http://ec.europa.eu/finland/
4 25/2010

Viikkotiedote 24.6.2010
Huippukokous


Talous ja kasvu huippukokouksen keskeisiä kysymyksiä

Brysseliin 17. kesäkuuta kokoontuneet EU-maiden johtajat hyväksyivät Eurooppa 2020 -strategian. Lisäksi Eurooppa-neuvosto keskusteli talouspolitiikasta, erityisesti julkisen talouden kestävyyden ja vakauden varmistamisesta. Kokouksessa päätettiin myös euron käyttöönotosta Virossa ensi vuoden alusta ja jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta Islannin kanssa.

Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti EU-maat keskustelevat lähikuukausien aikana siitä, miten Euroopan unionin kasvupotentiaalia voidaan vapauttaa. Innovaatio- ja energiapolitiikat ovat ensimmäisiä kohteita. Tulevaisuuden kasvun avaintekijöitä ovat ekoinnovointi, digitaalinen agenda ja uudet taidot. Näistä tekijöistä digitaalinen agenda on Suomen ajama, ja sen mukaan tieto- ja viestintäteknologioihin perustuvat sisämarkkinat ovat täydessä toimintavalmiudessaan vuoteen 2015 mennessä.

EU-maiden johtajat tarkastelevat rahoituspalveluja koskevia säännöksiä niin pian kuin mahdollista. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn mukaan on ensisijaisen tärkeää saada aikaiseksi vankka ja terve pankkijärjestelmä. Pankkivalvontaviranomaisten suorittamien stressitestien tulokset julkaistaan viimeistään heinäkuun loppupuolella. Niiden tarkoituksena on varmistaa pankkien kestokyky ja avoimuus. Kokouksessa käsiteltiin myös rahoituslaitosten vastuuta mahdollisten tulevien rahoituskriisien yhteydessä.

Huippukokouksen päätelmät

Alkuun

Vapaa liikkuvuus

Schengen-yhteistyö 25 vuotta

Belgia, Ranska, Luxemburg, Alankomaat ja Saksa päättivät 14. heinäkuuta 1985 poistaa maiden välillä olleet rajatarkastukset. Siitä alkoi yhteistyö, joka tällä hetkellä koskee 25 maata ja 400 miljoonaa henkilöä. Nyt Schengen-yhteistyö juhlii ensimmäistä neljännesvuosisataansa ja Euroopan asukkaat juhlivat sitä, että 25 vuoteen ei ole tarvinnut leimata passeja. Vuonna 1985 rajat jakoivat vielä Euroopan. Maanosa oli jaettu itään ja länteen, ja nyt luonnollisena pidetystä vapaasta liikkuvuudesta voitiin vain uneksia. Nykyään EU-kansalaisille on itsestään selvää, että eri EU-maiden välillä voidaan opiskella, työskennellä, matkustaa ja muuttaa rajoituksitta.

Schengen-yhteistyötä kutsutaan myös EU:n passiunioniksi. Yhteistyötä tekevät valtiot ovat poistaneet rajatarkastukset keskinäisiltä rajoiltaan. Samalla ne ovat saaneet yhteisen ulkorajan ja yhteiset säännöt ulkorajojen rajatarkastuksia varten.

Schengen-maat tekevät yhteistyötä myös poliisi- ja oikeusasioissa muun muassa kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi. EU:n alueella liikkuvien turvallisuuden varmistamiseksi, rikollisuuden torjumiseksi ja viranomaisyhteistyön helpottamiseksi perustettiin tietojärjestelmä SIS, jonka avulla Schengen-maiden viranomaiset vaihtavat tietoja. EU-elimet kuten Frontex, Europol ja Eurojust käyttävät järjestelmää.

Schengen-alueeseen kuuluu 22 EU-maata sekä Islanti, Norja ja Sveitsi. EU-maista Iso-Britannia, Irlanti, Bulgaria, Romania ja Kypros eivät kuulu Schengen-alueeseen.

Tietosivu Schengen-yhteistyön historiasta

Alkuun

Lentoturvallisuus

Raportti turvaskannereiden käytöstä lentoasemilla

Amsterdamin ja Detroitin välisellä lennolla 25. joulukuuta 2009 tapahtuneen räjäytysyrityksen vuoksi turvaskannereita käytetään ja kokeillaan yhä enemmän monissa EU:n jäsenvaltioissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Italiassa. Turvaskannerien avulla voidaan havaita metalli- ja muut esineet, jotka on kätketty vaatteisiin, mikä parantaa matkustajien turvallisuutta.

Komissio julkisti viime viikolla raportin, jossa arvioidaan turvaskannereiden käytön vaikutuksia EU:n lentoasemilla. Turvaskannerit eivät tällä hetkellä kuuluu EU:n ilmailun turvaamista koskevan säännöstön piiriin. Niissä käytettävä teknologia ja niiden käyttöedellytykset vaihtelevat. Siksi komissio haluaa, että kansallisilla lentoasemillaan turvaskannerit käyttöön ottavat jäsenvaltiot käyttävät niitä yhteisiä vaatimuksia noudattaen. Näin varmistetaan, että perusoikeuksia ja terveysmääräyksiä noudatetaan.

Neuvoston ja Euroopan parlamentin on nyt tarkoitus keskustella raportista. Sen jälkeen päätetään, esitetäänkö  EU-lainsäädäntöehdotus turvaskannereiden käytöstä EU:n lentoasemilla.

Lentoturvallisuus EU:ssa

Alkuun

Maatalous

Suosituksia maitoalalle

Viime viikolla julkaistiin raportti, jossa on seitsemän suositusta EU:n maitoalalle. Raportissa suositellaan muun muassa konkreettisia toimia, joilla edistetään kirjallisten sopimusten käyttöä maitoalan toimitusketjussa, ja tarkastelemaan ehdotuksia maidontuottajien kollektiivisen neuvotteluvoiman lisäämiseksi.

Siinä esitetään myös, että maidontuottajien muodostamilla tuottajaorganisaatioilla tulisi olla mahdollisuus neuvotella yhdessä sopimusehdoistaan (myös hinnoista) meijerin kanssa. Maidontuottajien ja maidonjalostajien välisiä ennakkosopimuksia voitaisiin myös käyttää enemmän.

Korkean tason asiantuntijaryhmä haluaa myös keskittyä maitoalan toimitusketjun avoimuuteen. Elintarvikkeiden hintojen valvontaa on kehitettävä edelleen, ja Eurostatin sekä kansallisten tilastolaitosten olisi tarjottava enemmän tietoa esim. maitotuotteiden määristä.

Kaupan pitämistä koskevien vaatimusten ja alkuperämerkintöjen osalta komissiota kehotetaan tutkimaan mahdollisuuksia merkitä maitotuotteita ja niiden jäljitelmiä. Alan kilpailukyvyn parantamiseksi asiantuntijaryhmä peräänkuuluttaa myös parempaa maitoalan tutkimuksen koordinointia EU-tasolla ja EU-maissa.

Maitoalan korkean tason asiantuntijaryhmä perustettiin lokakuussa 2009 markkinoiden ja tuottajien tulojen vakauttamiseksi maitoalaa silloin koetelleen kriisin jälkeen. Ryhmän tehtävänä oli keskustella maitoalalla toteutettavista keskipitkän ja pitkän aikavälin järjestelyistä muun muassa siksi, että maitokiintiöt on tarkoitus lakkauttaa huhtikuussa 2015. Asiantuntijaryhmä koostuu jäsenvaltioiden edustajista.

Alkuun

Kehitysyhteistyö

EU-tukea elintarviketurvan parantamiseksi kehitysmaissa

EU on myöntänyt joulukuusta 2008 lähtien 500 miljoonaa euroa 222 hankkeelle, joilla parannetaan elintarviketurvaa kehitysmaissa. Tuen piirissä on noin 50 miljoonaa ihmistä 50 kehitysmaassa. Rahat tulevat EU:n elintarvikerahoitusvälineestä, joka on tukiohjelma, jonka avulla on mahdollista reagoida nopeasti maailman elintarvikekriiseissä ja kun elintarviketurva on epävarma. Elintarvikerahoitusvälineellä on käytettävissään yhteensä yli miljardin euron varat.

Elintarvikerahoitusvälineen määrärahoilla rahoitetaan maatalouden tuotantopanosten saantia edistäviä toimia, huono-osaisille tarkoitettuja turvaverkko-ohjelmia sekä mikroluottoja, investointeja, välineistöä, infrastruktuuria ja koulutusta. Suurin osa varoista kanavoidaan elintarvikkeiden hinnannousuja käsittelevän YK:n korkean tason työryhmän toimintaan osallistuvien kansainvälisten järjestöjen kautta.

Kenttätyö aloitettiin vuonna 2009. Esimerkiksi Pakistanissa 23 000 maanviljelijää sai konkreettista apua 400 vehnäkilon muodossa, jonka avulla he selviävät seuraavaan satokauteen, ja Guatemalassa 14 000 pienviljelijäperhettä sai lannoitteita. Nigerissä on hoidettu 65 000:a vakavasti aliravittua alle viisivuotiasta lasta erityisissä ravitsemushoitokeskuksissa.

Välineen kautta käytettävissä olevista varoista 97 prosenttia on jo varattu erilaisille hankkeille, ja loput jaetaan pian. Hanke-ehdotuksia tuli paljon vuoden 2009 ehdotuspyynnön jälkeen. Kullekin hankkeelle parhaiten sopivien rahoittajien ja hankevastaajien löytymisen helpottamiseksi komissio laati kirjasen, jossa esitellään 84 hanke-ehdotusta. Tarkoitus on parantaa kustannustehokkuutta ja yhteensovittamista sekä kehottaa muita avunantajia osallistumaan hankkeiden rahoittamiseen.

Elintarviketurvaa koskevia EU-toimenpiteitä

Komission tiedonanto elintarviketurvasta

Alkuun

Koulutus

Ennätysmäärä Erasmus-opiskelijoita

Lukuvuonna 2008–2009 lähti EU-rahalla ulkomaille opiskelemaan tai harjoitteluun enemmän nuoria kuin koskaan aikaisemmin. Lähes 200 000 opiskelijaa sai apurahan Erasmus-ohjelmasta ja edelliseen vuoteen verrattuna lähtijöiden määrä kasvoi 8,7 prosenttia. Suurin lisäys nähtiin yrityksiin harjoittelujaksoa suorittamaan lähteneiden opiskelijoiden määrässä — edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli yli 50 prosenttia. Ohjelmaan osallistuneiden opiskelijoiden ennätysmäärä voi johtua osin siitä, että budjetti on suurentunut 12 prosentilla.

Erasmus-apurahan ulkomailla opiskelua varten sai 168 200 opiskelijaa lukuvuonna 2008—2009. Keskimäärin he viettivät isäntämaassa kuusi kuukautta. Lisäksi 30 400 opiskelijaa pääsi ulkomaille työharjoitteluun yritykseen tai muuhun organisaatioon. Erasmus-opiskelijoiden keskuudessa suosituin kohdemaa oli Espanja, ja perässä seurasivat Ranska  ja Saksa. Suomi otti vastaan 6 600 ulkomaalaista opiskelijaa, ja 4 400 suomalaista opiskelijaa lähti ulkomaille.

Samaan aikaan Erasmus-ohjelmasta tuettiin yli 36 000 korkeakoulujen henkilökuntaan kuuluvan vaihtoa (kasvua 13,6 prosenttia). Noin 28 600 tapauksessa stipendi myönnettiin opettajavaihtoa varten ja 7 700 tapauksessa henkilökunnan jäsen matkusti toiseen maahan saadakseen koulutusta paikallisessa yrityksessä tai yhteistyölaitoksessa. Ulkomailla opettamista varten sai tukea 1 720 suomalaista, ja yhtä monta ulkomaista korkeakoulujen henkilökuntaan kuuluvaa saapui Suomeen.

Erasmus ei palvele pelkästään opiskelijoita ja yliopistojen henkilökuntaa vaan tukee myös korkeakoulujen yhteistyötä verkostojen ja yhteisten projektien kautta. Huomiota kiinnitetään yhä enemmän myös yhteistyön tiivistämiseen liike-elämän ja yhteiskunnan muiden osa-alueiden kanssa.

Erasmus-ohjelmaan kuuluvat EU-maat, Islanti, Liechtenstein, Norja, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki. Vuonna 1987 käynnistetystä Erasmus-ohjelmasta on hyötynyt yhteensä yli kaksi miljoonaa nuorta eurooppalaista.

Erasmus lukuina

Alkuun

Eurobarometri

Eurooppalaiset ovat kiinnostuneita tieteestä

Tuoreessa Eurobarometri-tutkimuksessa on kartoitettu, miten Euroopan kansalaiset yleisesti suhtautuvat tieteeseen ja teknologiaan. Tutkimuksen mukaan lähes 80 % eurooppalaisista on kiinnostunut tieteellisistä saavutuksista ja tekniikan kehityksestä ja suurimmalla osalla on suhteellisen myönteinen näkemys tieteeseen ja tekniikkaan.

Skeptisyys on kuitenkin hieman lisääntynyt ja monet ilmaisevat pelkonsa uusiin teknologioihin liittyvien riskien ja tiedon tutkijoille antaman vallan suhteen. Yli puolet suomalaisista katsoo, että tutkijat eivät ymmärrä tai osaa suhtautua nykymaailman kompleksisiin ongelmiin. Lisäksi myös 70 % suomalaisista on sitä mieltä, että emme voi enää luottaa tutkijoiden kertovan meille totuuden monimutkaisista tieteellisistä ja teknologisista kysymyksistä, sillä he ovat yhä enemmissä määrin riippuvaisia teollisuuden rahoituksesta.

Eurooppalaiset pitävät myönteisinä tieteen harjoittamisen vaikutuksia nuoriin. Myös suomalaiset ajattelevat, että tieteestä kiinnostuneilla nuorilla on paremmat mahdollisuudet saada töitä. Toisaalta koetaan, etteivät viranomaiset toimi riittävän tehokkaasti laajan innostuksen herättämiseksi nuorten keskuudessa. EU-kansalaisten mukaan viranomaisten olisi pyrittävä saamaan myös naiset tutkimuksen pariin.

Kaikkiaan 74 % kansalaisista katsoo, että Euroopan unionin rahoittaman eurooppalaisen tutkimusyhteistyön merkitys tulee yhä kasvamaan ja vastaajista 72 % on sitä mieltä, että EU-maiden tulisi tehdä enemmän tutkimusyhteistyötä. Kuusi kymmenestä pitää tutkimusyhteistyötä luovempana ja tehokkaampana toimintamuotona.

Eurobarometri-erityistutkimus tehtiin henkilöhaastatteluina EU-maissa, Islannissa, Kroatiassa, Norjassa, Sveitsissä ja Turkissa. Kyselyssä haastateltiin yhteensä 31 243:a henkilöä 29. tammikuuta ja 25. helmikuuta 2010 välisenä aikana.

Suomea koskevat tulokset

Alkuun

Tutkimusyhteistyö

Euroopan tutkimusneuvosto jakoi tuhannennen tutkimusapurahan

Euroopan tutkimusneuvosto jakoi tällä viikolla tuhannennen tutkimusapurahan. Se myönnettiin professori Erika von Mutiukselle, joka on saksalainen immunologi ja lastenlääkäri. Hän työskentelee Ludwig-Maximilians-Universitätin lastensairaalassa Münchenissä.

Euroopan tutkimusneuvosto perustettiin vuonna 2007 ja sen tehtävänä on tukea ja edistää huippuosaamista ja tieteellistä osaamista koko EU:ssa. Apurahoja voivat hakea eurooppalaiset tai muunmaalaiset tutkijat kaikilta tieteen aloilta. Tutkimus on kuitenkin suoritettava Euroopassa. Tutkimusneuvoston budjetti vuosille 2007-2013 on 7,5 miljardia euroa.

Vuosittain järjestetään kaksi ehdotuspyyntöä. Seuraava ehdotuspyyntö julkaistaan kesällä.

Tutkimusneuvosto on tärkeä osa tutkimuksen seitsemättä puiteohjelmaa.

Esimerkkejä hankkeista, joille on myönnetty rahoitus

Tutkimusyhteistyö EU:ssa

Alkuun

Lasten oikeudet

Julkinen kuuleminen lasten oikeuksista

Lasten oikeuksia on suojeltava arkielämässä eri tavalla kuin aikuisten oikeuksia. Lapsi voi joutua osallistumaan oikeudenkäyntiin, olla osallisena perheriidassa, joutua tekemisiin julkishallinnon kanssa tai kohdata maahanmuuttoon, väkivaltaan tai köyhyyteen liittyviä haasteita. Lapsilla on oikeus suojeluun köyhyydeltä ja väkivallalta sekä oikeus saada äänensä kuuluviin. Euroopan komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen EU:n uudesta lasten oikeuksien strategiasta vuosille 2011–2014.

Käsiteltäviä aiheita ovat lapsiystävällinen oikeudenkäyttö, lapsiin kohdistuva väkivalta, lasten köyhyys ja lasten osallistuminen. Kuulemiskierroksella toivotaan näkemyksiä kansalaisilta ja järjestöiltä, erilaisilta elimiltä ja instituutioilta sekä asiantuntijoilta, jotka ovat tekemisissä lasten oikeuksien suojelun ja edistämisen kanssa paikallistasolta kansainväliselle tasolle. Kyselyyn voi vastata 20. elokuuta saakka. Kuulemisen tuloksia käytetään pohjana, kun uutta strategiaa laaditaan.

Lasten oikeudet EU:ssa

Alkuun

Linkit

Linkkivinkit
  • Eurooppa esitetään kartoissa yleensä merien ympäröimänä ryhmänä maita. Karttoihin on koottu tietoa kaupungeista, maanteistä ja pinnanmuodostuksesta, mutta merialueisiin kiinnitetään vähemmän huomiota. Euroopan meriatlaksessa näkökulma on toinen: tarkastelun keskipisteessä ovat merialueet ja niillä tapahtuva toiminta. Meriatlaksessa on tietoa muun muassa EU:n kalastuslaivastosta, merten moottoriteistä, merenpohjan pinnanmuodostuksesta, rannikon eroosiosta ja meriliikenteestä. Tietoja päivitetään säännöllisesti.

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

29/6     Kesälukemiseksi EU-tietoa (Kirkkonummi)

Tiistaina 29.6. klo 10.00—12.00 Uudenmaan Eurooppatiedotus jakaa Euroopan unionia käsitteleviä julkaisuja, Eurooppa-karttoja ja vinkkejä turvallisesta matkustamisesta Kirkkonummen kirjastossa (Kirkkotori 1). Voit myös testata omat EU-tietosi ja osallistua muistitikkujen arvontaan. Lapsille on ilmapalloja. Tervetuloa! Lisätietoa: Uudenmaan Eurooppatiedotus, aluetiedottaja Hanna Päivärinta, gsm 040 510 7511

29/6     Kesälukemiseksi EU-tietoa (Tammisaari)

Tiistaina 29.6. klo 15.00—17.00 Uudenmaan Eurooppatiedotus jakaa Euroopan unionia käsitteleviä julkaisuja, Eurooppa-karttoja ja vinkkejä turvallisesta matkustamisesta Tammisaaren kirjastossa (Raaseporintie 8). Voit myös testata omat EU-tietosi ja osallistua muistitikkujen arvontaan. Lapsille on ilmapalloja. Tervetuloa! Lisätietoa: Uudenmaan Eurooppatiedotus, aluetiedottaja Hanna Päivärinta, gsm 040 510 7511

30/6     Kesälukemiseksi EU-tietoa (Hanko)

Keskiviikkona 30.6. klo 11.00—13.00 Uudenmaan Eurooppatiedotus jakaa Euroopan unionia käsitteleviä julkaisuja, Eurooppa-karttoja ja vinkkejä turvallisesta matkustamisesta Hangon kaupunginkirjastossa (Vuorikatu 3-5). Voit myös testata omat EU-tietosi ja osallistua muistitikkujen arvontaan. Lapsille on ilmapalloja. Tervetuloa! Lisätietoa: Uudenmaan Eurooppatiedotus, aluetiedottaja Hanna Päivärinta, gsm 040 510 7511

30/6     Kesälukemiseksi EU-tietoa (Karjaa)

Keskiviikkona 30.6. klo 15.00—17.00 Uudenmaan Eurooppatiedotus jakaa Euroopan unionia käsitteleviä julkaisuja, Eurooppa-karttoja ja vinkkejä turvallisesta matkustamisesta Karjaan kirjastossa (Keskuskatu 90-92). Voit myös testata omat EU-tietosi ja osallistua muistitikkujen arvontaan. Lapsille on ilmapalloja. Tervetuloa! Lisätietoa: Uudenmaan Eurooppatiedotus, aluetiedottaja Hanna Päivärinta, gsm 040 510 7511

21-23/7   Euroopan parlamentin jäseniä SuomiAreenalla (Pori)

Tule tapaamaan Euroopan parlamentin jäseniä SuomiAreenalla järjestettävällä EU-kansalaistorilla 21.—23. heinäkuuta. EU-teltta on kävelykadulla lähellä kauppatoria. Mepit vastaavat yleisön kysymyksiin ja ovat paikalla seuraavasti: Riikka Manner keskiviikkona 21. heinäkuuta klo 15—16, Sari Essayah torstaina 22. heinäkuuta klo 10—11 ja Sirpa Pietikäinen torstaina 22. heinäkuuta klo 12—13.30. Tilaisuuden järjestää Satakunnan Eurooppatiedotus.

Alkuun

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu