Navigointipolku


Keitä olemme
Edustuston esittely

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso ja maakohtaiset suositukset
Lähetä tämä sivuLähetä tämä sivuTulostaTulosta

02/06/2014

Euroopan komissio julkaisee ehdotuksensa neuvoston maakohtaisiksi suosituksiksi mm. Suomelle, sekä julkaisee analyysinsä euroalueen ja yksittäisten jäsenmaiden taloudellisesta tilanteesta.

    Kuva: Rodeo

    Ehdotus ja siihen liittyvät asiakirjat julkaistaan täällä.

    Seuraa suositusten antamista internetissä live-lähetyksenä EbS-kanavalla täältä.

    Ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi annetaan jokaiselle yksittäiselle jäsenvaltiolle sekä yksi koko euroalueelle. Tiukemmassa talouspolitiikan seurannassa oleville Kreikalle ja Kyprokselle (nk. ohjelmamaat) ei anneta maakohtaisia suosituksia. Lisäksi komissio julkaisee jokaisen jäsenvaltion taloudellista tilannetta kuvaavan katsauksen. Siinä tarkastellaan myös jäsenmaan kehitystä viimeksi annettujen suositusten perusteella sekä kerrotaan kyseisen maan taloudellisista haasteista.

    Mistä talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa on kysymys?

    Yhteisen valuutan luomisen yhteydessä laadittiin kasvu- ja vakaussopimus terveen julkisen talouden varmistamiseksi. Sitä kuitenkin toteutettiin ennen kriisiä tavalla, joka ei kyennyt estämään julkisen talouden epätasapainoja. Tämän katsottiin johtuvan siitä, että talouspolitiikan koordinointi oli ennen kriisiä pääosin vapaaehtoista. Jäsenvaltiot kyllä toimittivat kansallisen uudistusohjelmansa toistensa ja komissioin tarkasteltaviksi sovitun prosessin mukaisesti, mutta toimeenpano epäonnistui sitovien sääntöjen puutteessa.

    Yli viisi vuotta sitten alkanut kriisi osoitti, että yhdessä euroalueen jäsenvaltiossa ilmenneet vaikeudet saattavat tarttua muihin valtioihin. Siksi valvontaa oli vahvistettava sitovammin säännöin. Lähtökohdaksi otettiin ennakoiva puuttuminen mahdollisiin talouden epätasapainoihin jäsenmaiden ja EU:n instituutioiden välisenä yhteistyönä.

    Näin kasvu- ja vakaussopimusta uudistettiin vuonna 2011 talouspolitiikan ohjausta vahvistavalla lainsäädäntöpaketilla ('six pack') ja sen jälkeen vielä vuonna 2013 euromaiden budjettikuria vahvistavalla laindäädäntöpaketilla ('two pack'). Lisäksi euromaat ja muut sopimukseen liittyneet EU-jäsenmaat vahvistivat keskinäistä talouspoliittista ohjaustaan sopimuksella talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta ('fiscal compact').

    Uudistuksiin sisällytettiin myös talouspolitiikkojen valvontajärjestelmä, ns. makrotalouden epätasapainomenettely, joka pyrkii ennaltaehkäisemään mahdolliset makrotaloudelliset epätasapainot jäsenmaissa 11 indikaattoria sisältävän seurannan pohjalta.

    Jäsenmaat antoivat komission tehtäväksi analysoida ja seurata niiden talouspolitiikan kehitystä sekä valmistella ehdotukset, joiden pohjalta neuvosto (eli jäsenmaat yhdessä) antaa talouspolitiikan suositukset jäsenmaille. Tämä tapahtuu nk. vuosittaisen talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa ja tukee jäsenvaltioiden talous- ja finanssipoliittista keskustelua ja päätöksentekoa. Ohjausjaksossa jäsenmaat arvioivat myös toistensa budjettisuunnitelmia ja uudistusohjelmia.

    EU-ohjausjakso alkaa, kun komissio esittelee vuotuisen kasvuselvityksensä marraskuussa. Selvityksessä määritetään EU:n painopisteet tulevalle vuodelle kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Maaliskuussa Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet antavat vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta yhteiset ohjeet kansallista politiikkaa varten. Kasvuselvityksen perusteella tarkastellaan yleistä makrotaloudellista tilannetta, edistymistä EU:n viiden Eurooppa 2020 yleistavoitteen saavuttamisessa ja lippulaivahankkeiden edistymistä.

    Huhtikuussa jäsenmaat esittävät kansalliset julkisen talouden ohjelmansa (vakaus- tai lähentymisohjelmat) sekä toimet, joilla vauhditetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua eri aloilla, esimerkiksi työllisyyden, tutkimuksen, innovoinnin, koulutuksen, energian ja syrjäytymisen ehkäisyn alalla (kansalliset uudistusohjelmat).

    Touko-kesäkuussa komissio arvioi jäsenmaiden ohjelmat ja antaa niiden perusteella ehdotuksensa maakohtaisiksi suosituksiksi, joista neuvosto keskustelee. Näin jäsenmaat saavat poliittista evästystä ennen seuraavan vuoden talousarvion valmistelua. Suomessa talousarvion vahvistaa eduskunta. Heinäkuussa Eurooppa-neuvosto hyväksyy lopulliset maakohtaiset suositukset.

    Jos jäsenmaa on vaarassa rikkoa makrotaloudellisia tai vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä, komission edellytetään antavan neuvostolle ehdotuksen ohjeistuksesta kyseiselle jäsenmaalle. Mikäli jäsenmaa rikkoo edellä mainittuja sääntöjä, keinovalikoimassa on lisäksi seuraamuksia pakkotalletusten ja/tai sakkojen muodossa.

    Ohjausjakson aikana järjestetään ministerikokouksia, joissa käsitellään yksittäisiä poliittisia kysymyksiä. Kokouksilla on tärkeä rooli, sillä niissä vertaillaan eri maiden kehitystä, seurataan EU:n yleistavoitteiden saavuttamista ja edistetään Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeiden toteuttamista.

    Jotta sovittua politiikkaa noudatettaisiin ja se koettaisiin yhteiseksi, strategiaa toteutetaan yhteistyössä Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien ja EU:n neuvoa-antavien elinten (alueiden komitea ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea) sekä jäsenmaiden hallitusten, työmarkkinaosapuolten, alueiden ja eri sidosryhmien kanssa.

    Katso lisätietoja täältä.

    Ilmoitustaulu


    Oikotie

    Euroopan komissio
    Komissaarit
    Kehitysyhteistyön teemavuosi
    Kirjoituskilpailu
    Latvia
    Resurssitehokkuus
    Europe Direct
    Sinun Eurooppasi -neuvonta
    EU Bookshop
    Euroopan parlamentti Suomen tiedotustoimisto
    Viimeisin päivitys: 13/06/2014  |Sivun alkuun