Navigointipolku


Keitä olemme
Edustuston esittely

EU:n komissio aloitti oikeustoimet Unkaria vastaan
Lähetä tämä sivuLähetä tämä sivuTulostaTulosta

18/01/2012

EU:n komissio on aloittanut oikeustoimet Unkaria vastaan, sillä Unkarissa on tämän vuoden alusta tullut voimaan maan uuteen perustuslakiin pohjautuvaa uutta lainsäädäntöä. Komissio katsoo, että Unkarin lainsäädäntö on ristiriidassa EU:n oikeuden kanssa.

    EU:n komissio aloitti oikeustoimet Unkaria vastaan

    Komissio on sen vuoksi päättänyt osoittaa Unkarille kolme virallista ilmoitusta. Kyseessä on ensimmäinen vaihe EU:ssa sovelletussa rikkomusmenettelyssä. Lisäksi komissio aikoo keskustella muistakin asiaan liittyvistä seikoista Unkarin viranomaisten kanssa määritelläkseen, tarvitaanko muita EU:n oikeuden mukaisia toimia erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuden suhteen. Unkarin viranomaisilla on nyt yksi kuukausi aikaa vastata komission ilmoituksiin.

    1) Kansallisen keskuspankin riippumattomuus

    Komissio on havainnut useita epäkohtia, jotka koskevat erityisesti SEUT-sopimuksen vaatimusta keskuspankin täydellisestä riippumattomuudesta.

    Virallisissa ilmoituksissa esille tuodut rikkomiset koskevat sekä lakia kansallisesta keskuspankista (Magyar Nemzeti Bank) että uutta perustuslakia.

    Keskuspankkia koskevan lain mukaan ministeri voi osallistua rahaneuvoston kokouksiin suoraan, mikä tarjoaa hallitukselle mahdollisuuden vaikuttaa keskuspankkiin sisältä käsin. Keskuspankin kokousten esityslista on samoin lähetettävä hallitukselle etukäteen, mikä estää keskuspankkia käymästä luottamuksellisia keskusteluja.  Pääjohtajan palkka- ja palkkiojärjestelmään tehdään lisäksi muutoksia, joita sovelletaan virassa olevaan pääjohtajaan heti, vaikka niitä tulisi soveltaa vasta uudesta toimikaudesta lähtien, jottei palkka-asioilla voitaisi painostaa keskuspankkia. Pääjohtajan ja rahaneuvoston jäsenten on lisäksi vannottava vala (uskollisuudesta maata ja sen etuja kohtaan), jonka sisältö on ongelmallinen, koska kansallisen keskuspankin pääjohtaja on myös Euroopan keskuspankin yleisneuvoston jäsen.

    Komissio suhtautuu epäillen pääjohtajan ja rahaneuvoston jäsenten erottamista koskeviin sääntöihin, sillä ne mahdollistavat poliittisen asioihin puuttumisen (myös parlamentti voi ehdottaa rahaneuvoston jäsenen erottamista) ja väärinkäytön. Keskuspankin institutionaalisen kehykseen tiheään tehdyt muutokset herättävät myös epäilyksiä, sillä esimerkiksi rahaneuvoston jäsenten määrää on lisätty ja samalla on määrätty mahdollisuudesta lisätä varapääjohtajien määrää ottamatta keskuspankin tarpeita asianmukaisesti huomioon.

    Lisäksi perutuslailla mahdollistetaan kansallisen keskuspankin sulauttaminen finanssialan valvontaviranomaisen kanssa. Vaikka sulauttaminen ei sinällään ole ongelma, keskuspankin pääjohtajasta tulisi uudessa rakenteessa pelkkä varapääjohtaja, mikä kaventaisi rakenteellisesti hänen riippumattomuuttaan.

    2) Oikeuslaitoksen riippumattomuus

    Oikeuslaitosta koskevassa rikkomusasiassa keskitytään tuomareiden ja syyttäjien uuteen eläkeikään. Sen taustalla on Unkarin päätös alentaa tuomareiden, syyttäjien ja julkisten notaareiden pakollinen eläkeikä 70 vuodesta yleiseen vanhuuseläkeikään eli 62 vuoteen 1. päivästä tammikuuta 2012. Unkarin uuden lainsäädännön nojalla pakotetaan eläkkeelle 274 tuomaria (myös korkeimman oikeuden tuomareita) EU:n sääntöjen vastaisesti.

    Yhdenvertaista kohtelua työpaikalla koskevissa EU:n säännöissä (direktiivi 2000/78/EY) kielletään ikään perustuva syrjintä. EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan on esitettävä objektiiviset ja oikeasuhteiset perusteet, jos hallitus päättää alentaa jonkin ryhmän, muttei muiden, eläkeikää. Tämä periaate sai uudelleen vahvistuksen, kun tuomioistuin katsoi13. syyskuuta 2011, että liikennelentäjien työnteon kieltäminen 60 ikävuoden jälkeen on ikään perustuvaa syrjintää.

    Unkarin tapauksessa komissio ei ole löytänyt objektiivisia perusteita sille, että tuomareita ja syyttäjiä kohdellaan eri tavalla kuin muita ryhmiä, erityisesti ajankohtana, jona eläkeikää nostetaan asteittain – eikä alenneta – eri puolilla Eurooppaa. Tilanteesta tekee oikeudellisesti vielä kyseenalaisemman se, että hallitus on jo ilmoittanut komissiolle, että se aikoo nostaa yleisen vanhuuseläkeiän 65 vuoteen.

    Oikeuslaitoksen riippumattomuuden osalta komissio myös haluaa Unkarilta lisätietoja tuomioistuinten organisointia koskevasta uudesta lainsäädännöstä. Uuden lain mukaan uuden kansallisen oikeudellisen viraston (Országos Bírósági Hivatal) pääjohtajalle keskitetään toimivalta, joka liittyy tuomioistuinten operatiiviseen hallintoon, henkilöresursseihin, talousarvioon ja asioiden osoittamiseen eri tuomioistuimille. Tuomioistuinten operatiiviseen hallintoon ei enää sovelleta kollegista päätöksentekoa eikä muita tarkoituksenmukaisia suojatoimenpiteitä. Vastedes yksi ainoa henkilö tekee kaikki oikeuslaitokseen liittyvät tärkeät päätökset, mukaan lukien tuomareiden nimittäminen. Lisäksi korkeimman oikeuden aiemman presidentin toimi lakkautettiin ennenaikaisesti vuoden 2011 lopussa. Korkeimman oikeuden presidentti oli valittu kuudeksi vuodeksi kesäkuussa 2009. Sitä vastoin korkeimman oikeuden muut entiset tuomarit jatkavat korkeimman oikeuden korvaavan uuden ”Kúrian” tuomareina. Komissio odottaa Unkarin viranomaisten toimittavan näistä seikoista yksityiskohtaiset tiedot päättääkseen, tarvitaanko uusia rikkomusmenettelyjä.

    3) Tietosuojaviranomaisen riippumattomuus

    Tietosuojavaltuutettua koskevan asian taustalla on Unkarin hiljattainen päätös perustaa uusi kansallinen tietosuojavirasto, joka korvaa nykyisen tietosuojavaltuutetun toimiston 1. päivästä tammikuuta 2012. Nykyisen tietosuojavaltuutetun kuusivuotinen toimikausi päättyy tämän seurauksena ennenaikaisesti. Tietosuojavaltuutettu valittiin vuonna 2008. Väliaikaisia toimenpiteitä ei toteuteta odotettaessa, että nykyisen tietosuojavaltuutetun toimi lakkautetaan vuonna 2014. Uudet säännöt myös antavat pääministerille ja presidentille mahdollisuuden erottaa uusi tietosuojavaltuutettu mielivaltaisin perustein.

    Tietosuojavaltuutettujen riippumattomuus varmistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa ja perusoikeuskirjan 8 artiklassa. Lisäksi EU:n tietosuojasäännöissä (direktiivi 95/46/EY) edellytetään, että jäsenvaltiot perustavat täysin riippumattoman valvontaelimen valvomaan direktiivin soveltamista. Unionin tuomioistuin on vahvistanut tämän. Saksaa koskevassa asiassa (C-518/07, 3.3.2010) antamassaan tuomiossa tuomioistuin korosti, että tietosuojaa valvovien viranomaisten on oltava suojattuna kaikelta ulkopuoliselta vaikuttamiselta, myös suoralta tai välilliseltä vaikuttamiselta valtion taholta. Tuomioistuimen mukaan pelkästään riski siitä, että valtion valvovat viranomaiset voivat vaikuttaa poliittisesti valvontaviranomaisten tehtäviin, riittää estämään sen, että viimeksi mainitut voisivat suorittaa tehtävänsä itsenäisesti.

    Ilmoitustaulu


    Oikotie

    Euroopan komissio
    Komissaarit
    Sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi
    Euroopan kansalaisten teemavuosi
    Italian EU-puheenjohtajuus
    Resurssitehokkuus
    Rahoitus- ja talouskriisi
    Europe Direct
    Sinun Eurooppasi -neuvonta
    Climate Action
    EU Bookshop
    Euroopan parlamentti Suomen tiedotustoimisto
    Moninaisuuden puolesta, syrjintää vastaan
    Viimeisin päivitys: 01/02/2012  |Sivun alkuun