Navigointipolku


Keitä olemme
Edustuston esittely

Euroopan komission lausunto Eurooppa-päivästä
Lähetä tämä sivuLähetä tämä sivuTulostaTulosta

09/05/2012

    EUROOPAN KOMISSION LAUSUNTO EUROOPPA-PÄIVÄNÄ

    9. TOUKOKUUTA 2012

    Päätöksen aika: kohti kasvua ja työllisyyttä

    1. Johdanto

    Talouskriisi on osoittanut, että velanottoon perustuva kasvu on kestämätöntä. Kriisin ratkaisemiseksi EU on käynnistänyt erityisesti euroalueella talous- ja finanssipolitiikan ohjauksen radikaalin rakenneuudistuksen. Haasteena on aina ollut se, miten julkisen talouden vakauttaminen voidaan yhdistää lähentymiseen, vakauteen ja kasvuun.[1] Nämä EU:n talouspolitiikan uuden ohjausjärjestelmän keskeiset osatekijät ovat kumpikin yhtä välttämättömiä: uuteen järjestelmään sisäänrakennettu kasvun ulottuvuus täydentää sen vakauttamisulottuvuutta, ja julkisen talouden terveys on kestävän kasvun välttämätön edellytys.

    Talouden tila on edelleen epävarma, vaikka jäsenvaltioiden välillä on eroja. Koko EU on lievässä taantumassa. Luottolama on kuitenkin pystytty välttämään vahvojen vakautustoimien ansiosta. EU:ssa voidaan kuitenkin odottaa vain heikkoa elpymistä tämän vuoden jälkipuoliskolla, ellei määrätietoisia lisätoimia toteuteta.

    Komissio julkisti lokakuussa 2011 ns. etenemissuunnitelman kohti vakautta ja kasvua[2]. Suunnitelmaan kuului viisi toisistaan riippuvaista osa-aluetta, joista kaikki oli toteutettava yhtenä pakettina, jotta niihin kuuluvat toimenpiteet vahvistaisivat toistensa vaikutusta. Paketin tavoitteena oli katkaista hitaan kasvun noidankehä, lieventää jännitteitä valtionvelkamarkkinoilla, vähentää pankkialan haavoittuvuutta ja käynnistää vakaa ja kestävä talouden elpyminen. Komissio kehotti jäsenvaltioita

    1. esittämään päättäväisen vastauksen Kreikan ongelmiin
    2. parantamaan euroalueen turvaverkkoja kriisiä vastaan
    3. lujittamaan pankkijärjestelmää vahvistamalla pääomapohjaa
    4. toteuttamaan vakautta ja kasvua lisääviä politiikkoja etupainotteisesti
    5. rakentamaan kestävämmän ja yhdennetymmän talouden ohjausjärjestelmän.

    Useimpien toimien tarkoituksena on luoda edellytykset kestävälle kasvulle tulevaisuudessa. Niiden toteuttamisessa onkin edistytty hyvin (lyhyt katsaus tilanteeseen esitetään tämän asiakirjan osassa 3). Nyt kuitenkin pääpaino on siirtynyt neljännelle toimelle eli vakauden ja kasvua lisäävien politiikkojen etupainotteiselle toteuttamiselle. Tähän on pyrittävä yhtä määrätietoisesti ja nopeasti kuin neljän muun toimen toteuttamiseen. EU:lla on jo maailmanluokan kasvustrategia Eurooppa 2020. Vielä on otettava käyttöön uudet talouspolitiikan ohjauskeinot, jotta strategian tavoitteet voidaan saavuttaa. Tässä Eurooppa-päivän viestissään komissio kehottaa kaikkia EU:n sidosryhmiä edistämään entistä tehokkaammin kasvua ja työllisyyttä vauhdittamalla Eurooppa 2020 –strategian toteuttamista, sillä se on oikea perusta uusille kasvua tukeville aloitteille. Komissio on esittänyt kasvua edistäviä budjettisuunnitelmia, talousarvioesityksen vuodeksi 2013 ja monivuotisen rahoituskehyksen kaudelle 2014–2020. Se on esittänyt lainsäädäntöehdotuksia ja muita aloitteita, joiden avulla on mahdollista päästä takaisin kasvu-uralle jo nyt ja työpaikkansa menettäneet saadaan takaisin töihin. Nyt tarvitaan jäsenvaltioiden yhteistä poliittista tahtoa päättää heti näistä ehdotuksista. Tätä kansalaiset ja EU:n kansainväliset yhteistyökumppanit odottavat meiltä. Tämän toivon sanoman välittämiseksi EU:n on toimittava yhtenä rintamana ja syvennettävä taloudellista ja poliittista yhdentymistään.

    1. Keskeiset kasvutekijät

    EU on ohjattava kasvu-uralle, joka on riittävän nopea työpaikkojen luomiseksi, kipeästi kaivattujen investointien rahoittamiseksi, pk-yritysten sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja niihin kohdistuvan hallinnollisen rasituksen karsimiseksi sekä sosiaaliturvajärjestelmien tukemiseksi. Tarvitaan reseptiä, joka sisältää monia aineksia. Useiden eri EU-aloitteiden yhdistäminen tuottaisi selvän suunnitelman siitä, miten vauhditetaan Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamista ja sen myötä edistetään kasvua ja työllisyyttä EU:ssa vuonna 2012.

    Vakaus

    • Kunkin jäsenvaltion on noudatettava julkisen talouden vakauttamisen strategiaa, joka perustuu EU:n tasolla uuden talouspoliittisen ohjausjärjestelmän puitteissa sovittuihin parametreihin. Useimpien jäsenvaltioiden keskeisenä tavoitteena on edelleen liiallisen budjettialijäämän korjaaminen. EU:n keskipitkän aikavälin parametrien johdonmukainen noudattaminen vahvistaa osaltaan markkinoiden luottamusta, vähentää eräiden jäsenvaltioiden luotonoton kustannuksia ja antaa niille jäsenvaltioille, joilla on enemmän finanssipoliittista liikkumavaraa, mahdollisuuden lisätä kasvua edistäviä investointeja.

    Kasvua edistävät rakenneuudistukset

    Useiden jäsenvaltioiden on kilpailukykynsä palauttamiseksi toteutettava työmarkkinauudistuksia, parannettava yritysten toimintaedellytyksiä ja mukautettava verolainsäädäntöään työllisyyttä kannustavaksi. Komissio antaa 30. toukokuuta kutakin jäsenvaltiota koskevat maakohtaiset suosituksensa. Niissä tarkastellaan jäsenvaltioiden suurimpia rakenteellisia heikkouksia ja esitetään toimenpidesuosituksia näiden heikkouksien poistamiseksi siten, että kasvun edellytykset paranevat. Tässä yhteydessä käsitellään myös kysymystä eräiden jäsenvaltioiden liiallisista alijäämistä.

    EU:n sisämarkkinoilla on edelleen käyttämättömiä mahdollisuuksia uusien kasvun ja työllisyyden lähteiden hyödyntämiseksi. Tätä varten komissio esitti ensimmäisen sisämarkkinoiden toimenpidepakettinsa ja valmistelee nyt toista vastaavanlaista pakettia. Sekä unionin tasolla että kansallisella tasolla voitaisiin saavuttaa paljon muun muassa seuraavilla kasvua edistävillä rakenneuudistuksilla:

    • Jo sovitun lainsäädännön täysimittainen täytäntöönpano: Maksuviivästysdirektiivin[3] nopea täytäntöönpano helpottaisi pk-yritysten asemaa. Jos kaikki jäsenvaltiot panisivat palveludirektiivin kokonaan täytäntöön, EU:n kasvu vauhdittuisi arvioiden mukaan jopa 1,8 prosentin verran. Komissio esittää kesäkuun Eurooppa-neuvostossa ehdotuksia siitä, miten palveludirektiivistä saataisiin enemmän irti.
    • Verkkotoimialojen toiminnan esteiden poistaminen: Sen lisäksi, että EU:n on lisättävä investointejaan uuteen infrastruktuuriin, verkkotoimialojen kilpailukykyä voidaan parantaa sekä yritysten että kuluttajien eduksi. Esimerkiksi maanteiden tavaraliikenteen kabotaasi on edelleen suljettu toimiala, EU:n satamien välillä liikennöiviin aluksiin sovelletaan samantasoisia muodollisuuksia kuin tuontiin EU:n ulkopuolelta, ja markkinoille pääsyn esteet nostavat kuluttajahintoja kansallisilla rautatiemarkkinoilla. Sähkö- ja kaasualan merkittävät markkinoille pääsyn esteet ja hintasääntely lisäävät loppukäyttäjän kustannuksia. Hitaat ja epämääräiset lupamenettelyt jarruttavat välttämättömiä investointeja tai jopa estävät niitä toteutumasta. Siksi komissio on esittänyt ehdotuksia[4], joilla pyritään vähentämään viivästyksiä ja huolehtimaan siitä, että kaikkien rajat ylittävien investointien hyväksymisestä vastaa yksi ja sama viranomainen.
    • Digitalisoituminen: Komissio on esittänyt ehdotuksia digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisestä osana Eurooppa 2020 –strategiaa. Näitä ehdotuksia täydennetään osana toista sisämarkkinoiden toimenpidepakettia. On arvioitu, että EU:n BKT voisi kasvaa 4 % vuoteen 2020 mennessä, jos EU toteuttaa tarvittavat toimenpiteet nykyaikaisten digitaalisten sisämarkkinoiden perustamiseksi.
    • Innovoinnin tehostaminen: Kauan odotetun EU:n patentin toteutuminen vähentäisi kustannuksia 36 000 eurosta 4 700 euroon patenttia kohti, ja tutkimus- ja kehittämismenojen nostamistavoitteen (3 % BKT:sta) saavuttaminen johtaisi 3,7 miljoonan uuden työpaikan luomiseen ja kasvattaisi EU:n BKT:tä 800 miljardilla eurolla vuoteen 2020 mennessä.
    • ”Vihreän” kasvun potentiaalin vapauttaminen: Euroopan teollistuminen ja kasvu perustuivat aiemmin runsaisiin ja halpoihin luonnonvaroihin. Näiden sijasta 2000-luvulla tarvitaan vähähiilisiä ja resursseja säästäviä ratkaisuja. EU on erittäin riippuvainen tuontienergiasta, mikä rasittaa sen kauppatasetta. Tarvitaan uutta toimenpidekokonaisuutta, johon kuuluu sekä sääntely- ja markkinatoimenpiteitä että vapaaehtoisia toimenpiteitä vihreään talouteen tehtävien investointien edistämiseksi. Tällaiset investoinnit[5] voisivat tuottaa moninkertaisen hyödyn. Esimerkiksi vihreässä taloudessa työpaikkojen määrä on kasvanut nopeasti koko talouskriisin ajan. On arvioitu[6], että energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden toimialoilla voitaisiin luoda jopa viisi miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Nämä työpaikat vaativat eritasoista ammattitaitoa, ne jakautuvat koko EU:n alueelle ja ovat paikkasidonnaisia.
    • Työllisyyspolitiikan tehostaminen: Komission hiljattain antamassa työllisyyspaketissa[7] suositetaan, että jäsenvaltiot lisäisivät työvoiman kysyntää, keventäisivät työn verotusta ja tukisivat ammattitaidon kehittämistä niillä aloilla, joilla on parhaat mahdollisuudet uusien työpaikkojen luomiseen. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi vihreä talous, terveyspalvelut sekä tieto- ja viestintäteknologia. Paketissa ehdotetaan Euroopan työnvälitysverkoston kehittämistä siten, että edistetään työpaikkojen ja työnhakijoiden saattamista yhteen rajojen yli. Samalla pyritään lisäämään työmarkkinajärjestöjen osallistumista. Paketissa esitetään merkittäviä uudistuksia työmarkkinoiden dynaamisuuden ja joustavuuden lisäämiseksi sekä soveltuvien sopimusjärjestelyjen ja työtilaisuuksien tarjoamiseksi nuorille. On arvioitu, että työllisyyspaketin toteuttaminen johtaisi jopa 20 miljoonan uuden työpaikan syntymiseen.
    • Ulkoisten kasvutekijöiden hyödyntäminen: On vauhditettava kauppa- ja investointineuvotteluja nopeasti kehittyvien EU:n ulkopuolisten kumppanuusmaiden, erityisesti naapurimaiden kanssa. Lisäksi on nopeutettava jo tehtyjen kauppa- ja investointisopimusten voimaantuloa.

