Navigointipolku


Keitä olemme
Edustuston esittely

Komission vuoden 2012 maakohtaiset suositukset Suomelle - Suomea koskeva perusteellinen tarkastelu makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta
Lähetä tämä sivuLähetä tämä sivuTulostaTulosta

30/05/2012

Maakohtaisten suositusten lisäksi komissio julkaisi Suomea koskevan perusteellisemman selvityksen. Selvityksen taustalla oli komission aiemmin keväällä julkaisema raportti, jonka mukaan 12 jäsenvaltion (mm. Suomen) talouteen saattaa liittyä tasapainoa uhkaavia tekijöitä, jotka vaativat perusteellisempaa tarkastelua. Suomen lisäksi vastaavaan tarkasteluun joutuivat Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Kypros, Ranska, Ruotsi, Slovenia, Tanska, Unkari ja Iso-Britannia. Suomen kohdalla mahdollisiksi uhkatekijöiksi katsottiin viennin maailmanmarkkinoiden supistuminen, yksikkötyökustannusten kasvu ja asuntojen hintojen nousu, mukaan lukien kotitalouksien velkaantuminen.

    Komission vuoden 2012 maakohtaiset suositukset Suomelle - Suomea koskeva perusteellinen tarkastelu makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta

    Luonnos Suomea koskevaksi perusteelliseksi tarkasteluksi pdf - 694 KB [694 KB]

    Tarkastelun päätelmänä oli että Suomen makrotaloudessa on epätasapainotiloja, jotka eivät ole kohtuuttoman suuria, mutta niihin on kuitenkin puututtava. Erityisesti makrotalouden kilpailukyvyn kehitykseen on kiinnitettävä huomiota, jotta talouden toimintaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten riskiä voidaan pienentää.

    Muita keskeisiä havaintoja olivat seuraavat:

    • Vaihtotase jatkaa heikkenemistään. Viime vuosikymmenen aikana vaihtotase supistui 8 prosentin ylijäämästä suhteessa BKT:hen vuonna 2002 ½ prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Myös tavarakaupan tase kääntyi vuonna 2011 alijäämäiseksi ensimmäisen kerran sitten vuoden 1990. Suomi vie välituotteita ja tuotantohyödykkeitä lähinnä kypsille, hitaasti kasvaville markkinoille. Sen tuotteiden läsnäolo nopeasti kasvavilla kehittyvillä markkinoilla on vähäistä. Osuudet maailmanmarkkinoista ovat supistuneet viidenneksellä pelkästään viimeisten viiden vuoden aikana. Maa on haavoittuvainen energiahintojen nousun osalta, mikä selittää vaihtosuhteen heikkenemisen.
    • Yksikkötyökustannukset nousivat huomattavasti kriisin aikana, koska palkkaneuvotteluprosessin jäykkyyksien vuoksi palkkakehityksessä ei ollut mahdollista ottaa huomioon täysimääräisesti kriisin aiheuttamaa tuottavuuden laskua. Vaikka yksikkötyökustannuksissa tapahtuneet muutokset ovat saattaneet osaltaan heikentää vaihtotasetta, tärkein syy näyttää olevan muihin tekijöihin kuin hintaan perustuvan kilpailukyvyn heikkeneminen ja joillakin tärkeimmillä vientialoilla tarvittavan rakennemuutoksen viivästyminen. Tulevaisuuden kannalta toimenpiteissä olisi keskityttävä tuottavuuden parantamiseen – myös palvelusektorilla – ja yksikkötyökustannusten pitämiseen asianmukaisella tasolla.
    • Ulkoinen epätasapaino ei ole hälyttävällä tasolla tällä hetkellä, mutta jollei tarvittavia toimenpiteitä toteuteta, se voi uhata kasvua ja elintasoa tulevaisuudessa. Kypsässä taloudessa, jonka väestö ikääntyy, vaihtotaseen ja kauppataseen laskusuuntaus voi jatkuessaan vaarantaa kasvun ja elintason. Kestävä talouden kasvu, jossa vaihtotase ei enää heikkene, on mahdollista tulevaisuudessa ainoastaan, jos tuottavuuden parantamisessa, työmarkkinoiden sopeutumisessa ja innovoinnissa saavutetaan huomattavaa edistymistä. Väestön ikääntyminen aiheuttaa paineita palkkoihin ja Suomen talouden hintakilpailukykyyn, vaikka todellista eläkkeellesiirtymisikää sopeutettaisiinkin kehitystä vastaavasti.
    • Kotitalouksien velka kasvoi nopeasti viime vuosikymmenen aikana, mutta nyt yksityisen sektorin velka on alkanut vähitellen pienentyä. Yksityinen sektori, johon ei lueta finanssialaa, alkoi purkaa velkavipua vuonna 2011, mutta velan määrä ylittää edelleen varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa asetetun ylärajan (160 prosenttia suhteessa BKT:hen). Kotitalouksien velka oli 62 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011, kun vastaava luku oli 36 prosenttia vuonna 2002. Kasvu johtuu pääasiassa asuntolainojen kasvusta. Asuntolainat ovat yleensä vaihtuvakorkoisia, ja korkojen nousu on kotitalouksille riski.
    • Asuntomarkkinoilla ei ilmennyt ylikuumenemista. Asuntomarkkinat näyttävät reagoivan kysyntä- ja tarjontatekijöissä tapahtuviin rakenteellisiin muutoksiin. Asunnonostokyky on heikentynyt hieman, mutta sellaisten kotitalouksien määrä, joiden asumiskustannukset ovat suhteettoman suuret, on pienempi kuin EU:ssa keskimäärin. Asuntojen hintojen kehitys ei myöskään osoita epävakauden lisääntyneen. Vuonna 2011 hinnat pysyivät vakaina ja uusien asuntojen rakentaminen väheni. Asuntojen hinnoissa ei odoteta tapahtuvan äkillistä alenemista ja riski asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta tulevaisuudessa näyttää vähäiseltä.
    • Finanssiala on edelleen vahva. Reuna-alueilla sijaitseviin maihin liittyvät luottoriskit ovat vähäiset ja lainojen laatua koskevat tilastot ovat hyviä. Järjestämättömien luottojen osuus on alle puoli prosenttia. Keskimääräinen vakavaraisuussuhde on noin 15 prosenttia, mikä tarjoaa huomattavan puskurin ennakoimattomiin häiriöihin vastaamiseksi, kuten Euroopan pankkiviranomaisen stressitesteissä on vahvistettu.

    Lisäksi komissio on julkaissut teemakohtaiset tietosivut, joissa on myös maakohtaista tietoa eri jäsenvaltioista, myös Suomesta.

    Suomea koskevat Eurooppa 2020 –sivut

    Komission vuoden 2012 maakohtaiset suositukset Suomelle

    Komissio on antanut EU-maille talouskasvua ja työllisyyttä koskevat maakohtaiset suositukset ja koko euroalueen kattavan suosituksen. Samalla komissio esitteli perusteellisen tarkastelun päätelmät Suomesta ja 11 EU-maasta, jotka ovat olleet makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukaisessa tarkastelussa.

    Komissio suosittaa, että Suomi toteuttaisi vuosina 2012-2013 toimia, joilla se:

    • säilyttää julkisen talouden rahoitusaseman vakauden vuonna 2012 ja sitä seuraavina vuosina korjaamalla mahdolliset poikkeamat keskipitkän aikavälin tavoitteesta, jolla varmistetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys; vahvistaa vuodeksi 2013 ja sen jälkeiseksi ajaksi laadittua julkisen talouden strategiaa, jota riittävästi täsmennetyt toimenpiteet tukevat, ja toteuttaa strategian tinkimättä sekä saavuttaa menojen kasvulle asetetun viitearvon; jatkaa väestön ikääntymiseen liittyvän kestävyysvajeen suuruuden vuotuisten arviointien tekemistä ja sopeuttaa julkisia tuloja ja menoja pitkäaikaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti; yhdistää kuntasektorin paremmin monivuotisten menokattojen järjestelmään;
    • toteuttaa lisätoimenpiteitä, myös rakenteita koskevia muutoksia ja tehokkuutta lisääviä alueellisia hallintouudistuksia, joilla parannetaan tuottavuutta ja saadaan aikaan kustannussäästöjä julkisten palvelujen tarjonnassa ja joilla voidaan myös vastata väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin;
    • toteuttaa käynnissä olevat toimenpiteet nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-aseman parantamiseksi keskittyen erityisesti osaamisen kehittämiseen; toteuttaa lisätoimia ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostamiseksi, myös vähentämällä kanavia, joiden kautta voi siirtyä varhain pois työelämästä; toteuttaa toimenpiteitä lakisääteisen eläkeiän korottamiseksi kasvaneen elinajanodotteen mukaisesti;
    • jatkaa kilpailun lisäämistä tuote- ja palvelumarkkinoilla ja erityisesti vähittäiskaupan alalla varmistamalla uuden kilpailulain ja uuden tervettä kilpailua edistävän ohjelman tehokkaan täytäntöönpanon; jatkaa kuntien palveluhankintojen avaamista tarjouskilpailuille ja varmistaa kilpailuneutraliteetin yksityisten ja julkisten yritysten välillä; toteuttaa lisätoimia, joilla varmistetaan, että kilpailuoikeudellisilla sakoilla on riittävä pelotevaikutus;
    • jatkaa toimia yritysrakenteen monipuolistamiseksi erityisesti nopeuttamalla suunniteltujen, innovaatioperustaa laajentavien toimenpiteiden käyttöönottoa, jotta tuottavuuden kasvua ja ulkoista kilpailukykyä voidaan vahvistaa, ja samalla jatkaa palkkakehityksen saattamista tuottavuuden kehitystä vastaavaksi.

