Kyselyyn vastanneista pohjoiskarjalaisista lähes puolet (44 %) on joko täysin (18 %) tai jokseenkin (26 %) sitä mieltä, että Suomen ja Venäjän rajan ylittämistä tulisi helpottaa. Rajan ylittämisen helpottamista vastustavia on kuitenkin lähes yhtä paljon kuin kannattajia (41 %).

Viisumivapauden Suomen ja Venäjän välille voisi antaa kolmannes (30 %) pohjoiskarjalaisista. Vastaajista 12 % antaisi viisumivapauden varauksettomasti ja 18 % tietyin varauksin. Viisumivapautta vastustaa sen sijaan yli puolet (57 %) maakunnan asukkaista.

Liki puolella (41 %) pohjoiskarjalaisista on kokemusta Venäjän rajan ylittävästä kanssakäymisestä viime vuosilta. Puolet heistä (48 %) kertoo kokemusten olevan pelkästään tai jokseenkin myönteisiä, kolmanneksella (32 %) kokemukset ovat jokseenkin tai pelkästään kielteisiä.

EU:lta kaivataan apua rikollisuuden torjuntaan

Vastaajia pyydettiin kyselyssä nimeämään eri vaihtoehdoista kolme sellaista Suomen ja Venäjän välistä ongelmaa, joita pitäisi heidän mielestään hoitaa entistä enemmän EU:n avulla. Enemmistö (76 %) vastaajista katsoo, että EU:n tulisi puuttua nykyistä enemmän rajat ylittävään rikollisuuteen ja Suomen ja Venäjän raja-asemia haittaaviin rekkajonoihin (50 %). Lähes puolet pohjoiskarjalaisista (45 %) toivoo apua EU:lta myös puutullikysymyksen ratkaisemiseen.

Hieman alle puolet pohjoiskarjalaisista (42 %) pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Runsas joka neljäs (27 %) katsoo, ettei jäsenyys ole hyvä eikä huono asia. Joka neljäs (23 %) pitää jäsenyyttä huonona asiana.

Joka neljäs (25 %) vastaaja kokee, että EU-jäsenyys vaikuttaa hänen omaan jokapäiväiseen elämäänsä myönteisesti. Puolet (48 %) vastaajista on sitä mieltä, ettei EU vaikuta omaan jokapäiväiseen elämään myönteisesti eikä kielteisesti. Joka kuudes (16 %) pitää vaikutusta kielteisenä.

"Pohjoiskarjalaisten suhtautumista EU-jäsenyyteen voidaan pitää kohtalaisen myönteisenä. Jäsenyydeltä odotetaan selvästi myös apua rajaseudulla koettujen ongelmien ratkaisemisessa. On erittäin arvokasta saada suoraa tietoa kansalaisten näkemyksistä ja sitäkin kautta parantaa vuoropuhelua heidän kanssaan", Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen arvioi tuloksia.

Tutkimus toteutettiin Taloustutkimus Oy:n Internet-paneelissa15.–22.2.2010. Tutkimukseen vastasi 485 iältään 15–75-vuotiasta henkilöä Pohjois-Karjalan maakunnan alueelta. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttia puoleen tai toiseen.

Tulokset

Lisää pohjoiskarjalaisten ajatuksia elämästä EU:n itärajalla on mahdollista kuulla Joensuussa Iso Myyssä perjantaina 26.3. pidettävässä EU arjessa -päivän yleisötilaisuudessa klo 11.30 - 17.00 sekä Elämää EU:n itärajalla -seminaarissa Teatteriravintolassa klo 14 – 16. Ohjelma ja esiintyjät osoitteessa: www.euarjessa.fi

Lisätietoja:

Kyselyn tulokset: Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen, p. (09) 6226 5450, gsm 040 5211 953

EU arjessa -kiertueen ohjelma Pohjois-Karjalassa: aluetiedottaja Jenny Haukka, Pohjois-Karjalan Eurooppatiedotus, p. 010 3456 470, gsm 040 510 7516