Eläkkeet kertyvät tavallisesti sen maan lainsäädännön mukaan, jossa henkilö tekee työtä. Kun työntekijä tai yrittäjä jää eläkkeelle, hänellä on oikeus eläkkeisiin kaikista niistä maista, joissa hän on ansainnut eläketurvaa. Näitä eläkkeitä voi hakea vakituisen asuinmaan eläkelaitoksen kautta. Eläke voidaan maksaa eläkkeensaajalle myös hänen uuteen asuinmaahansa.

Kun eläkkeensaaja haluaa muuttaa toiseen EU-maahan pysyvästi tai vähintään yli kolmen kuukauden ajaksi, hänen on rekisteröidyttävä maahan. EU-kansalainen saa automaattisesti oleskella maassa, kunhan osoittaa, että hänellä ja hänen mukanaan seuraavilla perheenjäsenillä on asumiseen riittävät tulot.

Jos suomalainen lakisääteisen eläkkeen saaja muuttaa toiseen EU-maahan pysyvästi tai asuu siellä yli vuoden, hän saa kaiken terveydenhuollon uudesta asuinmaastaan. Suomi kuitenkin korvaa aiheutuneet hoitokustannukset. Eläkkeen saajan tulee ilmoittaa pysyvästä muutosta Kelaan ja pyytää sieltä E121-lomaketta, jonka hän sitten toimittaa uuden asuinpaikkansa Kelaa vastaavaan toimistoon. Lomaketta voi ajatella eräänlaisena šekkinä: uusi asuinmaa lunastaa hoitokustannukset sen perusteella entiseltä asuinmaalta.

Terveyspalvelut uudessa asuinmaassa saattavat poiketa kotimaan vastaavista, ja esimerkiksi lääkekorvaustasot vaihtelevat maittain. Suomesta muuttavan kannattaa muistaa, että Suomen sosiaaliturva on asumisperusteinen. Toisen maan sosiaalijärjestelmän piiriin kuuluva henkilö ei Suomessa käydessään ole enää oikeutettu samoihin kotikuntalain mukaisiin palveluihin kuin ennen muuttoaan. Akuutin sairaanhoidon saa aina tarvittaessa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, mutta terveyskeskusten ja sairaaloiden tavanomaiset palvelut – esimerkiksi suonikohjuleikkaukset – on hankittava vakituisesta asuinmaasta.

Verotus toisessa EU-maassa määräytyy kyseisen maan lainsäädännön sekä Suomen ja kyseisen maan mahdollisesti solmimien verotussopimuksien mukaisesti. Suomalainen eläke verotetaan yleensä Suomessa, vaikka eläkkeensaaja asuisi ulkomaillakin. Eläkkeestä toimitetaan tulon suuruudesta riippuva ennakonpidätys samalla tapaa kuin Suomessa asuvien eläkkeistä. Myös oikeus esimerkiksi eläketulovähennykseen ja invalidivähennykseen sekä veroilmoitus- ja verotusmenettely ovat samat kuin Suomessa asuvilla. Eläketulot on tavallisesti silti ilmoitettava uudessakin asuinmaassa, sillä niillä saattaa olla vaikutusta mahdollisten muiden tulojen verotukseen.

Yleisiin verotussääntöihin on myös poikkeuksia. Esimerkiksi Espanjan kanssa Suomella on sopimus, jonka mukaan Suomi tietyin edellytyksin luopuu yksityissektorin eläkkeen verottamisesta Espanjan hyväksi. Verotukseen liittyvät yksityiskohdat kannattaakin aina varmistaa verottajalta.

Kela maksoi vuonna 2005 eläkkeitä yli 40 000:lle toisessa EU-maassa asuvalle suomalaiselle. Heistä 38 505 asui Ruotsissa. Yli 1 300 henkilöä sai eläkkeensä joko Saksaan (738) tai Espanjaan (626). Isossa-Britanniassa eläkepäiviään viettää parisensataa suomalaista.

Lisätietoja

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1971, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä

Kansaneläkelaitos http://www.kela.fi
tai puhelimitse
Kelan ulkomaanyksikkö/eläkeasiat, p. 020 434 2550 (avoinna ma–pe klo 9–16)

Verohallinto
http://www.vero.fi/