    Kohdennettu panostus kasvuun

    • Jäsenvaltioiden keskinäinen solidaarisuus ja oma etu vaativat EU:n talousarviomäärärahojen kekseliästä yhdistämistä kansallisiin budjettivaroihin siten, että edistetään tehokkaasti kasvua. Vahvan kasvuhakuisuuden pontimena voisivat olla seuraavat toimet:
    • EU:n rakennerahastovarojen kohdentaminen paremmin kilpailukyvyn vahvistamiseen ja lähentymiseen: komissio on esittänyt, että osa vuosien 2012 ja 2013 rakennerahastovaroista kohdennettaisiin uudelleen pk-yritysten tukemiseen sekä nuorten koulutukseen ja työllistämiseen. Kesäkuussa pidettävälle Eurooppa-neuvoston kokoukselle toimitetaan kertomus kahdeksassa jäsenvaltiossa toteutetuista pilottitoimista. Komissio on esittänyt monivuotista rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissaan, että rakennerahastovarojen käyttöönoton edellytyksenä olisi maakohtaisten suosituksen noudattaminen. Näin rahastojen avulla voidaan edistää kasvua rakenneuudistusten kautta, vauhdittaa lähentymistä ja parantaa jäsenvaltioiden vastaanottokykyä.
    • Kohdennetut investoinnit 2000-luvun infrastruktuuriin: suuri osa Euroopan nykyisestä liikenne- ja energiainfrastruktuurista on vanhentunutta eikä sitä ole mukautettu ilmastonmuutoksen asettamiin uusiin vaatimuksiin. Sitä paitsi uusien jäsenvaltioiden infrastruktuurissa on ammottavia aukkoja. Eurooppa on jäämässä jälkeen pääkilpailijoistaan nopeiden verkkoyhteyksien edellyttämän laajakaistainfrastruktuurin käyttöönotossa. Komissio on esittänyt aloitteen Verkkojen Euroopasta[8] (50 miljardia euroa monivuotista rahoituskehystä koskevien ehdotusten mukaisesti), jonka avulla toteutettaisiin nykyaikaiset EU:n laajuiset yhteydet, joita tarvitaan rautatieliikenteen, ilmaliikenteen hallinnan ja energiaverkkojen kehittämiseksi sekä ultranopean laajakaista- ja muun tieto- ja viestintäteknologian ulottamiseksi koko EU:n alueelle. Komissio on myös ehdottanut hankejoukkovelkakirjojen[9] käyttöönottoa, jotta julkinen ja yksityinen rahoitus voidaan tehokkaasti yhdistää välttämättömien infrastruktuuri-investointien toteuttamiseksi.
    • Euroopan investointipankin lainanantokapasiteetin lisääminen: vuonna 2011 ehdotettu pääoman korottaminen (vähintään 10 miljardilla eurolla)[10] auttaisi EIP:tä laajentamaan lainanantokapasiteettiaan siellä, missä tarve on suurin. Varat voitaisiin kohdentaa pk-yrityksille, jotka luovat nykyisin eniten uusia työpaikkoja unionissa. EU:n tuki EIP:n toiminnalle voisi koostua yhteistyössä toteutettavasta yhteisten riskinjakovälineiden laajentamisesta. Komissio on valmis lisäämään rakennerahastotukea sellaisille EIP-vetoisille hankkeille, joilla tuetaan energia-alan pk-yrityksiä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa.
    • Finanssitoimien verotus kasvua tukevana tulonlähteenä: komissio esitti vuonna 2011[11] yhteisen finanssitransaktioverojärjestelmän perustamista, jotta finanssiala – jolle on myönnetty valtiontukena ja takauksina lähes 5 biljoonaa euroa – osallistuisi nykyistä tasavertaisemmin julkisen talouden rahoitukseen. Jäsenvaltiot voisivat kanavoida osuutensa näistä tuloista kasvua edistäviin julkisiin investointeihin (mikä tukisi EU:n talousarviosta rahoitettavia kasvu- ja investointitoimia).
    1. Edistyminen etenemissuunnitelman muilla osa-alueilla

    Sen jälkeen kun komissio esitti etenemissuunnitelmansa lokakuussa 2011, on tehty paljon määrätietoista työtä Kreikan ongelmien ratkaisemiseksi. On hyväksytty toinen EU:n ja IMF:n tukiohjelma ja neuvoteltu kertaluonteinen yksityisen sektorin velkojen alaskirjaus. Äskettäin annetussa komission tiedonannossa Kasvua Kreikkaan[12] esitellään yksityiskohtaisesti EU:n tarmokkaita toimia Kreikan tukemiseksi.

    Myös euroalueen turvaverkkojen vahvistamisessa kriisiä vastaan on edistytty merkittävästi. Valtioiden ylivelkaantumista vastaan pystytettyä palomuuria on vahvistettu vauhdittamalla Euroopan vakausmekanismin perustamista ja siirtämällä siihen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin varat. EU:n jäsenvaltiot ovat osallistuneet merkittävästi IMF:n käytössä olevien varojen lisäämiseen. Komissio käynnisti vuonna 2011 kuulemisen[13] erilaisista vaihtoehdoista vakausjoukkolainojen (euroalueella liikkeeseenlaskettavien yhteisten joukkolainojen) toteuttamiseksi. Kun julkisen talouden vakauttamisessa on päästy riittävälle tasolle ja valtionvelasta johtuvat riskit on vältetty, EU:n olisi komission mielestä kiinnitettävä vakavasti huomiota jossakin muodossa toteutettavaan euroalueen joukkolainojen yhteiseen liikkeeseenlaskuun.

    EU:n finanssipoliittinen säännöstö muodostaa uudistetun vakaus- ja kasvusopimuksen myötä vakaan, sääntöihin perustuvan järjestelmän kurinalaisen finanssipolitiikan harjoittamista varten. Siinä esitetään selkeät viitearvot, joiden ylittyessä otetaan käyttöön ehkäiseviä ja korjaavia toimia. Sääntöjen soveltaminen perustuu toisaalta talousanalyyseihin ja oikeudellisiin säännöksiin ja toisaalta julkisen talouden rakenteellista kestävyyttä koskevaan kokonaisarvioon, mikä mahdollistaa jäsenvaltioiden objektiivisen jaottelun niiden finanssipoliittisen liikkumavaran ja makrotaloudellisten olosuhteiden mukaan. Sääntöjen noudattamisessa keskeistä on jäsenvaltioiden toteuttamien julkisen talouden toimenpiteiden arviointi erityisesti rakenteelliselta kannalta.

    Näitä periaatteita noudatetaan myös EU:n julkisen talouden vakauttamisstrategiassa, jonka mukaan niiden jäsenvaltioiden, joilla on enemmän finanssipoliittista liikkumavaraa, olisi annettava automaattisten vakauttajien toimia täydellä teholla, kun taas markkinoiden erityistarkkailussa olevien jäsenvaltioiden olisi pyrittävä ratkaisemaan julkisen talouden haasteensa markkinoiden luottamusta lisäävillä toimilla.

    Talouden kestävyys keskipitkällä aikavälillä varmistetaan johdonmukaisesti ja määrätietoisesti toteuttavilla rakenneuudistus- ja rahoitusvakaustoimilla. Komissio tarkastelee parhaillaan vakausohjelmia, jotka kaikki jäsenvaltiot toimittivat sille huhtikuun loppuun mennessä. Se esittää vakausohjelmien tarkastelun ja 11. toukokuuta julkaistavien kevään talousennusteiden perusteella ehdotuksen koko euroaluetta koskevasta yhteisestä lähestymistavasta. Ehdotus julkistetaan osana vuoden 2012 talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa toukokuun lopussa eli samaan aikaan kuin komission maakohtaiset suositukset.

    Pankkijärjestelmän lujittaminen jatkuu edelleen pankkien pääomittamisella. Kesäkuuhun 2012 mennessä kaikkien EU:n tärkeimpien pankkien pääomapohjaa vahvistetaan Euroopan pankkiviranomaisen koordinoimana. Pääomittaminen toteutetaan siten, että velkavipu ei heikkene liikaa. Euroopan keskuspankin kaksi pitempiaikaista rahoitusoperaatiota ovat helpottaneet reaalitalouteen suunnatun pankkien luotonannon elpymistä. EU on etulinjassa toteuttamassa G20:n sitoumuksia tehostaa pankkialan sääntelyä ja valvontaa. Uudistuspaketti valmistuu kesäkuussa, jolloin komissio esittää ehdotuksen yhteisestä sääntelykehyksestä pankkien ja sijoituspalveluyritysten elvytystä ja kriisinratkaisua varten. Näin saadaan käyttöön välineet, jotka mahdollistavat vaikeuksissa olevien rahoituslaitosten hallitut konkurssit siten, ettei lasku jää veronmaksajien vastuulle.

    Talouden ohjausjärjestelmän kehittämisessä kestävämmäksi ja yhdennetymmäksi on edistytty merkittävästi. Ohjausjärjestelmän uudet rakenteet (jotka perustuvat talouspolitiikan ohjauspakettiin, ns. ”six-packiin”) ovat jo toiminnassa, ja 25 jäsenvaltiota on allekirjoittanut sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta. Komissio toivoo, että sen ehdotukset asetuksiksi[14] julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta euroalueella hyväksytään nopeasti.

    1. Mitä seuraavaksi?

    EU:n on jatkettava kasvuohjelmansa toteuttamista yhtä vauhdikkaasti ja määrätietoisesti kuin se on toteuttanut julkisen talouden vakauttamisen. Kuten tästä lyhyestä esityksestä on käynyt ilmi, jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin hyväksyntää odottamassa on jo monta ehdotusta. Vaikka paluu kestävän kasvun tielle vaatii aikaa, käänne voi tapahtua jo tämän vuoden loppuun mennessä, jos tarvittavat päätökset tehdään nyt.

    Komissio hyväksyy 30. toukokuuta suuren joukon ehdotuksia osana talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa. Näihin kuuluvat kutakin jäsenvaltiota koskevat maakohtaiset suositukset, 12:ta jäsenvaltiota koskevat yksityiskohtaiset katsaukset[15] ja yleinen tiedonanto vuoden 2012 talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa koskevista komission päätelmistä.

    Komission maakohtaisia suosituksia käsitellään Epsco-neuvostossa 21. kesäkuuta ja Ecofin-neuvostossa 22. kesäkuuta.

    Eurooppa-neuvosto saattaa vuoden 2012 talouspolitiikan EU-ohjausjakson päätökseen kokouksessaan 28. ja 29. kesäkuuta. Ohjausjakson päättämisen perustana ovat komission suositukset ja muut aloitteet, joihin kuuluu palveludirektiivin täytäntöönpanoa koskeva ehdotuspaketti. Komissio suosittaa Eurooppa-neuvoston kokouksessa, että tässä esityksessä mainitut ehdotukset, joista yhtenä EU:n kunnianhimoinen talousarvioesitys, hyväksyttäisiin nopeasti. Näin luotaisiin edellytykset päästä uuden kasvun ja työpaikkojen luomisen alkuun koko EU:ssa.



    [1]               Aihetta on käsitelty yksityiskohtaisemmin mm. seuraavissa asiakirjoissa: Eurooppa 2020 – älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (KOM(2010) 2020), Vuotuinen kasvuselvitys 2011 (KOM(2011) 11), Vuotuinen kasvuselvitys 2012 (KOM(2011) 815), puheenjohtaja Barroson puhe unionin tilasta vuonna 2011.

    [2]               KOM(2011) 669.

    [3]               Direktiivi 2011/7/EU.

    [4]               KOM(2011) 658.

    [5]               Aihetta on käsitelty yksityiskohtaisesti asiakirjassa Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa, KOM(2011) 571.

    [6]               Exploiting the employment potential of green growth, valmisteluasiakirja SWD(2012) 92.

    [7]               Tavoitteena työllistävä elpyminen, KOM(2012) 173.

    [8]               Yhdennettyjä eurooppalaisia infrastruktuureja käsittelevä kasvupaketti, KOM(2011) 676.

    [9]               KOM(2011) 500 ja KOM(2011) 660 (pilottivaihe).

    [10]             Puheenjohtaja Barroson puhe unionin tilasta vuonna 2011.

    [11]             KOM(2011) 594.

    [12]             KOM(2012) 183.

    [13]             Vihreä kirja vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta, KOM(2011) 818.

    [14]             KOM(2011) 819 ja KOM(2011) 821.

    [15]             Helmikuussa 2012 annetun varoitusmekanismia koskevan komission kertomuksen (KOM(2012) 68) mukaisesti.

    Ilmoitustaulu


    Oikotie

    Euroopan komissio
    Sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi
    Euroopan kansalaisten teemavuosi
    Kreikan EU-puheenjohtajuus
    Resurssitehokkuus
    Kroatia
    EU arjessa
    Rahoitus- ja talouskriisi
    Europe Direct
    Sinun Eurooppasi -neuvonta
    Climate Action
    EU Bookshop
    Euroopan parlamentti Suomen tiedotustoimisto
    Moninaisuuden puolesta, syrjintää vastaan
    Viimeisin päivitys: 09/05/2012  |Sivun alkuun