Kaikki EU-maissa, EU:n ehdokasmaissa (Turkki, Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kroatia, Montenegro ja Islanti) ja ETA-maissa (Islanti, Norja ja Liechtenstein) sijaitsevat yli 200 000 asukkaan kaupungit voivat hakea vuoden 2014 Euroopan vihreä pääkaupunki -nimitystä. Jos maassa ei ole yhtään näin suurta kaupunkia, sen suurin kaupunki voi osallistua kilpailuun.

Hakemuksissa tarkastellaan 12 tekijää: kaupungin osallistuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan, liikenne, kaupunkien viheralueet, meluntorjunta, jätteen syntyminen ja jätehuolto, luonto ja sen monimuotoisuus, ilmanlaatu, vedenkulutus, jätevesihuolto, ekoinnovointi ja kestävä työllisyys, paikallistason ympäristöjohtaminen ja energiatehokkuus.

Hakemuslomake ja lisätietoa löytyy sivustolta www.europeangreencapital.eu. Hakemusten määräaika päättyy 14. lokakuuta 2011. Nimityksen myöntää kansainvälinen tuomaristo, jota avustaa eri ympäristöalojen tunnetuista asiantuntijoista koostuva paneeli. Voittaja julkistetaan kesäkuussa 2012. 

Euroopan vihreä pääkaupunki -nimityksen alkuperäinen suunnitelma laadittiin Tallinnassa 15. toukokuuta 2006 pidetyssä kokouksessa Tallinnan entisen pormestarin Jüri Ratasin aloitteesta. Yhteensä 15 eurooppalaista kaupunkia ja Viron kaupunkiliitto allekirjoittivat tällöin yhteisymmärryspöytäkirjan tällaisen nimityksen myöntämisestä.

Euroopan vihreä pääkaupunki -nimityksen perustamisen päämääränä oli kannustaa ja palkita ponnisteluja, rohkaista kaupunkeja sitoutumaan lisätoimiin sekä esitellä ja edistää parhaiden käytänteiden vaihtamista Euroopan kaupunkien välillä.

Sen lisäksi, että voittajakaupunki toimii malliesimerkkinä muille kaupungeille, nimitys tuo voittajalle mainetta ja näkyvyyttä ja lisää sen houkuttelevuutta matkailu-, työ- ja asuinkaupunkina.

Euroopan vihreä pääkaupunki -esittelyvideo

Euroopan vihreä pääkaupunki 2011 Hampurin video