Viimeisten kymmenen vuoden aikana EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) on muutettu huomattavasti. Yhteisön maataloustuotantoa halutaan kehittää tasapainoisella ja ympäristön sekä eläinten hyvinvoinnin huomioon ottavalla tavalla. Ylituotannon tukemisen sijaan pyritään markkinalähtöisyyteen. Yhteisellä maatalouspolitiikalla halutaan myös edistää maaseudun elinvoimaisuutta monipuolistamalla maataloustuotantoa sekä vauhdittamalla rakenneuudistusta ja maaseutualueiden elinkeinoelämän kehittymistä. Viljelijöille halutaan taata kohtuullinen elintaso ja kuluttajille tarjota laadukkaita ja kohtuuhintaisia tuotteita.

YMP:n uudistuksessa vuonna 2003 viljelijöille maksettavat suorat tuet irrotettiin tuotannosta. Toisin sanoen tuen saamisen edellytyksenä ei enää ollut tietyn tuotteen tuottaminen. Eräät jäsenvaltiot päättivät kuitenkin pitää jotkin tuet tuotantoon sidottuina. Siirtyminen tuotantoon sidotuista tuista maatilan tulotukiin on vähentänyt maatalouspolitiikan kustannuksia. Yhteisen maatalouspolitiikan osuus EU:n kokonaisbudjetista on nyt vain kolmasosa (31,6 % ilman maaseudun kehittämisosuutta ja kalastusta ja ympäristöä).

Lue komission sivuilta lisää maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä.

YMP:n terveystarkastus

Yhteinen maatalouspolitiikka ei enää vastaa kaikilta osin nykyajan vaatimuksiin. Tämän vuoksi komissio on vuonna 2008 suorittanut YMP:n "terveystarkastuksen", jonka perusteella se on ehdottanut politiikkaan muutoksia.

Ehdotetuista muutoksista olennaisimmat ovat maidontuotantorajoitusten asteittainen poistaminen huhtikuuhun 2015 mennessä, kesannointivelvoitteen poistaminen, markkinainterventioiden karsiminen ja viimeisimpienkin tuotantoon sidottujen tukien irrottaminen tuotannosta.

Viljelijöille maksettavien tukien saamisen edellytyksenä on, että viljelijät noudattavat ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja elintarvikkeiden laatuun liittyvä vaatimuksia. Tukia leikataan, jos vaatimuksia ei noudateta.

Nykyisin kaikkien yli 5 000 euroa suoraa tukea saavien viljelijöiden tuista vähennetään viisi prosenttia, ja vastaavat varat siirretään maaseudun kehittämisen määrärahoihin. Komissio ehdottaa vähennysprosentin nostamista 13:een vuoteen 2012 mennessä. Komissio haluaa kohdistaa lisäleikkauksia suurtiloihin. Jäsenvaltiot voivat käyttää näin saadut varat maaseudun kehittämisohjelmissaan ilmastonmuutoksen torjumiseen, uusiutuvaan energiaan, vesihuollon parantamiseen ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen.

Suomen maatalous

Maatalous muodostaa elintarviketalouden perustan Suomessa. Suurin osa kulutetuista elintarvikkeista on alkuperältään kotimaisia. Maatalous on merkittävä työllistäjä ja yhdessä muun elintarvikeketjun kanssa se työllistää suoraan tai välillisesti yli 300 000 suomalaista.

Suomen maatalouden tuloista suurin osa tulee tuotteiden myynnistä. Yhä suurempi osuus maatalousyrittäjien tuloista muodostuu kuitenkin sekä EU:n yhteisen että Suomen kansallisen tukijärjestelmän mukaisista tuista.

Lue lisää Suomen maataloudesta maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilta.