Navigointipolku


Keitä olemme
Edustuston esittely

Voidaanko jätteestä hyötyä?
Lähetä tämä sivuLähetä tämä sivuTulostaTulosta

16/04/2012

Tehokkaimmin kierrättävät EU-maat uusiokäyttävät jopa 70 prosenttia jätteistään eivätkä heitä juuri mitään kaatopaikalle. Muissa maissa yli kolme neljännestä jätteistä päätyy kaatopaikalle. Kuinka parhaat kierrättäjät ovat muuttaneet jätteet ongelmasta voimavaraksi? Euroopan komission tänään julkaisemassa raportissa kerrotaan, että ratkaisuna on taloudellisten keinojen yhdistäminen. Yhdistämällä kaatopaikalle sijoittamista ja jätteenpolttoa koskevia kieltoja ja veroja, tuottajavastuujärjestelmiä ja PAYT-järjestelmiä (pay-as-you-throw, maksa itse omat jätekustannuksesi) on saatu siirrettyä jätevirtoja kestävämpiin uomiin.

    Euroopan komissio - lehdistötiedote

    Bryssel 12. huhtikuuta 2012 – IP/12/

    Jos EU haluaa saavuttaa energiatehokkuutta koskevan etenemissuunnitelman tavoitteet eli lopettaa kaatopaikoille sijoittamisen, maksimoida tavaroiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön ja rajoittaa jätteiden energiakäytön koskemaan vain kierrätyskelvotonta jätettä, nämä taloudelliset keinot on saatava laajemmin käyttöön kaikissa EU-maissa.

    Ympäristökomissaari Janez Potočnik sanoo seuraavaa: ”Jätteet ovat liian arvokkaita pois heitettäviksi. Jos jätehuolto hoidetaan oikein, talous voi hyötyä niistä suoraan. Kuusi jäsenvaltiota on lähestulkoon lopettanut kaatopaikalle sijoittamisen ja kierrättää suuren osan jätteestään. Nämä maat hyötyvät jätteestä ja ovat vieläpä samalla luoneet kukoistavia yrityksiä ja monia uusia työpaikkoja.”

    Jätehuollon menettelyissä on suuria eroja EU-maiden välillä. Eurostatin 27. maaliskuuta julkaiseman raportin mukaan kuusi edistyneintä EU-maata, eli Belgia, Tanska, Saksa, Itävalta, Ruotsi ja Alankomaat, sijoittaa kaatopaikalle alle 3 prosenttia kunnallisjätteestään. Toisessa ääripäässä ovat ne yhdeksän EU-maata, joissa kaatopaikalle päätyy yhä yli 75 % kunnallisjätteestä. Suomi on keskiverto jätteidenkäsittelijä EU:ssa, joskin se vie kaatopaikalle hiukan EU:n keskiarvoa enemmän ja kierrättää hiukan EU:n keskiarvoa vähemmän. Eurostatin julkaisemien tuoreiden tilastojen mukaan jatkuvaa kehitystä tapahtuu joissakin uusissa EU-maissa, joissa kierrätysluvut nousevat nopeasti. Syntyvän kunnallisjätteen määrä on myös vähentynyt joissakin EU-maissa, todennäköisesti taloudellisen taantuman seurauksena.  

    Komissio rohkaisee EU-maita soveltamaan voimassaolevia jätelakeja tehokkaammin. Euroopan unionin alueella toimivan jätehuolto- ja kierrätysteollisuuden liikevaihto oli 145 miljardia euroa vuonna 2008. Ala työllistää noin 2 miljoonaa ihmistä. Jos EU:n jätehuoltopolitiikkaa noudatettaisiin kokonaisuudessaan, voisi syntyä 400 000 uutta työpaikkaa ja liikevaihto voisi kasvaa 42 miljardia euroa (katso IP/12/18). Jätehuollon parannukset auttaisivat myös saavuttamaan useampia Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteita, jotka koskevat älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. 

    Lisätietoa

    Koko raportti ja kunkin EU-maan yksityiskohtaiset tulokset

    Eurostatin raportti kunnallisjätehuollosta

    Tutkimus kestävän kehityksen makroekonomisesta mallintamisesta ja yhteyksistä talouden ja ympäristön välillä

    Ilmoitustaulu


    Oikotie

    Euroopan komissio
    Komissaarit
    Sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi
    Euroopan kansalaisten teemavuosi
    Italian EU-puheenjohtajuus
    Resurssitehokkuus
    Rahoitus- ja talouskriisi
    Europe Direct
    Sinun Eurooppasi -neuvonta
    Climate Action
    EU Bookshop
    Euroopan parlamentti Suomen tiedotustoimisto
    Moninaisuuden puolesta, syrjintää vastaan
    Viimeisin päivitys: 16/04/2012  |Sivun alkuun