http://ec.europa.eu/finland/
4 23/2010

Viikkotiedote 10.6.2010
Tasa-arvo


Perinteiset stereotypiat edelleen tasa-arvon tiellä koulutuksessa

Euroopan komissio on alkuviikosta esitellyt uuden tutkimuksen, jossa selvitetään, miten Euroopan maat pyrkivät torjumaan sukupuolten epätasa-arvoa koulutuksessa. Tutkimuksen mukaan sukupuoliroolit istuvat tiukassa niin opiskelualan valinnassa kuin opiskelutuloksissakin.

Monien ammattikouluissa ja yleissivistävissä toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien poikien ja tyttöjen uravalinnoissa näkyvät edelleen perinteiset sukupuoliroolit. Naisvaltaisia aloja ovat etenkin kasvatustiede, terveydenhuolto, humanistiset tieteet ja taide. Miesvaltaisia aloja taas ovat insinööritieteet, teolliset alat ja rakennusala.

Lähes kaikki Euroopan maat ovat sisällyttäneet tai aikovat sisällyttää koulutuspolitiikkaansa sukupuolten tasa-arvon. Sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa opinto-ohjausta annetaan joka toisessa Euroopan maassa, mutta se suunnataan useimmiten tytöille, joita yleensä kannustetaan suuntautumaan tekniikan ja luonnontieteen aloille. Korkeakoulupolitiikassa puolestaan sukupuolten tasa-arvo on mukana noin kahdessa kolmasosassa jäsenmaista. Uravalintoihin liittyvien sukupuolistereotypioiden poistamiseen tähtäävät valtakunnalliset strategiat ja nimenomaan poikiin kohdistetut toimet kuitenkin loistavat poissaolollaan.

Valtaosa opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista on lähes kaikissa EU-maissa naisia. Tytöt saavat yleensä päättökokeissa parempia arvosanoja ja reputtavat harvemmin kuin pojat. Pojilla taas koulupudokkuus ja luokalle jääminen on yleisempää kuin tytöillä. Kansainvälisten selvitysten mukaan pojat pärjäävät usein tyttöjä heikommin lukemisessa ja tytöt taas poikia heikommin matematiikassa. Poikien alisuoriutuminen on kuitenkin nostettu koulutuspolitiikan keskeisten kysymysten joukkoon vain harvassa maassa. Vieläkin harvemmassa maassa on erityisiä ohjelmia, joilla pyritään parantamaan poikien lukutaitoa ja tyttöjen matemaattis-luonnontieteellistä osaamista.

Euroopan komissio pyrkii edistämään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa sekä tukemalla EU-maiden koulutuspoliittista yhteistyötä että myöntämällä rahoitusta rahoitusohjelmistaan. Sosiaalisen syrjäytymisen ja sukupuolten epätasa-arvon torjuminen on keskeinen kriteeri, kun EU päättää rahoituksen antamisesta koulutusalan projekteille ja kumppanuuksille elinikäisen oppimisen ohjelman puitteissa.

Komission tutkimus perustuu Eurydice-verkoston selvitystyöhön. Verkosto kokoaa ja analysoi koulutusjärjestelmiin liittyviä tietoja. Tutkimus kattaa 29 maata (kaikki EU-maat paitsi Bulgarian sekä lisäksi Islannin, Liechtensteinin ja Norjan).

Koulutusasiat unionissa

Alkuun

Ympäristö

Kasvihuonepäästöt vähentyneet jo viidentenä vuonna peräkkäin

Euroopan ympäristökeskuksen on julkaissut viime viikolla raportin, josta käy ilmi, että kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jo viidentenä vuonna peräkkäin.

15 ”vanhan” EU-maan päästöt vähenivät 1,9 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2008. Samanaikaisesti talous kasvoi 0,6 prosenttia. Talouskasvu ja vähähiilinen kehitys eivät siis sulje toisiaan pois, toteaa ympäristökeskus. 15 vanhan EU-maan päästöt ovat nyt 6,5 prosenttia matalammat kuin vuonna 1990. Siten Kioton ilmastosopimuksen tavoite - päästöjen vähentäminen keskimäärin 8 prosenttia vuosina 2008-2012 – on taas hieman lähempänä. Kaiken kaikkiaan päästöt unionin alueella vähenivät 2 prosenttia vuoden 2008 aikana. Näissä luvuissa ovat mukana myös 12 "uutta" eli unioniin vuosina 2004 ja 2007 liittynyttä maata.

Kioton pöytäkirjassa ei ole kaikkia nykyisiä jäsenmaita koskevia päästötavoitteita, mutta uusilla EU-mailla Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta on kuitenkin erilliset Kioton velvoitteet vähentää päästöjään 6 tai 8 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Neuvottelut vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta jatkuvat.

Euroopan ympäristökeskus

Alkuun

Liikenne

Euroopan liikenneverkkojen tulevaisuutta käsitelty konferenssissa

Espanjan Zaragozassa pidettiin tällä viikolla Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) käsittelevä konferenssi, jossa komissio esitteli suunnitelmiaan liikenneverkkoja koskevan politiikan uudistamiseksi. Lisäksi liikenne- ja logistiikka-alan pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuteen kuuluvat 11 maata, mukaan lukien Suomi, päättivät perustaa kumppanuudelle sihteeristön. Sen on määrä aloittaa toimintansa Helsingissä sijaitsevan Pohjoismaisen investointipankin (Nordic Investment Bank, NIB) tarjoamissa tiloissa tammikuussa 2011.

Pohjoismaisen ulottuvuuden kumppanuus on perustettu vuonna 2009, ja siihen kuuluvat Suomen lisäksi Saksa, Puola, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Venäjä, Valko-Venäjä ja Norja. Tuleva sihteeristö muun muassa tukee kumppanuuden ohjausryhmää hallinnollisissa ja teknisissä kysymyksissä sekä avustaa yhteisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Suunnitelmat liikenneverkkoja koskevan politiikan uudistamiseksi perustuvat komission vuoden 2009 vihreään kirjaan ja sen yhteydessä pidettyyn julkiseen kuulemiseen. Vihreässä kirjassa ehdotetaan asiantuntijaryhmien päätelmien mukaisesti kahden tason liikennesuunnittelua. Yhden tason muodostaisi Euroopan liikenteen tärkeimmät solmukohdat yhdistävä "ydinverkko" ja toisen tason tiheämpi "kattava verkosto". Ehdotus sai tuolloin sidosryhmien ja jäsenvaltioiden laajan kannatuksen huolimatta siitä, että joitakin kysymyksiä, kuten esimerkiksi tärkeimpien solmukohtien määrittely, on vielä selvittämättä. Julkisen kuulemisen toinen vaihe jatkuu 15. syyskuuta 2010 saakka.

Konferenssissa esiteltiin myös uunituore komission edistymiskertomus, jossa arvioidaan 30 ensisijaisessa TEN-T-hankkeessa saavutettua kehitystä. Kertomuksessa todetaan, että joitakin Euroopan liikenneverkon keskeisiä osuuksia on saatu valmiiksi vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Siinä korostetaan kuitenkin myös muutamia jäljellä olevia haasteita, jotka täytyy ratkaista tehokkaan liikenneverkon rakentamiseksi. Konferenssissa nimettiin kolme uutta eurooppalaista koordinaattoria, jotka vastaavat Euroopan laajuisen liikenneverkon ensisijaisista hankkeista.

Zaragozassa allekirjoitettiin myös kolme yhteisymmärryspöytäkirjaa: yksi käsittelee Lounais-Euroopan suurnopeusjunayhteyttä, toinen rautatiereittiä Lyonista Ukrainan rajalle ja kolmas Varsovasta Helsinkiin ulottuvaa Rail Baltica –yhteyttä.

