http://ec.europa.eu/finland/
4 40/2010

Viikkotiedote 7.10.2010
Verotus


Komissio esittää näkemyksensä finanssialan verotuksesta

EU-komissio on esittänyt näkemyksensä siitä, miten finanssialaa olisi verotettava tulevaisuudessa. Globaalilla tasolla komissio kannattaa finanssitransaktioveron käyttöönottoa ja panostaa edelleen sen toteuttamiseen G20-ryhmässä. Tavoitteiden saavuttaminen muun muassa kehitysavun ja ilmastonmuutoksen alalla vaatii globaaleja rahoitusvälineitä, joista kansainvälisten kumppaneiden on päästävä yhteisymmärrykseen. Finanssitransaktioveroa kannettaisiin jokaisesta transaktiosta sen arvon perusteella. EU:n tasolla olisi komission mielestä harkittava finanssitoimintaveron käyttöönottoa. Tällaisen veron kohteina olisivat finanssialan yritysten voitot ja palkkiot. Sillä verotettaisiin siis yrityksiä eikä finanssitransaktioiden osapuolia (kuten finanssitransaktioveron tapauksessa). Komission mukaan finanssitoimintavero olisi paras ja asianmukaisin keino verottaa finanssialaa ja hankkia uusia tuloja EU:ssa.

Komission mukaan sen esittämille finanssialan veroille on olemassa hyvät perusteet. Finanssiala on vaikuttanut merkittävästi finanssikriisin puhkeamiseen, ja sille on annettu viime vuosina runsaasti julkista tukea. Sen vuoksi finanssialan olisi osallistuttava asianmukaisesti EU:n talouksien uudelleenrakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja julkisen talouden tukemiseen. Korjaavalla pankkiverolla voitaisiin myös täydentää keskeisiä sääntelytoimia (kuten pankeilta perittäviä maksuja ja kriisinratkaisurahastoja), joilla pyritään tehostamaan finanssimarkkinoiden toimintaa ja vähentämään niiden volatiliteettia. Uudella verolla voitaisiin myös varmistaa, ettei finanssialaa, joka on vapautettu EU:ssa arvonlisäverosta, veroteta keveämmin kuin muita aloja. Lyhyesti sanottuna sillä taattaisiin, että finanssiala osallistuu riittävästi ja nykyistä enemmän julkisen talouden rahoittamiseen.

Komissio esittelee ajatuksensa Eurooppa-neuvostolle lokakuun lopussa ja G20-ryhmälle marraskuussa pidettävässä huippukokouksessa.

Alkuun

Ulkomaankauppa

EU:n ja Etelä-Korean välille vapaakauppasopimus

EU-komission ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin 6. lokakuuta. Sitä ennen sopimus oli parafoitu ja käännetty koreaksi ja EU-kielille. Kaikki EU-maat olivat allekirjoittaneet vapaakauppasopimuksen ennen virallista allekirjoitustilaisuutta. Kyseessä on EU:n kaikkien aikojen laajamittaisin ja ensimmäinen aasialaisen maan kanssa neuvoteltu vapaakauppasopimus.

Sopimuksen väliaikainen soveltaminen alkaa 1. heinäkuuta 2011, jos Euroopan parlamentti on siihen mennessä hyväksynyt vapaakauppasopimuksen ja jos Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen täytäntöönpanosta on annettu. Lisäksi EU-maiden on ratifioitava sopimus omien lakiensa ja menettelyjensä mukaisesti.

Sopimus poistaa näiden talouksien väliltä käytännöllisesti katsoen kaikki tuontitullit sekä monia tullien ulkopuolisia esteitä. Se vapauttaa tulleista teollisuus- ja maataloustuotteiden viennin EU:sta Etelä-Koreaan. Kun tullit ovat poistuneet kokonaan, EU:n viejille koituu säästöä 1,6 miljardia euroa vuosittain. Puolet näistä säästöistä toteutuu heti sopimuksen tullessa voimaan. Eräässä tutkimuksessa arvioidaan, että sopimuksen myötä lisääntyvä tavaroiden ja palvelujen kauppa tuo EU:lle 19,1 miljardia euroa. Toisten laskelmien mukaan EU:n ja Etelä-Korean kahdenvälinen kaupankäynti on seuraavien 20 vuoden aikana yli kaksi kertaa vilkkaampaa kuin se olisi ilman vapaakauppasopimusta. Katso sopimuksen kymmenen merkittävintä hyötyä.

Alkuun

Tutkimus

Innovaatiounioni muuttaa ideat työpaikoiksi, vihreäksi kasvuksi ja yhteiskunnalliseksi kehitykseksi

EU-komission esittelemässä innovaatiounionissa innovointiin otetaan strateginen lähestymistapa. Innovoinnin avulla voidaan vastata sellaisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutos, energia- ja elintarvikehuolto, terveys ja väestön ikääntyminen. Innovaatiounionissa hyödynnetään julkisen sektorin toimia yksityisen sektorin stimuloimiseksi ja uusien ideoiden markkinoilletuloa haittaavien pullonkaulojen poistamiseksi. Näitä pullonkauloja ovat rahoituksen puute, tutkimusjärjestelmien ja markkinoiden hajanaisuus, julkisten hankintojen liian vähäinen käyttö innovaatiotarkoituksiin ja hidas standardointi. Innovaatiounioni on Eurooppa 2020 ‑strategiaan kuuluva lippulaivahanke.

Eurooppa 2020 ‑strategiaan on kirjattu tavoite lisätä tutkimukseen ja kehittämiseen suunnattuja investointeja kolmeen prosenttiin BKT:stä. Näin voitaisiin luoda 3,7 miljoonaa työpaikkaa ja kasvattaa vuotuista BKT:tä jopa 795 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen pääsemistä varten Eurooppaan tarvitaan miljoona uutta tutkijaa.

Innovaatiounionista keskustellaan kilpailukykyneuvostossa 12. lokakuuta ja Eurooppa-neuvostossa joulukuussa. Edistymistä seurataan Eurooppa 2020 ‑strategian hallinnoinnin yhteydessä. Innovaatiounionin tilasta keskustellaan vuosittain erityisessä innovaatiokokouksessa.

Alkuun

EU-viestintä

Enemmistö pirkanmaalaisista pitää maakuntaansa houkuttelevana ulkomaisille investoinneille

Pirkanmaalaisten mielestä hoiva- ja hyvinvointialalla sekä tieto- ja viestintäteknologia-alalla on tulevaisuudessa parhaat edellytykset luoda uusia työpaikkoja maakuntaan. Yli puolet (54 %) pirkanmaalaisista pitää kotimaakuntaansa houkuttelevana alueena ulkomaisille investoinneille. Kolmannes pirkanmaalaisista on jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että ammattityövoiman tarve toisista EU-maista kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana. Suurempi osa (39 %) vastaajista on kuitenkin jokseenkin tai täysin sitä mieltä, ettei tarve kasva. EU:n toivotaan vaikuttavan työllisyyskehitykseen ennen kaikkea edistämällä ihmisten koulutusta ja osaamista. Lähes puolet (44 %) pirkanmaalaisista pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Huonona asiana jäsenyyden kokee joka viides (19 %) maakunnan asukkaista. Kolmannes (32 %) pirkanmaalaisista kokee, että EU-jäsenyys vaikuttaa omaan jokapäiväiseen elämään melko myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Joka seitsemäs (14 %) kokee vaikutukset melko tai erittäin kielteisinä.

Tulokset käyvät ilmi Euroopan komission Suomen-edustuston Taloustutkimuksella elo-syyskuussa 2010 teettämästä kyselystä. Tutkimukseen vastasi 598 iältään 15–79-vuotiasta henkilöä Pirkanmaan maakunnan alueelta.

Alkuun

Eläinten hyvinvointi

Suomi pärjäsi hyvin Mikä saa eläimet onnellisiksi? ‑piirustuskilpailussa

Lapset ovat tulevaisuuden kansalaisia. Siksi komissio haluaa, että lasten tietoisuus eläinten hyvinvoinnista lisääntyy. ”Mikä saa eläimet onnellisiksi?” ‑kilpailun tavoitteena oli antaa tietoa eläinten hyvinvoinnista ja rohkaista lapsia kohtelemaan eläimiä inhimillisesti. Piirustuskilpailu järjestettiin osana ”Yksi terveys” -kiertuetta, joka osallistui maatalousmarkkinoihin ja -näyttelyihin ympäri EU:ta. Lapsia pyydettiin tekemään piirustuksia siitä, mikä heidän mielestään tekee eläimet onnellisiksi. Kilpailuun osallistui yli 1 500 lasta. Osanottajat jaettiin kolmeen ikäryhmään:  6—8-, 9—11- ja 12—13-vuotiaat.

Piirustuksista valittiin kymmenen parasta, joista kaksi on suomalaisten lasten piirtämiä. Komissio kutsui lapset ja heidän vanhempansa Brysseliin, jossa lapset saivat palkintonsa prinssi Laurentilta. Samalla lapset tutustuivat EU:n toimintaan.

Tarve valistaa Euroopan lapsia eläinten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä tuli ilmeiseksi ensimmäisen vakavan lintuinfluenssa-aallon aikana vuonna 2004. Lapset näkivät televisiossa kuvia siipikarjan teurastuksesta. Teurastukset olivat tarpeen taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Varsinkin alakouluikäiset lapset reagoivat näihin kuviin lähettämällä piirustuksia ja kirjeitä komissiolle ja pyytämällä komissiota suojelemaan eläimiä.

Alkuun

Kulttuuri

EU:n kirjallisuuspalkinnon voittajat julkaistiin Frankfurtin kirjamessuilla

Palkinnon tavoitteena on kiinnittää huomiota uusiin kykyihin ja edistää heidän kirjojensa julkaisemista eri maissa. Samalla halutaan juhlistaa Euroopan kulttuurillista moninaisuutta. Belgian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Espanjan, Kyproksen, Luxemburgin, Romanian, Saksan, Slovenian, Suomen, Tanskan ja Viron kansalliset raadit valitsivat 11 voittajaa. Voittajien palkinnon ojentaa koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou Brysselissä 18. marraskuuta pidettävässä palkintojen jakoseremoniassa.

Euroopan kulttuurillinen ja kielellinen monimuotoisuus on valtava voimavara, mutta se tuo mukanaan myös haasteita. EU:ssa on 23 virallista kieltä ja 60 alueellista ja vähemmistökieltä, ja sen alueella käytetään kolmenlaisia aakkosia (latinalaisia, kyrillisiä ja kreikkalaisia). Vuosittain lukuisat kirjailijat saavat teoksiaan julkaistuksi omassa maassaan. Vain harvojen teokset kuitenkin käännetään jollekin toiselle eurooppalaiselle kielelle, mikä antaisi heille mahdollisuuden saavuttaa jopa 550 miljoonaa EU:ssa asuvaa ihmistä. EU:n Kulttuuri-ohjelma tarjoaa rahallista tukea myös kirjallisten teosten kääntämiseen. Vuodesta 2007 se on tukenut 1 500 kirjan kääntämistä 8,5 miljoonalla eurolla.

Suomesta Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon voitti Riku Korhonen teoksellaan Lääkäriromaani (2008). Kustantajana toimi Sammakko.

Alkuun

Oikeusasiat

EU:n oikeuden soveltamista tehostetaan

EU-komission vuosikertomuksessa unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta korostetaan, että EU:n oikeuden kattavalla ja moitteettomalla soveltamisella on ratkaiseva merkitys EU:n oikeuteen perustuvien oikeuksien ja velvoitteiden toteutumisessa. Vaikka tilanne onkin hieman parantunut, kertomuksessa todetaan, että EU-maat saattavat edelleen direktiivit liian hitaasti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Jotta direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sujuisi ongelmitta ja EU:n lainsäädäntöä sovellettaisiin tehokkaasti, käytössä olevia välineitä on laajennettu ja tehty entistä enemmän työtä yhdessä EU-maiden kanssa. Direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä laaditaan tilastoja.

EU hallinnoi noin 8 000:aa säädöstä. Rikkomusmenettely on keskeisessä asemassa, kun pyritään takaamaan EU:n lainsäädännön moitteeton soveltaminen. Vuosikertomuksesta käy ilmi, että yhä useammat asiat (95 %) saadaan ratkaistua jo ennen kuin ne viedään EU-tuomioistuimeen. Vuoden 2009 lopulla komissiolla oli käsiteltävänään noin 2 900 kantelua ja rikkomusasiaa. Määrä on 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä annettavan ilmoituksen laiminlyönnistä johtuvat menettelyt vähenivät 26 prosenttia. Kanteluun perustuvien rikkomusasioiden määrä väheni edellisestä vuodesta 15 prosenttia. Eniten käsitellään edelleen ympäristöön, verotukseen, energiaan, liikenteeseen ja sisämarkkinoihin liittyviä asioita.