    Myöhemmin tämän tiivistelmän jälkeen julkaistavassa perusteellisessa tarkastelussa käsitellään kattavasti Suomen taloutta. Tarkastelun tarkoituksena on yksilöidä tosiasialliset tai mahdolliset epätasapainoa aiheuttavat tekijät sekä niistä makrotaloudelle mahdollisesti aiheutuvat riskit.

    Maakohtaiset suositukset

    Komissio esittää uusia toimia vakauden, kasvun ja työllisyyden tueksi

    Bryssel 30. toukokuuta 2012 – IP/12/513

    Euroopan komissio on antanut joukon suosituksia julkista taloutta koskeviksi toimenpiteiksi ja talousuudistuksiksi. Niiden tavoitteena on lisätä rahoitusvakautta, tukea kasvua ja luoda työpaikkoja kaikkialla EU:ssa. Maakohtaisissa suosituksissa on otettu huomioon kunkin jäsenvaltion erityistilanne. Komissio on myös antanut suosituksia koko euroaluetta varten ja esittänyt näkemyksensä EU:n tasolla tarvittavista poliittisista toimista, joilla täydennetään kansallisia toimenpiteitä kunnianhimoisen kaksivaiheisen EU:n kasvualoitteen tueksi. Se on myös esittänyt päätelmät makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä toteutettujen 12 perusteellisen tarkastelun pohjalta ja antanut neuvostolle liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät suositukset.

    Puheenjohtaja Barroson mukaan komissio on tänään tehnyt tärkeitä päätöksiä, joissa esitetään kaikkien jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla tarvittavat lisätoimet unionin kilpailukyvyn parantamiseksi, kasvun ja työllisyyden tukemiseksi sekä talous- ja rahaliiton vahvistamiseksi.Päätökset kuvaavat komission keskeistä roolia Euroopan taloushallituksen keskipisteessä. ”Komission suositukset on räätälöity kunkin jäsenvaltion tarpeisiin, ja samalla ne ovat osa yhtenäistä lähestymistapaa Euroopan talouden tasapainottamiseen”, Barroso toteaa.Hänen mukaansa jäsenvaltiot ovat edistyneet hyvin: julkisten talouksien tilanne on alkanut kohentua ja epätasapainoa on saatu korjattua.Barroso toteaa, että suunta on selvillä. ”Nyt meidän on kaksinkertaistettava ponnistelumme niin jäsenvaltioiden kuin Euroopankin tasolla, jotta voimme edetä nopeammin ja pidemmälle.”

    Toista kertaa esitettävät vuotuiset maakohtaiset suositukset sisältävät useita tärkeitä viestejä. Yleisesti ottaen jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet julkisen talouden kestävyyden palauttamiseksi, mutta useissa tapauksissa julkisen talouden vakauttamistoimien olisi tuettava paremmin kasvua. Työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on vakava ongelma: siihen ei ole pikaratkaisua, vaan on toteutettava ripeitä toimia tuottavuuden parantamiseksi ja työntekijöiden taitojen ja koulutuksen mukauttamiseksi vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Useissa jäsenvaltioissa toteutetaan parhaillaan merkittäviä rakenneuudistuksia, myös työmarkkinauudistuksia. Uudistukset parantavat osaltaan kilpailukykyä ja auttavat korjaamaan makrotalouden epätasapainoa Euroopassa. Kaikkialla EU:ssa tarvitaan kuitenkin vielä paljon enemmän toimia kasvupotentiaalin vapauttamiseksi, yritysten kehitysmahdollisuuksien luomiseksi sekä palvelu- ja energiasektorien ja digitaalitalouden työllistävien vaikutusten hyödyntämiseksi.

    Lopuksi komissio on esittänyt keskeiset toimenpiteet siirtymisessä kohti täyttä talous- ja rahaliittoa, kuten pankkiunioni, euroalueen finanssivalvonta ja euroalueen laajuinen talletusten vakuussuoja. Prosessissa on otettava huomioon oikeudelliset kysymykset, kuten perussopimukseen ja perustuslakeihin tehtävät muutokset, sekä hankittava tuleville yhdentymistoimille demokraattinen oikeutus ja lisättävä vastuuvelvollisuutta.

    Tänään julkaistun paketin sisältö  

    Paketti käsittää kolme erillistä mutta toisiinsa liittyvää osaa. Ensimmäinen osa sisältää 27 maakohtaista suositusta ja yhden koko euroaluetta koskevan suosituksen. Ne käsittelevät finanssi- ja talouspolitiikkaa. Suositusten perustana käytetty analyysi esitetään 28:ssa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, ja keskeiset poliittiset viestit tiivistetään tiedonannossa ”Vakauden, kasvun ja työllisyyden edistäminen”.

    Toiseksi komissio julkaisee aiemmin tänä vuonna 12 jäsenvaltion osalta käynnistettyjen perusteellisten tarkastelujen tulokset. Kyseisillä mailla katsottiin olevan riski makrotalouden epätasapainon muodostumisesta. Komissio katsoo, että kaikki 12 jäsenvaltiota kärsivät epätasapainosta, mutta epätasapaino ei tällä hetkellä ole missään valtiossa liiallinen. Ohjeellisia ehkäiseviä toimia esitetään maakohtaisissa suosituksissa.

    Kolmanneksi komissio suosittaa, että neuvosto kumoaa liiallista alijäämää koskevan menettelyn Bulgarian ja Saksan osalta. Lisäksi se ehdottaa neuvoston päätöstä, jossa todetaan Unkarin toteuttaneen tehokkaita toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi ja esitetään Unkaria koskeville vuoden 2013 koheesiorahaston maksusitoumuksille asetetun lykkäyksen poistamista.

    1. Vuoden 2012 maakohtaiset suositukset (ks. MEMO/12/386)

    Komission tänään esittämissä maakohtaisissa suosituksissa annetaan jäsenvaltioille operatiivisia ohjeita finanssipolitiikan valmistelua ja seuraavien 12 kuukauden aikana toteutettavia talousuudistuksia varten. Tarkoituksena on parantaa kilpailukykyä ja edistää työpaikkojen luomista. Suositusten antaminen päättää talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson viimeisen vaiheen. Ohjausjakso käynnistettiin 23. marraskuuta 2011 komission vuotuisella kasvuselvityksellä ( IP/11/1381, MEMO/11/821 ). Eurooppa-neuvoston odotetaan antavan tukensa suosituksille kokouksessaan 28. ja 29. kesäkuuta, ja neuvosto hyväksyy ne virallisesti heinäkuussa.  

    Suositukset perustuvat viime vuonna annettujen suositusten täytäntöönpanon perusteelliseen arviointiin sekä yksityiskohtaiseen analyysiin kansallisista uudistusohjelmista ja vakaus- tai lähentymisohjelmista, jotka jäsenvaltioiden oli toimitettava komissiolle viimeistään 30. huhtikuuta 2012.  

    Suositusten pohjana oleva analyysi esitetään 28:ssa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (yksi kutakin jäsenvaltiota ja yksi koko euroaluetta kohden).  

    Tänä vuonna suosituksissa on otettu ensimmäistä kertaa huomioon myös makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä toteutettujen 12 perusteellisen tarkastelun tulokset (ks. jäljempänä oleva kuvaus).

    Suositukset kattavat monenlaisia kysymyksiä, kuten julkinen talous ja rakenneuudistukset esimerkiksi verotuksen, eläkkeiden, julkishallinnon ja palvelujen alalla sekä työmarkkinakysymykset, erityisesti nuorisotyöttömyys. Ohjelmamaille (Kreikka, Portugali, Irlanti ja Romania) annetaan vain yksi suositus: niiden on pantava täytäntöön ohjelmissa sovitut toimenpiteet.

    2. 12 perusteellisen tarkastelun päätelmät (ks. MEMO/12/388)

    Perusteelliset tarkastelut ovat osa makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä, jonka käyttöönotolla pyrittiin ehkäisemään ja korjaamaan makrotalouden epätasapaino ja jota toteutetaan ensimmäisen kerran tänä vuonna. Ne koskevat 12 jäsenvaltiota, joiden osalta todettiin 14. helmikuuta 2012 annetussa varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa (IP/12/132, MEMO/12/104), että tarkempi taloudellinen analyysi on tarpeen sen määrittämiseksi, esiintyykö kyseisissä maissa makrotalouden epätasapainoa tai onko olemassa riski epätasapainon kehittymisestä. Nämä jäsenvaltiot ovat Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Kypros, Ranska, Ruotsi, Slovenia, Suomi, Tanska, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta. Kaikissa 12 perusteellisessa tarkastelussa tutkitaan mahdollisen makrotalouden epätasapainon alkuperää, luonnetta ja vaikeusastetta. Niissä arvioidaan, vaikuttaako epätasapaino maan tilanteeseen vai ei, ja jos vaikuttaa, millaisesta epätasapainosta on kyse.

    Tarkasteluissa todettiin, että kyseisissä 12 jäsenvaltiossa on makrotalouden epätasapainoa, joka on korjattava ja jota on seurattava tarkasti. Lisäksi niissä vahvistettiin yleisesti ottaen talouden epätasapainon sopeutustoimien eteneminen, mistä ovat osoituksena vaihtotaseen alijäämien supistuminen, yksikkötyökustannusten lähentyminen, luottovirtojen vähentyminen tai asuntojen hintojen korjausliikkeet. Eräissä tapauksissa ei kuitenkaan ole selvää, missä määrin sopeutus on kattavaa ja kestävää tai onko sopeutusvauhti riittävä. Monissa tapauksissa kertynyt sisäinen ja ulkoinen epätasapaino muodostavat edelleen merkittävän haasteen. Tämä koskee esimerkiksi yksityisen ja julkisen sektorin velkaantuneisuutta.

    3. Liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät ehdotukset (ks. MEMO/12/385)

    Maakohtaisten suositusten ja perusteellisten tarkastelujen päätelmien lisäksi komissio esittää neuvostolle kolme ehdotusta, jotka liittyvät liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn.

    Ensiksi komissio suosittaa, että neuvosto kumoaa liiallista alijäämää koskevan menettelyn Bulgarian ja Saksan osalta SEUT-sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti. Bulgaria ja Saksa ilmoittivat maaliskuussa, että niiden julkisen talouden alijäämä vuonna 2011 oli alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Eurostatin vahvistettua nämä luvut 23. huhtikuuta 2012 ja lisäksi ottaen huomioon, että komission kevään 2012 talousennusteen mukaan kyseisten maiden alijäämät jäävät jatkossa pysyvästi alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen, komissio katsoo, että ne ovat korjanneet liialliset alijäämänsä.

    Toiseksi Euroopan komissio on esittänyt ehdotuksen neuvoston päätökseksi Unkaria varten tehtyjä koheesiorahaston sitoumuksia koskevan lykkäyksen poistamisesta todettuaan, että maa on toteuttanut tarvittavat toimet korjatakseen liiallisen alijäämänsä 13. maaliskuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti. Komissio katsoo arvioinnissaan erityisesti, että vuotta 2012 koskeva julkisen talouden alijäämätavoite eli 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen todennäköisesti saavutetaan ja että vuonna 2013 alijäämän odotetaan jäävän selvästi alle viitearvoksi asetetun 3 prosentin suhteessa BKT:hen huolimatta makrotalouden ympäristön lievästä heikkenemisestä, kuten komissio totesi kevään 2012 talousennusteessa. Komissio aikoo jatkossakin seurata tarkasti julkisen talouden kehitystä Unkarissa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti.

    Lisätietoja:

    Eurooppa 2020 ‑verkkosivut (maakohtaiset suositukset): http://ec.europa.eu/europe2020/index_en.htm

    Yhteyshenkilöt:

    Simon O’Connor (+32-2) 296 73 59
    Olivier Bailly (+32-2) 296 87 17
    Amadeu Altafaj Tardio   (+32-2) 295 26 58
    Vandna Kalia   (+32-2) 299 58 24 
    Audrey Augier   (+32-2) 297 16 07

    Ilmoitustaulu


    Oikotie

    Euroopan komissio
    Komissaarit
    Sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi
    Euroopan kansalaisten teemavuosi
    Italian EU-puheenjohtajuus
    Resurssitehokkuus
    Rahoitus- ja talouskriisi
    Europe Direct
    Sinun Eurooppasi -neuvonta
    Climate Action
    EU Bookshop
    Euroopan parlamentti Suomen tiedotustoimisto
    Moninaisuuden puolesta, syrjintää vastaan
    Viimeisin päivitys: 27/06/2012  |Sivun alkuun