Konferenssiin osallistui komission ja Euroopan parlamentin edustajia, ministereitä ja muita jäsenvaltioiden korkean tason virkamiehiä sekä yli 500 sidosryhmää.

Alkuun

Yrittäjyys

Eurooppalaiset kiinnostuneita yrittäjyydestä

Lähes puolet (45 %) kaikista eurooppalaisista haluaisi ryhtyä yrittäjäksi, mikäli se olisi mahdollista. Yhdysvalloissa vastaava luku on 55 % ja Kiinassa jopa 71 %. Tämä käy ilmi komission viime viikolla julkaisemasta Eurobarometritutkimuksesta, joka kattaa ensi kertaa myös Aasian maita.

Kansalaisten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan vaihtelee huomattavasti EU-maittain. Kyproslaiset ja kreikkalaiset ovat paikoin jopa yhdysvaltalaisia kiinnostuneempia yrittäjyydestä. Slovakiassa, Belgiassa ja Tanskassa taas vain noin kolmaosa haluaa omaksi pomokseen. Sukupuolten ja eri ikäryhmien mielipiteet eroavat niin ikään toisistaan - nuoret ja miehet ovat kiinnostuneimpia perustamaan oman yrityksen.

Euroopassa kiinnostus yrittäjäksi ryhtymiseen on pysynyt jokseenkin samalla tasolla vuodesta 2007, kun taas USA:ssa kiinnostus on samalla aikavälillä laskenut kuusi prosenttiyksikköä. Yrittäjät ovat silti Yhdysvalloissa hyvässä maineessa: jopa 73 prosenttia väestöstä ilmoittaa, että heillä on yrittäjistä hyvä mielikuva. Euroopassa vastaava luku on vain 49 prosenttia.

Kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan siis riittää, mutta todellisuudessa vain 10 prosenttia eurooppalaisista on yrittäjiä. Eurobarometritutkimuksessa haluttiin sen tähden kartoittaa esimerkiksi niitä syitä, jotka kannustavat ihmisiä yrittäjyyteen tai toisaalta estävät heitä ryhtymästä yrittäjiksi. Tietoja on määrä käyttää EU:n yritystoimintaa koskevan politiikan laadinnassa.

Nyt julkaistu Eurobarometritutkimus kattaa 36 maata. Unionin jäsenmaiden lisäksi mukana ovat ehdokasmaat Kroatia ja Turkki sekä Euroopan talousalueeseen kuuluvat Islanti, Norja ja Sveitsi sekä Aasian maat Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Kaiken kaikkiaan haastateltiin 26 000 ihmistä.

Tutkimustulokset lyhyesti

Alkuun

Tietoyhteiskunta

Tietotekniikan keinoin tukemaan ikääntyvien itsenäistä elämää

Kuinka ikääntyviä ihmisiä voidaan auttaa ja tukea tieto- ja viestintätekniikan (TVT) keinoin? Komissio toivoo kannanottoja aiheesta kansalaisilta, yrityksiltä ja tutkijoilta vastikään aloitetussa julkisessa kuulemisessa, joka käsittelee uusia tapoja käyttää TVT-ratkaisuja  ikääntyvien ihmisten itsenäisen elämän tukena.

Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa hyviä mahdollisuuksia parantaa iäkkäiden ja yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua ja terveyttä. Tietotekniikka-avusteisen asumisen ohjelmassa pyritään kehittämään uusia ratkaisuja muun muassa kaatumisen ehkäisemiseksi ja dementiapotilaiden tukemiseksi. On kehitetty esimerkiksi vanhustenhoidossa käytettäviä ”sosiaalisia robotteja”, jotka voivat esimerkiksi nostaa, laittaa ruokaa tai tehdä hälytyksen. Hyviä esimerkkejä ovat myös liikkumiskyvyn palauttavien aivo-ohjattujen ulkoisten tukirankojen kehittäminen sekä älykamerat, jotka voivat ilmoittaa ihmisen käyttäytymisen muutoksista hätäkeskukseen. Tietotekniikka-avusteisen asumisen ohjelmaan osallistuvat Euroopan komission ja 20 unionin jäsenmaan lisäksi Israel, Norja ja Sveitsi.

Elämänlaadun parantamisen lisäksi ratkaisut alentavat sosiaali- ja terveydenhuoltokustannuksia sekä avaavat uusia markkinamahdollisuuksia Euroopan teollisuudelle ja palveluntarjoajille. Esimerkiksi etähoitomenetelmät voisivat vähentää kotihoitopalveluiden tarvetta jopa 30 prosenttia.

Euroopan julkinen ja yksityinen sektori investoivat yli miljardi euroa hyvään vanhuuteen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin. Noin 600 miljoonaa euroa sijoitetaan tietotekniikka-avusteisen asumisen ohjelmassa, noin 400 miljoonaa EU:n tutkimuspuiteohjelmassa ja yli 50 miljoonaa euroa unionin TVT-tukiohjelmassa.

Aloite julisen kuulemisen aloittamiseksi on tullut asiantuntijaryhmältä , joka toimii komission neuvonantajana kysymyksissä, jotka koskevat TVT:n käyttöä asumisen tukena. Kuuleminen on ensiaskel kohti EU:n digitaalistrategian tavoitetta kaksinkertaistaa ikäihmisten itsenäisten asumisjärjestelyjen käyttö vuoteen 2015 mennessä. Julkinen kuuleminen päättyy 1. heinäkuuta 2010.

EU:n toimintasuunnitelma ”Hyvä vanhuus tietoyhteiskunnassa”

Projekteja tietotekniikka-avusteisen asumisen ohjelmassa

Alkuun

Eläinlääkintäviikko

Eläinlääkintäviikolla ollaan jäljitettävyyden jäljillä

1420.6. vietettävän kolmannen eurooppalaisen eläinlääkintäviikon pääteema on jäljitettävyys, jota käsitellään myös unioninlaajuisessa tietokampanjassa tänä vuonna. Eläinlääkintäviikolla käsiteltäviin aiheisiin kuuluvat myös mm. eläintautien ennaltaehkäisy ja kriisinhallinta, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä elintarviketurvallisuus.

Jäljitettävyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta seurata esimerkiksi elintarvikkeiden matkaa pellolta pöytään tai tuotantoeläinten koko elinkaarta. Jäljitettävyyden avulla EU pyrkii mahdollisimman hyvään elintarviketurvallisuuteen ja –hygieniaan.

Ruoan jäljitettävyys tuli pakolliseksi unionin vuoden 2002 elintarvikelainsäädännön myötä. Elintarvikkeiden jäljitettävyyden ansiosta turvallisuusvaatimukset täyttämättömien tuotteiden pääsy kuluttajille asti voidaan estää. Myös tuotteiden laatua ja alkuperää valvotaan: kuluttaja on voitava luottaa siihen, että hänen ostamansa fetajuusto on valmistettu Kreikassa ja parmesaani Italiassa. Lisäksi jäljitettävyyden myötä voidaan valvoa vaikkapa tuotantoeläinten elinolosuhteita ja sitä, että luomuna myytävä ruoka on todella viljelty tai valmistettu luonnonmukaisin menetelmin.

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto

Video jäljitettävyydestä

Alkuun

Ympäristö

Ylös, ulos ja uimaan!

Mille rannalle tänä vuonna? Jos et osaa päättää, voit käyttää apuna EU:n tuoretta uimavesiraporttia ja Euroopan ympäristökeskuksen uimavesisivustolla olevia karttoja ja taulukoita.

Suomessa on varaa valita, sillä suomalaiset uimarannat täyttävät EU:n hygieniavaatimukset enemmän kuin hyvin. Seurannassa oli uintikauden 2009 aikana 85 merenrantaa ja 254 sisävesirantaa Suomessa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki rannat täyttivät vähimmäisvaatimukset.

Myös muihin EU-maihin matkaavat voivat suunnata rannalle turvallisin mielin, sillä uimavesien puhtaus on parantunut jatkuvasti. Vuonna 2009 koko EU:ssa merenrantojen uimapaikoista 96 % ja jokien ja järvien uimarannoista 90 % täytti vähimmäisvaatimukset. Lisäksi kaikista merenrantojen uimapaikoista 89 % ja jokien ja järvien rannoista 71 % täytti myös tiukemmat ohjearvot. Kaikkiaan alaisia uimarantoja oli 20 000.

Uimaveden laadun määrityksessä käytetään useita fysikaalisia, kemiallisia ja mikrobiologisia muuttujia, joita koskevat vähimmäisvaatimukset perustuvat uimavesidirektiiviin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Avoimia toimia

Avoimia toimia

·         Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen hakee muun muassa henkilöstöhallinnon, laadunvarmistuksen ja eläintensuojelun asiantuntijoita. Lisätietoa täällä.

Alkuun

Linkit

Linkkivinkit

·         Scientix on uusi luonnontieteellinen verkkoyhteisö, joka on tarkoitettu päättäjille, opettajille, tutkijoille, opiskelijoille ja vanhemmille – tai kenelle tahansa luonnontieteiden opetuksesta kiinnostuneelle. Sivustolla on mm. uutisia, tapahtumakalenteri, opetusmateriaalia sekä tietoa tutkimushankkeista EU:ssa.

·         Euroopan komission Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotispäivän kunniaksi järjestämä piirustuskilpailu on ratkennut. Koko kilpailun kolme parasta joukkuetta ikäryhmässä 10–14 tulevat järjestyksessä Romaniasta, Hollannista ja Sloveniasta. Ikäryhmän 15–18 kolme parasta joukkuetta ovat Portugalista, Belgiasta ja Saksasta.

·         Vuosi 2010 on EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Paasikivi-opisto, turkulainen median ja viestinnän oppilaitos, järjesti teemavuoden innoittamana julistekilpailun. Kilpailun voittaja on Pau Norontaus, ja kaikki kilpailutyöt ovat nähtävissä Paasikivi-opiston nettisivuilla.

·         Katso videoklippi teemavuoden Suomen-avajaisista.

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

10.6. Pohjanmaan Eurooppatiedotus Palosaaren iltatorilla (Vaasa)

    Pohjanmaan Eurooppatiedotus jakaa Palosaaren perinteisellä iltatorilla EU-tietoa ja lähdemateriaalia. Iltatori pidetään klo 18—20 ja sen järjestää Palosaaren asukasyhdistys.

 12.6. Helsinki-päivän avoimet ovet Eurooppatalossa (Helsinki)

Eurooppatalon (Pohjoisesplanadi 31) ovet ovat auki Helsinki-päivänä lauantaina 12. kesäkuuta klo 10—16, jolloin jaossa on monenlaista maksutonta EU-materiaalia. Nuorten maahanmuuttajien toteuttama elokuva Huominen kahdelle esitetään klo 11 ja klo 14.30. Klo 14 nähdään European Theatre Collective -ryhmän toteuttama teatteri-installaatio Emigrant Demo, joka kertoo siitä mitä tapahtuu kun itä tapaa lännen pohjoisessa. Helsinki-päivänä avataan myös kansainvälisen nuorisoyhdistys LOGRUS ry:n toteuttama valokuvanäyttely "Helsinki eurooppalaisena kaupunkina", joka esittelee kaupunkilaismiljöötä nuorten valokuvaajien silmin. Näyttelyyn voi käydä tutustumassa Eurooppatalon aulassa 12.—22.6. arkisin klo 10—19.

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu