaisten ja tuomioistuinten on huolehdittava siitä, että unionin lainsäädäntöön ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuvia oikeuksia noudatetaan. Kansallisten viranomaisten toimintaa koskevat kantelut on osoitettava kansalliselle tuomioistuimelle, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, vaikka kantelun aihe perustuisi EU:n lainsäädäntöön.

Jos kansalaisille kuuluvat oikeudet jäävät jostain syystä toteutumatta tai niitä loukataan, on kansalaisilla mahdollisuus valittaa asiasta.

Lisätietoja

Sivun alkuun

Ilmoitustaulu


Oikotie

Euroopan komissio
Komissaarit
Sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi
Euroopan kansalaisten teemavuosi
Italian EU-puheenjohtajuus
Resurssitehokkuus
Rahoitus- ja talouskriisi
Europe Direct
Sinun Eurooppasi -neuvonta
Climate Action
EU Bookshop
Euroopan parlamentti Suomen tiedotustoimisto
Moninaisuuden puolesta, syrjintää vastaan
Viimeisin päivitys: 15/07/2014  |Sivun alkuun