Alkuun

Sosiaaliasiat

Vähävaraisimmille 500 miljoonan euron elintarvikeapu vuodeksi 2011

Vaikka elintaso EU:ssa kuuluukin keskimäärin maailman korkeimpiin, kaikki eivät pysty huolehtimaan riittävästä ravinnosta. Viimeisimpien arvioiden mukaan Euroopan unionin väestöstä keskimäärin 17 prosenttia elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella, minkä vuoksi tällä väestönosalla ei ole varaa monipuoliseen ravintoon eikä monipuoliseen ateriaan edes joka toinen päivä. Elintarvikkeiden ilmaisjakelu yhteisön vähävaraisimmille henkilöille aloitettiin kiireellisenä toimenpiteenä poikkeuksellisen kylmänä talvena 1986—1987, jolloin maataloustuotteiden ylijäämävarastoja luovutettiin jäsenvaltioiden hyväntekeväisyysjärjestöille jaettavaksi apua tarvitseville. Toimenpiteestä tuli sittemmin pysyvä, ja se perustuu pääasiassa maataloustuotannon ylijäämävarastojen eli ns. interventiovarastojen käyttöön. Ohjelman ansiosta jäsenvaltiot pystyvät hyödyntämään julkisia ylijäämävarastoja elintarvikeapuna. Apua toimitetaan tavallisesti erilaisista syistä köyhyydessä eläville, esimerkiksi vaikeassa tilanteessa oleville perheille, vähävaraisille vanhuksille, kodittomille, vammaisille, syrjäytymisvaarassa oleville lapsille, pienipalkkaisille, siirtotyöläisille ja turvapaikanhakijoille, ja jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä hyväntekeväisyysjärjestöjen ja/tai paikallisen sosiaalitoimen kanssa.

Maatalouden yhteisten markkinajärjestelyjen hallintokomitea on hyväksynyt jäsenvaltioiden vuodeksi 2011 esittämät elintarvikeapusuunnitelmat. Alun perin ohjelmassa toimitettiin apua tarvitseville elintarvikkeita vain interventiovarastoista, mutta 1990-luvun puolivälissä ohjelmaa muutettiin siten, että hankintoja voidaan tietyin edellytyksin tehdä myös markkinoilta. Vuoden 2011 suunnitelman tarpeet pystytään kuitenkin kattamaan suurelta osin tämänvuotisista interventiovarastoista (vilja, maitojauhe ja rajoitetussa määrin voi), eikä markkinoilta tehtäviin hankintoihin tarvitse juurikaan turvautua. Suunnitelmaan myönnetty rahoitus on vuosien 2009 ja 2010 tavoin 500 miljoonaa euroa.

Alkuun

Teemavuosi

Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi 2011

EU:ssa miljoonat kansalaiset tekevät vapaaehtoistyötä. Komission mielestä vapaaehtoistoiminta on aktiivinen ilmaisu kansalaisten osallistumisesta, joka lisää Euroopan yhteisiä arvoja, kuten solidaarisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Vapaaehtoistoiminta myös lisää tärkeitä oppimisen mahdollisuuksia, koska vapaaehtoistyöskentely voi tuottaa uusia taitoja ja pätevyyksiä. Vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä rooli monilla sektoreilla, kuten esimerkiksi koulutuksessa, nuorisotyössä sekä kulttuuri- ja urheiluasioissa. EU-komissio on hyväksynyt vuotuisen työohjelman Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuotta 2011 koskevista avustuksista ja sopimuksista. Teemavuoden kokonaisbudjetti on 8 miljoonaa euroa. Komissio pyytää ehdotuksia Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuoden lippulaivahankkeita varten.

Alkuun

Avoimia toimia

Avoimia toimia

·        Italiassa sijaitseva Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen hakee väliaikaisia toimihenkilöitä. Katso ilmoitukset ja lähde Parmaan töihin!

·        Yhteinen tutkimuskeskus järjestää EPSOn avulla avoimen kilpailun tieteen ja tekniikan eri alojen ammattilaisten rekrytoimiseksi. Katso lisätiedot ja kilpailuilmoitus. Hakuaika päättyy 4. marraskuuta.

Alkuun

Linkit

Linkkivinkit

·        EU ja Afrikka järjestävät kolmannen huippukokouksensa Libyassa 29.—30. marraskuuta. Huippukokouksen teemoina ovat investoinnit, talouden kasvu ja työpaikkojen luominen. Huippukokousta voi seurata sen oman verkkosivuston kautta.

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

12.10. Sosiaalinen Eurooppa –seminaari (Helsinki)

Eurooppanuoret ry antoi tänä vuonna perinteisen unikeonpäivän Eurooppa-herätyksensä tuoreelle sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle tavoitteenaan nostaa sosiaalisen Euroopan kysymyksiä korkeammalle julkisen keskustelun agendalla. Ministeri Rehula otti haasteen vastaan ja saapuu keskustelemaan eurooppalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta Eurooppanuorten ja muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31, 2. kerros) tiistaina 12.10 klo 10.00–12.30 järjestettävään Sosiaalinen Eurooppa -seminaariin. Seminaarin alussa on kahvitarjoilu, jota varten toivomme ennakkoilmoittautumiset 8.10. mennessä osoitteeseen satu.tuomikorpi@eurooppanuoret.fi. Seminaarin ohjelma löytyy kokonaisuudessaan Eurooppanuorten Facebook-sivulta. Lämpimästi tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

13.10. Suhdanteiden ja rahoituksen näkymät Suomessa, EU:n alueella ja muilla kansainvälisillä markkinoilla (Lappeenranta)

Talouden epävarmuus jatkuu. Aiheesta esitelmöi Jyväskylän yliopiston vuoden talousennustajaksi valitsema Sampopankin pääekonomisti. Tapahtuman järjestää Lappeenrannan Paasikivi-Seura ry ja Etelä-Karjalan Eurooppatiedotus klo 18.15—20.00 Lappeenrannan Upseerikerholla osoitteessa Upseeritie 2.

18.10 EU-kuluttajailta (Vaasa)

Euroopan kuluttajakeskuksen lakimies Fabien Fédy kertoo eloisasti kuluttajien oikeuksista, yleisimmistä ongelmista EU-maiden välisessä rajat ylittävässä kaupassa ja vastaa kysymyksiinne. Aiheena myös EU:n kuluttajansuojadirektiivin uudistus. Halutessanne voitte lähettää aiheeseen liittyviä kysymyksiä kirjallisesti myös etukäteen. Tapahtuma järjestetään klo 18.00—19.30 Vaasan kaupunginkirjaston Draama-salissa osoitteessa Kirjastonkatu 13. Lisätietoja: UM:n Pohjanmaan Eurooppatiedotus, aluetiedottaja Harri Varhama, puh. 010 345 6550, harri.varhama@formin.fi tai Merenkurkun Kuluttajat ry, pj Aino Vainionpää, puh. 044 353 9839, aino.vainionpaa@netikka.fi. Tapahtuman järjestää UM:n Pohjanmaan Eurooppatiedotus ja Merenkurkun Kuluttajat ry. Tervetuloa! Kahvitus alk. klo 17.30 (Café Proosa).

20.10. Naiset ja köyhyys -teemavuoden kansainvälinen seminaari (Helsinki)

Suomen UNIFEM järjestää klo 13—16 yhteistyössä Euroopan komission Suomen edustuston kanssa kansainvälisen seminaarin teemalla Women and the Challenges of Global Economy. Seminaarissa perehdytään niin kauppapolitiikan tasa-arvoulottuvuuteen EU-näkökulmasta kuin ruohonjuuritason kokemuksiin Afganistanissa ja Kolumbiassa. Katso seminaariohjelma ja tarkemmat aikataulutiedot. Seminaari on englanninkielinen ja avoin kaikille. Paikkana on Eurooppasali, Eurooppatalo, Pohjoisesplanadi 31, Helsinki. Ilmoittautumiset 15.10. mennessä: toimisto@unifem.fi.

2.11. EU tänään ja huomenna –luentosarja Porissa - Mitä merkitsee Lissabonin sopimus?

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka uusille urille. Satakunnan Eurooppatiedotus ja Länsi-Suomen kesäyliopisto järjestävät yhteistyössä Porin yliopistokeskuksen kanssa yleisölle avoimen luentosarjan Euroopan unionista ja siihen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Sarjan kolme luentoa ajoittuvat lokakuun 2010 ja alkuvuoden 2011 väliselle ajalle. Luentosarjan seuraava luento järjestetään 2.11. klo 18.00—20.00 Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 125 osoitteessa Pohjoisranta 11 A. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen luennoi. Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa! Lisätiedot: Satakunnan Eurooppatiedotuksen aluetiedottaja Tiina Viitanen, puh. 010 3456 610, etunimi.sukunimi@formin.fi.

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu