http://ec.europa.eu/finland/
4 32/2010

Viikkotiedote 12.8.2010
Kansanterveys


EU rahoittaa rintasyövän toteamista parantavaa hanketta

EU:ssa havaitaan vuosittain noin 350 000 uutta rintasyöpätapausta, mikä on noin 26 prosenttia kaikista naisten uusista syöpätapauksista. Rintasyöpä on syynä 17 prosentissa naisten kuolemantapauksista vuosittain. Tällä hetkellä rintasyövän torjunnassa keskitytään sen toteamiseen aikaisessa vaiheessa.

Vaikka nykyaikainen kuvantamisteknologia on kehittynyt, rintasyövän aikaista toteamista ja täsmällistä määrittämistä voidaan vielä parantaa. Nykyään hankalia tapauksia voi jäädä huomaamatta tai ne voidaan diagnosoida väärin. Usein otetaan turhia koepaloja ja kasvaimia havaitaan vaiheessa, jossa hoito on vaikeaa tai jopa mahdotonta.

HAMAM-hankkeessa kehitetään parempia ja nopeampia keinoja rintasyövän diagnosoimiseksi. Hankkeessa kehitetään malli työasemasta, jonka avulla voidaan käyttää eri menetelmiä yhdessä. Esimerkiksi mammografiaa, magneettiresonanssikuvausta ja muita tekniikoita on mahdollista käyttää rinnakkain ja tarkastella samalla potilashistoriaa ja lääketieteellisiä analyysejä.

Hankkeessa varmistetaan, että tutkijat, lääkärit ja tietotekniikan asiantuntijat työskentelevät yhdessä ja keräävät kaikki olemassa olevat potilastiedot yhteiseen tietokantaan. Hankkeessa kehitetään kliinisiä ohjelmistoja, joissa yhdistetään kuvantaminen ja määrää koskevat tiedot. Lisäksi otetaan huomioon rintasyövän yksilölliset riskiprofiilit, jotka perustuvat geneettisiin tietoihin ja sukuhistoriaan.

HAMAM-hanke on saanut EU:lta rahoitusta 3,1 miljoonaa euroa. Hanke on käynnistetty vuonna 2008 ja se on kolmivuotinen. Työasemaa testataan tietyissä sairaaloissa Saksassa, Britanniassa ja Alankomaissa.

Alkuun

Liikenne

Uusi ohjelmisto vähentää junien myöhästymisiä

Tänä kesänä eurooppalaisten junamatkustaminen on helpottunut ARRIVAL-hankkeen ansiosta. Hankkeessa on kehitetty aikataulunohjausjärjestelmä, jonka avulla tehostetaan junien aikataulutusta  ja häiriöiden ratkomista. Ongelmatilanteet voidaan hoitaa tehokkaasti ja turvallisuudesta tinkimättä.

Tähän saakka rautatieyhtiöt ovat hyödyntäneet hyvin vähän tietotekniikkaa ratkoakseen myöhästymisten aiheuttamia ongelmia. Infrastruktuurin hallinta voidaan järjestää tehokkaasti käyttämällä ARRIVAL-hankkeen uusia algoritmeja eli säännönmukaisia, mekaanisia laskumenetelmiä. Ne hoitavat junien aikataulutuksen, laiturien osoittamisen, henkilöstön jakamisen ja rahtiliikenteen kuormituksen. Lisäksi ne ratkovat häiriötilanteita esimerkiksi muuttamalla junan reittiä tai aikataulua reaaliajassa. Uusilla menetelmillä pystytään siis määrittämään parhaimmat aikataulut ja toimenpiteet junien myöhästyessä.

Hankkeen tuloksia on toteutettu Alankomaissa, Saksassa ja Sveitsissä. Esimerkiksi Alankomaiden kansallisen rautatiejärjestelmän uutta aikataulua laadittaessa käytettiin ARRIVAL-algoritmeja, ja nyt se on yksi Euroopan tehokkaimmista rautatieverkoista. Berliinissä kaupungin metroverkon junien välinen odotusaika on lyhentynyt neljästä minuutista kahteen. Muutkin eurooppalaiset rautatieyhtiöt ovat kiinnostuneet tästä teknologiasta. Italiassa Palermon ja Genovan rautatieasemilla tehdyt kokeet vähensivät myöhästymisiä neljänneksellä.

EU on rahoittanut ARRIVAL-hanketta 2,6 miljoonalla eurolla. Hankkeessa kehitettyjä algoritmeja voidaan lisäksi soveltaa esimerkiksi tieliikenteessä, teollisuudessa, sähköisessä kaupankäynnissä ja terveydenhuollossa.

Alkuun

Lainsäädäntö


EU selkeytti kansainvälisiä avioeroja tiiviimmän yhteistyön avulla

EU:ssa on käytetty ensimmäistä kertaa ns. tiiviimmän yhteistyön menettelyä, kun 14 EU-maata sopi kansainvälisiä avioeroja selkeyttävästä asetuksesta. Tiiviimpi yhteistyö antaa vähintään yhdeksälle EU-maalle mahdollisuuden ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli kaikki EU-maat eivät pääse asiasta sopimukseen.

Yhdeksän EU-maata (Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Luxemburg, Ranska, Romania, Slovenia ja Unkari) tuskastuivat siihen, ettei komission vuonna 2006 tekemä ehdotus edennyt neuvostossa. Komissio teki toimenpide-ehdotuksen 24. maaliskuuta 2010 vastauksena kyseisten maiden pyyntöön. Myöhemmin viisi muuta maata (Saksa, Belgia, Latvia, Malta ja Portugali) ilmaisivat haluavansa osallistua yhteistyöhön. Suomi ei aio olla mukana tässä yhteistyössä.

Asetuksen myötä kansainväliset parit 14 EU-maassa voivat sopia, minkä maan lakia sovelletaan heidän mahdolliseen avio- tai asumuseroonsa. Uusi sääntö lisää oikeusvarmuutta, koska avioparien ei tarvitse kilpailla siitä, kumpi ehtii panna avioeron vireille ensimmäisenä varmistaakseen, että siihen sovelletaan hänelle edullisinta lainsäädäntöä. Näin voidaan välttyä henkisesti ja taloudellisesti raskailta prosesseilta.

Ehdotuksella halutaan suojella erotilanteessa heikommassa asemassa olevia puolisoja. Jos puolisot eivät pääse yhteisymmärrykseen, tuomareilla olisi käytössään yhteinen menettely sen päättämiseksi, minkä maan lakia sovelletaan. Avioparien näkökulmasta oikeusvarmuus, ennustettavuus ja joustavuus lisääntyisivät ja puolisot ja lapset välttyisivät monimutkaisilta, pitkällisiltä ja kivuliailta prosesseilta. Asetusehdotus ei vaikuta millään tavalla kansallisiin avioliitto- ja avioerolakeihin.

Seuraavaksi kaikki 14 maata neuvottelevat ja äänestävät komission asetusehdotuksesta, joka sisältää kansainvälisiin avioeroihin sovellettavat yksityiskohtaiset säännöt. Niiden on hyväksyttävä asetus yksimielisesti piakkoin järjestettävässä neuvoston kokouksessa ja kuultava Euroopan parlamenttia ennen kuin asetus voi tulla voimaan. Tämän jälkeen menettelyä sovelletaan siihen osallistuvissa 14 maassa, mutta muutkin EU-maat voivat halutessaan liittyä siihen milloin vain.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Humanitaarinen apu

EU-kansalaiset kannattavat EU-katastrofiapua

Tuore humanitaarista apua koskeva Eurobarometritutkimus osoittaa, että EU-kansalaiset ovat erittäin solidaarisia unionin ulkopuolisten konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreja kohtaan. Kahdeksan kymmenestä (79 %) pitää tärkeänä, että EU rahoittaa humanitaarista apua omien rajojen ulkopuolella. Talouskriisi on toki vaikuttanut vastauksiin, sillä määrä on pienentynyt 9 prosenttiyksikköä edellisen, vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen 88 prosentista. Suomalaista vastaajista 86 % on pitää EU:n rahoittamaa katastrofiapua myös omien rajojen ulkopuolella tärkeänä. Vuonna 2006 apua kannatti 90 % suomalaisista. Kannattajien määrän väheneminen on selvästi yhteydessä vastaajien oman taloudellisen tilanteen kanssa. Jos vastaajalla oli vaikeuksia laskujen maksamisen kanssa, hän kannatti pienempää avun määrää kuin muut.

Enemmistö EU-kansalaisista (58 %) ja suhteellinen enemmistö kaikista EU-maista katsoo, että EU:n hoitamana humanitaarinen apu olisi tehokkainta. Noin neljännes (24 %) on sitä mieltä, että varat katastrofiapuun tulisi ohjata EU-maiden kautta. Suomalaisista 61 % uskoo katastrofiavun olevan tehokkainta, jos se hoidetaan keskitetysti unionin kautta. Toisaalta 30 % katsoo parhaimmaksi, että apu järjestetään yksittäisten EU-maiden kautta.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka hyvin kansalaiset tuntevat eri avustusjärjestöjä ja tietävätkö he, mitkä tahot rahoittavat katastrofiapua. Vastaajista 85 % osasi nimetä vähintään yhden katastrofiapua antavan järjestön kun taas 72 % pystyi mainitsemaan vähintään yhden apua rahoittavan järjestön. Suomalaisten osalta vastaavat luvut olivat 93 % ja 88 %. Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, joissa ollaan vähinten tietoisia siitä, että EU rahoittaa katastrofiapua. Vain 6 % nimesi EU:n avun rahoittajaksi ja 2 % avun antajaksi. Tosiasiassa EU-komissio ei anna konkreettista apua kentällä, mutta ECHO (komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto) tarjoaa asiantuntijoidensa verkoston kentällä toimivien avunantajien tueksi. Punainen Risti ja Unicef tunnettiin parhaiten avun antajina ja rahoittajina.

Alkuun

Euro

Uusien EU-maiden asukkaat uskovat maidensa kuuluvan euroalueeseen vuonna 2015

Elokuussa julkaistussa Eurobarometritutkimuksessa kartoitettiin uusien EU-maiden (Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Tšekki, Unkari ja Viro) kansalaisten näkemyksiä euron käyttöönotosta. Enemmistö (67 %) uusien EU-maiden asukkaista uskoo maansa liittyvän euroalueeseen viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Joka viides vastaaja sanoo liittymisen tapahtuvan vuonna 2012 ja 44 % vastaajista odottaa näin käyvän vuosien 2013—2015 aikana. Virolaisista 62 % uskoo Viron liittyvän euroalueeseen vuonna 2011, joka on neuvoston päättämä ajankohta liittymiselle. Kuitenkin neljännes virolaisista vastasi liittymisen toteutuvan aikaisintaan vuonna 2012. Jokaisen uuden EU-maan on liityttävä jossain vaiheessa euroalueeseen.

Uusien EU-maiden kansalaisista suurin osa katsoi saaneensa liian vähän tietoa eurosta. Ainoastaan Virossa vastaukset jakaantuivat lähes tasan: 49 % katsoi saaneensa tarpeeksi tietoa ja 50 % liian vähän. Tiedonsaannin määrään tyytyväisten virolaisten osuus kasvoi 20 prosenttiyksikköä vuodesta 2004, jolloin vain 30 % vastaajista oli mielestään saanut tarpeeksi tietoa eurosta.

Viidessä uudessa EU-maassa (Viro, Unkari, Puola, Bulgaria ja Romania) euron myönteisiin vaikutuksiin uskottiin enemmän kuin kielteisiin vaikutuksiin. Kuitenkin vain Unkarissa ja Romaniassa vastaajien enemmistö, 57 % kummassakin maassa, luotti euron tuovan myönteisiä vaikutuksia. Toisaalta Tšekissä, Liettuassa ja Latviassa kielteisiin vaikutuksiin uskovien vastaajien lukumäärä oli suurempi kuin myönteisiä vaikutuksia odottavien vastaajien määrä.

Kaksi kolmasosaa (66 %) uusien EU-maiden vastaajista pelkää euron käyttöönoton nostavan hintoja, mutta toisaalta 23 % uskoo hintatason pysyvän samana euron ansiosta. Selvä enemmistö (77 %) virolaisista ja puolalaisista pelkää hintojen nousevan, kun vain noin joka seitsemäs (14—16 %) uskoo hintojen pysyvän samana.

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

14.—15.8. Eurooppatiedotus Hämeenlinnan Elomessuilla

Kanta-Hämeen Eurooppatiedotus jakaa yhdessä Hämeenlinnan TE-toimiston Eures-palvelun kanssa materiaalia ja tietoa EU:sta Hämeenlinnan Elomessujen osastolla nro 1.

18.8.    EU arjessa (Kokkola)

EU arjessa ‑tapahtumakiertue saapuu Keski-Pohjanmaalle keskiviikkona 18.8. Koko päivän kestävän tapahtuman ohjelmassa on oppilaitosvierailuja, toritapahtuma sekä kaikille avoin seminaari. Kokkolan kaupungintalolla klo 15.30—17.30 järjestettävässä Reilua ruokaa ‑seminaarissa keskustellaan ruoan vastuullisuudesta ja tulevaisuudesta. Keskustelemassa ovat muun muassa Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Minna-Mari Kaila, professori Sirpa Kurppa MTT:sta sekä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Lisätietoja päivän ohjelmasta. YLE lähettää ohjelmaa päivän tapahtumista. Voit lähettää ennakkoon kysymyksiä ja kommentteja EU:sta YLEn Radio Keski-Pohjanmaan EU arjessa ‑puhelimeen numeroon 06 219 8155.

27.8. Taiteiden yö (Helsinki)

Eurooppatalossa (Pohjoisesplanadi 31) on avoimet ovet Taiteiden yönä klo 16.30–22.00. Tervetuloa kuuntelemaan espanjalaista kitaramusiikkia kitaristi Camilo Pajuelon esittämänä ja katsomaan teatteriryhmä European Theatre Collectiven Suomi-seminaari-lyhytesityksiä. Mepit Sari Essayah (kd/EPP) ja Sirpa Pietikäinen (kok/EPP) ovat tavattavissa illan aikana. Nouda myös maksutonta EU-materiaalia ja osallistu EU ja kulttuuri –aiheiseen tietokilpailuun! Lisätietoa ohjelmasta ja aikataulusta. Tervetuloa!

16.—17.9. EU-seminaari Lahden Sibeliustalossa

Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot sekä eurooppalainen alueiden välinen yhteistyöjärjestö CPMR järjestävät yhteistyössä Euroopan komission kanssa seminaarin eurooppalaisesta tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta. Seminaarissa käsitellään erityisesti EU:n nykyisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan alueellisia vaikutuksia Itämeren piirissä sekä tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tulevaisuutta vuoden 2013 jälkeen. Seminaarin puhujat edustavat laajasti tutkimus- ja innovaatiopolitiikan asiantuntijoita Euroopan komissiosta, Euroopan parlamentista, eri Itämeren maiden kansalliselta ja alueelliselta tasolta sekä tutkimus- ja tiedeyhteisöstä. Seminaariin osallistujia pyydetään rekisteröitymään tilaisuuteen ensi tilassa seminaarin internet-sivuilla. Lisätietoja vt. maakuntajohtaja Tuula Loikkanen, puh. 044 371 9461 ja erityisasiantuntija/kansainväliset asiat Marko Mälly, puh. 044 371 9438.

 

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu