Navigointipolku


Keitä olemme
Edustuston esittely

Vuotuinen kasvuselvitys 2013 viitoittaa tietä elpymiseen
Lähetä tämä sivuLähetä tämä sivuTulostaTulosta

28/11/2012

Euroopan komissio on hyväksynyt vuotuisen kasvuselvityksen 2013. Siinä määritetään viisi painopistealaa, joiden tarkoituksena on ohjata jäsenvaltiot kriisistä takaisin kasvu-uralle. Vuotuinen kasvuselvitys käynnistää talouspolitiikan EU-ohjausjakson, jolla varmistetaan, että jäsenvaltiot laativat talousarvioita ja taloutta koskevat suunnitelmansa vakaus- ja kasvusopimuksen ja Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.

    Vuotuinen kasvuselvitys 2013 viitoittaa tietä elpymiseen

    Vuotuisen kasvuselvityksen 2013 keskeinen viesti on, että EU:n toimintalinjojen tulokset alkavat näkyä — alijäämät supistuvat, rahoitusmarkkinoiden jännitteet helpottuvat ja kilpailukyky näyttää alkaneen parantua eräissä jäsenvaltioissa — mutta uudistuksia on kuitenkin jatkettava kestävän kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Tämän vuoksi komissio katsoo, että viimevuotisessa kasvuselvityksessä esitetyt viisi painopistealaa ovat edelleen ajankohtaisia: maakohtaisesti eriytetty kasvua edistävä julkisen talouden vakauttaminen, talouden normaalin lainoituksen palauttaminen, kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen nyt ja tulevaisuudessa, työttömyyden vähentäminen ja puuttuminen kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä julkishallinnon uudistaminen.

    Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso toteaa painopistealoista, että on jatkettava strategiaa, joka perustuu kasvua edistävään vakauttamiseen, talouden uudistuksiin ja hyvin kohdennettuihin investointeihin. ”Vain strategiaa noudattamalla voimme palauttaa luottamuksen ja kestävän kasvun. Ymmärrän, että nämä uudistukset ovat vaikeita ja niillä on sosiaalisia seurauksia. Tämän vuoksi komissio edistää kaikin keinoin mahdollisimman paljon työpaikkoja luovaa talouden elpymistä. Vuotuisessa kasvuselvityksessä jäsenvaltioille annetaan ohjausta, jolla varmistetaan, että uudistusten rasitukset jakautuvat tasapuolisesti ja että heikoimmassa asemassa olevia suojellaan”, Barroso sanoi.

    Jokainen painopisteala keskittyy kasvuun ja työllisyyteen, ja erityistä huomioita kiinnitetään tasapuolisuuteen. Kasvun nopeuttamiseen ja työpaikkojen luomiseen ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, mutta tavoitteet ovat yhteisiä ja tarkasteltavana on useita eri uudistuksia. Kilpailukykyä voidaan parantaa ja samalla luoda talouskasvua julkisen ja yksityisen sektorin tutkimukselle myönnettävällä kohdennetulla tuella, yleistä osaamistasoa kehittävillä tehokkaammilla koulutusjärjestelmillä sekä aloitteleviin yrityksiin sovellettavan lainsäädännön yksinkertaistamisella. Sisämarkkinat ja verkkotoimialojen (liikenne-, energia- ja internetinfrastruktuuri) jatkuva kehitys tarjoavat yrityksille uusia mahdollisuuksia ja kuluttajille parempia palveluja ja tuotteita.

    Valtioiden ja hallitusten päämiesten Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2012 hyväksymän kasvu- ja työllisyyssopimuksen pitäisi kannustaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön saatavilla olevat kasvua edistävät keinot, jotka ulottuvat sisämarkkinoiden toimenpidepakettien täytäntöönpanosta EU:n rakennerahastovarojen paremmin kohdennettuun käyttöön. Komissio ehdotti myös vastikään strategiaa energiamarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi ja teollisuuspolitiikan vahvistamiseksi. Myös yksimielisyyden saavuttaminen EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020 on keskeisessä asemassa, kun pyritään palauttamaan talouskasvu Eurooppaan, parantamaan kilpailukykyä ja saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet.

    Vuotuisessa kasvuselvityksessä korostetaan, että työmarkkinatilanne edellyttää nopeita toimia. Viimeisten 12 kuukauden aikana työttömien määrä on kasvanut kahdella miljoonalla henkilöllä, ja EU:ssa on tällä hetkellä yli 25 miljoonaa työtöntä. Pitkäaikaistyöttömyys on hälyttävän korkealla tasolla, ja nuorten tilanne on heikentynyt jyrkästi monissa maissa. Vuotuisessa kasvuselvityksessä määritetään prioriteetit, joilla pohjustetaan työpaikkoja luovaa talouden elpymistä, parannetaan ihmisten työllistettävyyttä ja edistetään sosiaalista osallisuutta. Koska työnhakijoiden määrä kasvaa, jäsenvaltioiden olisi tehostettava julkisia työvoimapalveluja ja ns. aktiivista työmarkkinapolitiikkaa muun muassa avustamalla työnhakijoita sekä tukemalla oppisopimuskoulutusta, yrittäjyyttä ja korkealaatuisten harjoittelupaikkojen tarjoamista.

    Nuorten tilanne on erityisen huolestuttava, koska nuorisotyöttömyys on 50 prosentin tuntumassa monissa maissa. Vuotuisessa kasvuselvityksessä kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön nuorisotakuu, jonka puitteissa jokaiselle alle 25-vuotiaalle on tarjottava työpaikka, lisäopiskelumahdollisuus tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa koulunkäynnin päättymisestä tai työttömyyden alkamisesta. Komissio esittää lopullisen ehdotuksensa nuorisotakuusta 5. joulukuuta 2012 annettavassa nuorison työllisyyspaketissa.

    Vuotuisessa kasvuselvityksessä korostetaan heikoimmassa asemassa olevien suojelua. Erityisesti pienituloisten tuloveroja ja sosiaaliturvamaksuja olisi alennettava. Uudistuksia olisi nopeutettava, jotta voidaan yksinkertaistaa työlainsäädäntöä ja kehittää joustavat työjärjestelyt sekä varmistaa, että palkkakehitys tukee työpaikkojen luomista. Kriisin vaikutuksia on pyrittävä lieventämään myös varmistamalla sosiaaliturvajärjestelmien tehokkuus ja laatimalla aktiivisen osallistamisen strategioita.

    Komissio julkaisi yhdessä vuotuisen kasvuselvityksen kanssa varoitusmekanismia koskevan toisen kertomuksen, jossa tarkastellaan makrotalouden epätasapainoa. Toukokuussa 2012 annettujen maakohtaisten suositusten yhteydessä komissio totesi muun muassa, että Suomen makrotaloudessa on epätasapainotiloja, jotka eivät ole kohtuuttoman suuria, mutta niihin on kuitenkin puututtava. Erityisesti makrotalouden kilpailukyvyn kehitykseen on kiinnitettävä huomiota, jotta talouden toimintaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten riskiä voidaan pienentää. Komissio lisäsi tuolloin, että Suomen hallituksen olisi lähivuosina luotava toimintaympäristö, jossa tuetaan kilpailukykyä, lisätään työvoiman osallistumista työmarkkinoille ja hillitään kotitalouksien ylivelkaantumista. Nyt annetussa varoitusmekanismia koskevassa toisessa kertomuksessa komissio toteaa, että on hyödyllistä tutkia tarkemmin, ovatko toukokuussa havaitut epätasapainotilat muuttuneet johonkin suuntaan.

    Komissio julkaisi myös sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevan ensimmäisen vuotuisen raportin, jossa seurataan sisämarkkinoiden toimintaa talouspolitiikan EU-ohjausjakson aikana. Vuotuisen kasvuselvityksen liitteinä ovat makrotaloudellinen kertomus, jossa annetaan kokonaiskuva talouden tilanteesta sekä yhteinen työllisyysraportti, jossa analysoidaan työllisyyden kehitystä ja sosiaalista tilannetta Euroopassa. Kaikki mainitut raportit antavat komissiolle tärkeitä tietoja ja analyyseja, joiden pohjalta laaditaan maakohtaiset suositukset keväällä 2013.

    Tulevina viikkoina ja kuukausina neuvosto käsittelee eri kokoonpanoissa vuotuista kasvuselvitystä ja raportoi maaliskuussa Eurooppa-neuvostolle, jotta se voi antaa jäsenvaltioille asianmukaista strategista ohjausta. Tämä ohjaus pitäisi ottaa huomioon jäsenvaltioiden kansallisissa talousarviota ja muuta taloutta koskevissa suunnitelmissa, jotka toimitetaan komissiolle huhtikuussa. Analysoituaan jäsenvaltioiden ohjelmat komissio antaa vuotuisen kasvuselvityksen prioriteettien mukaisesti maakohtaiset suosituksensa toukokuussa, jotta ne voidaan hyväksyä kesäkuussa kokoontuvan Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Jäsenvaltioiden olisi tämän jälkeen sisällytettävä saamansa ohjeet vuotuisiin talousarvioihinsa ja alakohtaiseen lainsäädäntöönsä.

    Komissio esittää vuotuisessa kasvuselvityksessä näkemyksensä seuraavan vuoden taloudellisista ja sosiaalisista prioriteeteista. Se antaa jäsenvaltioille strategisia ohjeita, joilla edistetään kasvua ja työllisyyttä EU:n pitkän aikavälin kasvustrategian (Eurooppa 2020) mukaisesti. Tämä aloittaa talouspolitiikan EU-ohjausjakson, jonka aikana koordinoidaan finanssi- ja talouspolitiikkaa. Kansallisia toimintalinjoja tarkastellaan yhdessä, ja ne hyväksytään EU:n tasolla, jotta varmistetaan jäsenvaltioiden tavoitteiden yhdenmukaisuus. Vuotuinen kasvuselvitys koskee koko Euroopan unionia, mutta sen perusteella laaditaan maakohtaiset suositukset myöhemmin EU-ohjausjakson aikana. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso otettiin käyttöön vuonna 2010, ja nyt laaditaan kolmas vuotuinen kasvuselvitys.

    Lisätietoja:

    Suunnitelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi – keskustelunavaus

    Eurooppa 2020 -verkkosivut 

    MEMO/12/910 Vuotuinen kasvuselvitys 2013: vastauksia kysymyksiin

    MEMO/12/912 Toinen varoitusmekanismista laadittu kertomus makrotalouden epätasapainosta EU:n jäsenvaltioissa

    MEMO/12/913 Kertomus sisämarkkinoiden yhdentymisestä (2013) – vastauksia kysymyksiin

    MEMO/12/914 Yhteinen työllisyysraportti: vastauksia kysymyksiin

    MEMO/12/915 The 2013 Annual Growth Survey: Towards fair and competitive tax systems

    Ilmoitustaulu


    Oikotie

    Euroopan komissio
    Komissaarit
    Sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi
    Euroopan kansalaisten teemavuosi
    Italian EU-puheenjohtajuus
    Resurssitehokkuus
    Rahoitus- ja talouskriisi
    Europe Direct
    Sinun Eurooppasi -neuvonta
    Climate Action
    EU Bookshop
    Euroopan parlamentti Suomen tiedotustoimisto
    Moninaisuuden puolesta, syrjintää vastaan
    Viimeisin päivitys: 12/12/2012  |Sivun alkuun