http://ec.europa.eu/finland/
4 21/2010

Viikkotiedote 27.5.2010
Talous


Komissio teki ehdotuksen pankkien kriisinratkaisurahastoista

Finanssikriisin seurauksena EU-maiden hallitukset ovat joutuneet käyttämään valtavia summia rahoitussektoreidensa tukemiseen, rahoitusvakauden säilyttämiseen ja tallettajien suojaamiseen. Jottei vastaavia tilanteita syntyisi tulevaisuudessa, komissio on jo ryhtynyt ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, joiden pitäisi vähentää pankkien konkurssien todennäköisyyttä.

Jos pankkien konkursseja kuitenkin vielä tapahtuisi, komissio haluaa varmistaa, ettei niitä tulevaisuudessa rahoitettaisi veronmaksajien varoilla, eivätkä konkurssit horjuttaisi rahoitusjärjestelmän vakautta. Sen vuoksi se on ehdottanut, että unioniin perustettaisiin pankkien kriisinratkaisurahastojen verkosto.

Jäsenmaat perustaisivat kriisinratkaisurahastot yhteisten sääntöjen mukaisesti. Rahastoista pitäisi voida rahoittaa esimerkiksi omaisuudenhoitoyhtiöihin liittyviä toimia, varojen ja vastuiden täydellistä tai osittaista siirtoa sekä pankkien lohkomisia hyvään pankkiin ja roskapankkiin. Rahastoja ei pitäisi käyttää konkurssiin menevien pankkien pelastamiseen, vaan osakkaiden ja vakuudettomien velkojien on ensisijaisesti vastattava pankkien konkurssien seurauksista.

Rahastojen koko ja toiminta-ala riippuisivat siitä, kuinka tehokkaasti valvontaa ja sääntelyä saadaan parannettua. Järjestelmä rahoitettaisiin pankeilta perittävillä maksuilla, joiden pitäisi kannustaa pankkeja toimimaan vastuullisesti ja vähentää kriisinratkaisuun turvautumisen riskiä. Kustannukset pitäisi lisäksi kalibroida siten, ettei tukahduteta talouden elpymistä ja lisätä reaalitaloudelle aiheutuvia luotonoton kustannuksia.

Komissio esittelee ajatuksensa EU:n valtiovarainministereille, valtioiden päämiehille ja G20-ryhmälle kesäkuussa 2010. Se esittelee yksityiskohtaisemmat ehdotukset uudesta kriisinratkaisukehyksestä lokakuussa 2010.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Ilmastonmuutos

Entä jos päästöjä vähennettäisiinkin 30 prosenttia?

EU:n komissio esitteli eilen analyysin kustannuksista ja hyödyistä, joita aiheutuu, jos EU:n tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi nostetaan 30 prosenttiin. Analyysi esitettiin tiedonannossa, jossa tarkastellaan myös tapoja, joilla vähennys voidaan toteuttaa.

Tällä hetkellä tavoitteena on vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 päästötasoista vuoteen 2020 mennessä. Tiedonannossa todetaan, että kaksi vuotta sitten tehtyjä arvioita on muutettava, koska EU:n päästöt ovat vähentyneet talouskriisin ja hiilen hinnan laskemisen myötä. Absoluuttiset kustannukset 20 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi ovat vuodesta 2008 laskeneet 70 miljardista eurosta 48 miljardiin euroon (0,32 % BKT:stä) vuodessa vuoteen 2020 saakka. Komissio arvioi, että 30 prosentin tavoitteen vuosikustannukset ovat 81 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä, mikä on 11 miljardia enemmän kuin 20 prosentin tavoitteen hinta kaksi vuotta sitten. Näin ollen 30 prosentin tavoite maksaisi 33 miljardia euroa (0,2 prosenttia BKT:stä) enemmän kuin 20 prosentin tavoitteen arvioidaan maksavan tänään.

Vaihtoehtoja 30 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi ovat EU:n päästökauppajärjestelmässä huutokaupattujen päästöoikeuksien lukumäärän pienentäminen, energiatehokkuutta edistävä lainsäädäntö, verotus ja EU:n koheesiopolitiikan ohjaaminen vihreisiin investointeihin. Myös EU:n päästökauppajärjestelmässä tunnustettujen kansainvälisten hiilihyvitysten ympäristövaikutusten toteutumista olisi parannettava.

Jo ennen mahdollista siirtymistä 30 prosentin tavoitteeseen voitaisiin osa jakamattomista päästöoikeuksista käyttää innovoinnin lisäämiseen vähähiilisten teknologioiden alalla. Näin tehdään jo uusiutuvia energialähteitä sekä hiilen talteenottoa ja varastointia koskevia innovatiivisia teknologioita koskevassa demonstrointiohjelmassa, jota rahoitetaan 300 miljoonalla päästöoikeudella.

Komissio on tarkastellut tiedonannossa myös riskiä, että energiaintensiiviset alat siirtäisivät tuotantonsa EU:sta maihin, joissa hiilipäästöjä säännellään löyhemmin. Keskeinen päätelmä tästä "hiilivuotoriskistä" on, että nykyiset menetelmät sen estämiseksi— ilmaiset päästöoikeudet ja mahdollisuus käyttää kansainvälisiä hyvityksiä — ovat perusteltuja. Komissio aikoo myös pohtia mm. tuonnin sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään.

Eurooppa-neuvosto sitoutui maalikuussa 2007 siirtymään 30 prosentin päästöjenvähennykseen vuoteen 2020 mennessä, jos muut tärkeimmät talousmahdit hoitavat oman osansa maailmanlaajuisen ilmastonmuutossopimuksen nojalla. Se, nostetaanko päästövähennystavoite 20 prosentista 30 prosenttiin, on EU:n johtajien poliittinen päätös. Päätöstä ei tehdä nyt, mutta komissio haluaa tiedonannollaan avata keskustelun aiheesta.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Yrittäjyys

EU tarvitsee lisää yrittäjiä

Tällä viikolla vietetään Euroopassa pk-yritysviikkoa. Teemaviikon aikana halutaan tuoda esiin, kuinka tärkeä rooli pk-yrityksillä on Euroopan taloudessa ja eurooppalaisten työllistäjinä. Viikon aikana kerrotaan myös siitä, millaisia eurooppalaisia, kansallisia, alueellisia ja paikallisia tukimuotoja yrityksille on tarjolla. Esimerkiksi Enterprise Europe Network -yritysverkosto tarjoaa pk-yrityksille tieto- ja neuvontapalveluja. Se mm. auttaa yrittäjiä löytämään sopivia liikekumppaneita ulkomailta. Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmalla puolestaan pyritään lisäämään tiedon ja taitojen vaihtamista nuorten yrittäjien välillä. Naisyrittäjyyttä edistetään naisten eurooppalaisen yrittäjäverkoston kautta. Myös yritystoiminnassa epäonnistuneita halutaan kannustaa yrittämään uudelleen.

Teemaviikon aikana palkittiin lisäksi nuorten yrittäjyysvideokilpailun voittajat. Kilpailuun sai lähettää lyhytelokuvia, jotka käsittelevät yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä. Komissio jakoi palkintoja kolmessa kategoriassa. "Yrittäjyys — Tie tulevaisuuteen" –kategoriassa saatiin myös suomalaismenestystä, sillä kategorian voitti Maria Palavamäki videollaan "Matti". Voittoisa video kertoo tylsää työtä tekevästä Matista, jonka elämä muuttuu kertaheitolla, kun hän luo pienoismalliharrastuksensa pohjalta yrityksen.

Vuosina 2002—2008 pk-yritysten määrä EU:ssa kasvoi 2,4 miljoonalla (13 prosenttia), ja pk-yrityssektorilla syntyi 9,4 miljoonaa uutta työpaikkaa. Talouskriisi on kuitenkin koetellut ankarimmin juuri pieniä yrityksiä. Vuosina 2009 ja 2010 EU-maiden pk-yrityksistä arvioidaan katoavan yhteensä 3,25 miljoonaa työpaikkaa eli yli kolmannes vuosina 2002—2008 syntyneistä työpaikoista. Pk-yrityksillä on usein myös vaikeuksia rahoituksen saamisessa. Euroopan keskuspankin jokin aika sitten tekemän tutkimuksen mukaan 18 % pk-yrityksistä on saanut pankista hylkäävän päätöksen lainahakemukselleen. Myös lainarahan hinta on noussut.

Yksi komission pienyrityspolitiikan keskeisistä tavoitteista on sen vuoksi pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen. Tässä yhteydessä pyritään mm. lisäämään yhteistyötä rahoituslaitosten ja pk-yritysten sekä komission ja Euroopan investointipankin välillä, arvioimaan lainojen takausjärjestelmien laajentamismahdollisuuksia, luomaan pääomasijoitusrahastojen yhtenäismarkkinat ja tarkistamaan pk-yritysten listautumista koskevia vaatimuksia.

Lisätietoa pk-yritysviikon aikana järjestettävistä tapahtumista

Alkuun

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintätekniikka talouden tärkeimpiä tekijöitä

Euroopan digitaalitalouden merkitys lisääntyy kaikilla toimialoilla ja ulottuu yhä useammille elämän osa-alueille. Tämä käy ilmi komission viime viikolla julkaisemasta digitaalista kilpailukykyä käsittelevästä raportista.

Raportissa analysoidaan TVT- eli tieto- ja viestintäteknologian viimeaikaista kehitystä. TVT-sektoria pidetään yhtenä Euroopan talouden voimatekijöistä. Vuodesta 1995 lähtien huomattava osa Euroopan tuottavuuden kasvusta on ollut seurausta tieto- ja viestintäteknologioiden käytöstä, mikä on teknologian kehityksen ja sektoriin tehtyjen investointien ansiota. Tiedot vuosilta 2004—2007 viittaavat siihen, että nämä investoinnit ovat viime aikoina alkaneet kasvattaa tuottavuutta myös muilla talouden osa-alueilla. TVT-teollisuuden Euroopan taloudelle tuoma lisäarvo on noin 600 miljardia euroa (4,8 % BKT:stä). Sektorin osuus on 25 % tutkimukseen ja kehitystyöhön tehtävistä yritysinvestointien kokonaismäärästä EU:ssa.

TVT:n tuoma hyöty on kuitenkin suurempi Yhdysvalloissa. Jotta Euroopassa voitaisiin hyödyntää digitaalitalouden tarjoamat mahdollisuudet paremmin, tarvittaisiin suurempia satsauksia nopeampiin laajakaistayhteyksiin ja TVT:n innovointiin. Myös ihmisten digitaitoja ja luottamusta internetiin pitäisi pyrkiä lisäämään.

Komissio ehdotti viime viikolla joukon alaan liittyviä toimenpiteitä. Toimet kuuluvat Euroopan digitaalistrategiaan, jolla pyritään parantamaan Euroopan talouskasvua. Strategiassa on seitsemän keskeistä toimenpidealaa: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuuden parantaminen, internetin luotettavuuden ja tietoturvan parantaminen, nykyistä huomattavasti nopeammat internetliittymät, tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen, digitaalisen lukutaidon ja osallisuuden edistäminen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen ratkaistaessa yhteiskunnallisia haasteita, kuten esimerkiksi ilmastonmuutosta ja väestön ikääntymistä.

Digitaalistrategia on ensimmäinen seitsemästä Eurooppa 2020 –strategian lippulaivahankkeesta, joilla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun.

Alkuun

Unionin ulkosuhteet

Neuvottelut EU:n ja USA:n tietosuojasopimuksesta alkamassa

Komissio on kuluvalla viikolla ehdottanut, että sille annettaisiin valtuudet neuvotella uusi henkilötietojen suojaa koskeva sopimus EU:n ja USA:n välillä terrorismin ja rikollisuuden torjumiseksi tehtävää yhteistyötä varten. Tavoitteena on varmistaa, että yhteistyön puitteissa siirrettävät henkilötiedot, esimerkiksi matkustajarekisteri- ja maksutapahtumatiedot, suojataan hyvin.

Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001 ja sittemmin Euroopassa tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen EU ja USA ovat tiivistäneet oikeudellista ja poliisiyhteistyötä. Tärkeä osa tätä yhteistyötä on sellaisten henkilötietojen siirto ja käsittely, joita tarvitaan rikollisuuden ehkäisemistä ja tutkintaa varten.

Sekä EU että USA ovat sitoutuneet varmistamaan henkilötietojen ja yksityisyyden suojan. Ne suhtautuvat kuitenkin tietosuojaan jossain määrin eri tavoin, mikä on aiheuttanut ongelmia aiempien tiedonsiirtosopimusten neuvottelun yhteydessä (mm. terrorismin rahoittamisen jäljittämisohjelma eli ns. SWIFT-sopimus ja matkustajarekisteritietojen luovuttamista koskeva sopimus). Tulevalla sopimuksella pyritään ratkaisemaan nämä eriävät näkemykset. Uutta sopimusta on vaatinut myös Euroopan parlamentti.

Komissio ehdottaa, että käyttöön otettaisiin oikeudellisesti sitovat henkilötietojen suojaa koskevat normit, joiden avulla voidaan varmistaa, että yksilöiden perusoikeuksia ja ‑vapauksia kunnioitetaan. EU:n ja USA:n viranomaiset saisivat siirtää ja käsitellä henkilötietoja vain laissa erikseen määritellyssä rikollisuuden ja terrorismin torjuntatarkoituksessa. Kansalaisilla olisi oikeus tutustua heitä itseään koskeviin tietoihin ja tarvittaessa pyytää tietojen oikaisemista tai poistamista tietokannasta. Eurooppalaiset saisivat myös viedä asian tuomioistuimeen Yhdysvalloissa, jos heidän tietojaan käsitellään lainvastaisesti. Normien noudattamista valvoisivat riippumattomat viranomaiset Atlantin molemmin puolin.

Henkilötietojen suojasta säädetään EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklassa. Perusoikeuskirja on otettu osaksi Lissabonin sopimusta, joten se velvoittaa oikeudellisesti EU:ta ja sen jäsenmaita niiden soveltaessa EU:n oikeutta.

Ennen kuin neuvottelut voidaan aloittaa, neuvoston on vielä hyväksyttävä komission neuvotteluvaltuudet. Neuvottelutulokselle on aikanaan saatava myös Euroopan parlamentin hyväksyntä.

Kysymyksiä ja vastauksia sopimuksesta

Oikeus- ja sisäasiat komissiossa

Alkuun

Aluepolitiikka

RegioStars-kilpailussa palkittiin innovatiivisia aluekehityshankkeita

Tämänvuotiset RegioStars-palkinnot on jaettu. Palkinnot menivät Belgiaan, Ruotsiin, Saksaan, Ranskaan ja Liettuaan. Palkittujen joukossa oli muun muassa ruotsalainen mikrorahoituslaitos, joka tukee maahanmuuttajanaisten yritystoimintaa, ja saksalaisprojekti, jossa hyödynnetään etälääketiedettä potilaiden avohoidossa. Kunniamaininnan kisassa sai Pohjois-Karjalan eRegio-laajakaistahanke, joka vakuutti tuloksillaan: neljässä vuodessa verkkoyhteyksiä onnistuttiin parantamaan niin, että 99 prosenttia maakunnasta on nyt nopean laajakaistayhteyden piirissä.

RegioStars-palkintoja on jaettu EU-tukea saaneille aluekehityshankkeille vuodesta 2008. Kaikki EU:n alueet voivat ilmoittaa kilpailuun hankkeita, jotka ovat saaneet rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta tai koheesiorahastosta. Tänä vuonna mukana oli yhteensä 87 projektia.

EU käyttää vuosina 2007—2013 aluepolitiikkaan 308 miljardia euroa. Se on EU:n talousarviossa toiseksi suurin menoerä maatalouspolitiikan jälkeen. Määrärahoista 80 prosenttia on tarkoitettu kehitysalueille, mutta kaikki alueet voivat saada tukea alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa parantaviin toimiin.

EU:n aluetuki jaetaan kolmen eri rahaston kautta. Koheesiorahastosta tuetaan jäsenmaita, joiden bruttokansantuote asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta. Tähän ryhmään kuuluu lähinnä EU:n uusimpia jäsenmaita. Rahoitusta myönnetään liikenne- ja ympäristöhankkeisiin. Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan erityisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseen liittyviä toimia. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) puolestaan myönnetään tukea liikenneinfrastruktuurin, pk-yritysten, tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuuritoiminnan kehittämiseen.

RegioStars-kilpailun tavoitteena on kannustaa alueita hyödyntämään EU-rahoitusta innovatiivisissa aluekehityshankkeissa. Ilmoittautumisaika vuoden 2011 kilpailuun on jo alkanut ja päättyy 16. heinäkuuta 2010.

Alkuun

Valtiontuet

Vihreää valoa viljelijöiden tilapäiselle valtiontuelle

Komissio on näyttänyt vihreää valoa Suomen ohjelmalle, joka koskee valtiontuen myöntämistä talouskriisin vuoksi vaikeuksissa oleville viljelijöille. Ohjelman budjetti on 22 miljoonaa euroa, ja siitä myönnetään suoria avustuksia viljelijöille vuoden 2010 loppuun saakka. Ohjelmasta myönnettävää tukea voivat saada viljelijät kaikilla alkutuotannon aloilla, mikäli he eivät olleet vaikeuksissa jo ennen kriisiä. Yksittäinen viljelijä voi saada ohjelmasta 15 000 euron suuruisen tukisumman.

Tukiohjelma soveltuu komission poikkeuksellisiin valtiontukisääntöihin, joilla pyritään turvaamaan rahoitus tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä ja joiden mukaan jäsenmaat voivat myöntää rajoitettuja tukimääriä alkutuotannon alalla toimiville maataloustuottajille. Komissio hyväksyy Suomen ohjelman, koska se täyttää kaikki valtiontuen ehdot: Suomen viranomaiset ovat osoittaneet, että tukiohjelma on tarpeellinen, oikeasuhteinen ja asianmukainen tapa poistaa taloudessa oleva vakava häiriö. Ohjelma täydentää muita kriisitoimenpiteitä, joihin Suomen viranomaiset ovat ryhtyneet.

Komission hyväksymispäätös on julkaistu kilpailun pääosaston verkkosivuston valtiontukirekisterissä.

Alkuun

Oikeus- ja sisäasiat

Kansainvälinen kadonneiden lasten päivä

Kansainvälistä kadonneiden lasten päivää vietettiin tiistaina 25. toukokuuta. Sen yhteydessä komissio kehotti EU-maita vauhdittamaan lapsikaappauksia koskevien hälytysjärjestelmien perustamista ja ottamaan mahdollisimman pian käyttöön kadonneita lapsia koskevan vihjepuhelinnumeron 116000.

EU on jo varannut numeron 116000 EU:n yhteiseksi vihjepuhelinnumeroksi, johon voi soittaa kadonneita lapsia koskevista havainnoista ja josta lasten perheet saavat neuvontaa ja tukea. Vihjepuhelin toimii valitettavasti kuitenkin vasta 11 EU-maassa (Belgiassa, Tanskassa, Kreikassa, Ranskassa, Unkarissa, Italiassa, Hollannissa, Puolassa, Portugalissa, Romaniassa ja Slovakiassa). Marraskuussa 2009 hyväksyttyjen EU:n uusien televiestintäsääntöjen mukaan kaikkien EU-maiden on pyrittävä varmistamaan, että vihjepuhelinnumero 116000 otetaan käyttöön 25. toukokuuta 2011 mennessä. Komissio aikoo seurata tarkasti velvoitteen noudattamista.

Lapsikaappauksia koskevien hälytysjärjestelmien avulla kansalaiset voisivat antaa viranomaisille ajantasaista tietoa kaapattujen lasten etsinnän edistämiseksi. Tällaisia hälytysjärjestelmiä on kahdeksassa jäsenmaassa (Hollannissa, Portugalissa, Ranskassa, Luxemburgissa, Belgiassa, Kreikassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa).

Tämän vuoden maaliskuussa komissio esitti myös sääntöjä lasten hyväksikäytön, lasten seksuaalisen riiston ja lapsipornografian torjunnan vauhdittamiseksi.

Missing Children Europe

Oikeus- ja sisäasiat

Alkuun

Ympäristö

Luonnon monimuotoisuuden päivä

Maailmanlaajuista luonnon monimuotoisuuden päivää vietettiin lauantaina 22. toukokuuta. Tutkimusten mukaan luonnon monimuotoisuus eli maapallon elämänmuotojen moninaisuus vähenee jatkuvasti laajoista ponnisteluista huolimatta. EU:n kampanjan verkkosivuilla on vieraillut jo yli puoli miljoonaa kävijää, ja noin 56 000 ihmistä on "tykännyt" kampanjasta Facebookissa.

Kampanjan tavoitteena on antaa ihmisille tietoa luonnon monimuotoisuuden häviämisestä ja sen vaikutuksista arkielämäämme. Tarkoitus on osoittaa monimuotoisuuden edut sekä se, että minkä tahansa elämänketjun osan häviäminen — vaikuttipa se miten vähäpätöiseltä tahansa — voi horjuttaa koko luonnon tasapainoa. Jos opimme lisää luonnonympäristöstämme, jota pidämme usein itsestään selvänä, opimme toivottavasti myös pitämään siitä parempaa huolta.

Kampanjassa keskitytään erityisesti maihin, joissa toimenpiteiden katsotaan olevan hyödyllisimpiä. Tänä vuonna komissio järjesti luonnon monimuotoisuuden päivän tapahtumia Espanjassa, Alankomaissa, Bulgariassa, Romaniassa, Puolassa ja Italiassa.

Alkuun

Europa-verkkojulkaisu

Europa-verkkojulkaisu

Tuoreimpia artikkeleita Europa-verkkojulkaisussa

  • Komissaari Andor: Kerjäyskielto ei kannata
  • SEPAN ansiosta säästötili Saksasta?
  • EU-virkakilpailu testasi kielitaitoa ja älyä hikisissä oloissa
  • Tukholma pesee Helsingin ekoteoissa
  • Syökö direktiivi vitamiinit?

Lue lisää osoitteessa www.europalehti.fi.

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

29.—30.5.   Maailma kylässä –festivaalit (Helsinki)

Vuotaako perusturva? Nujerretaanko nuorisotyöttömyys? Onko vammaisilla oikeus työhön? EU on tänäkin vuonna mukana Maailma kylässä -festareilla. Mahdollisuuksien tori -teltan Taiga-lavalla keskustellaan molempina päivinä Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoteen liittyvistä aiheista. EU-aiheista materiaalia on jaossa Mahdollisuuksien tori -teltassa osastolla J991. Festivaalit ovat avoinna lauantaina 29.5. klo 11—20 ja sunnuntaina 30.5. klo 11—18.

1.6.   Seminaari maahanmuutosta (Helsinki)

Siirtolaisuus on ajankohtainen aihe Suomessa sekä julkisessa keskustelussa että poliittisella agendalla. Kehys ry järjestää tiistaina 1. kesäkuuta klo 9.00—11.30 Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31) aihetta käsittelevän seminaarin ”Migration from Mediterranean Perspective”. Ilmoittautumisia otetaan vastaan perjantaihin 28.5. saakka osoitteessa jaakko.hammarsten@kehys.fi.

3.6.   Nuorten EU-asenteita kartoittavan tutkimusraportin julkistamistilaisuus (Helsinki)

Euroopan komission Suomen-edustusto teetti talvella
2009—2010 tutkimuksen lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten EU-asenteista ja tiedontarpeista. Tutkimusraportti julkistetaan Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31) torstaina 3. kesäkuuta klo 9.30—11.00. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 2.6. mennessä: johanna.kaprio@ext.ec.europa.eu, p. 0400 164 802.

9.6.   Seminaari EU:n uusista sosiaaliturvasäännöksistä (Helsinki)

EU:n uusien sosiaaliturvasäännösten vaikutuksia Pohjoismaiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeuksiin valotetaan Pohjola-Nordenin ja Haloo Pohjola –neuvontapalvelun järjestämässä virkamiehille suunnatussa seminaarissa keskiviikkona 9. kesäkuuta klo 9—14 Eurooppasalissa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: heli.makipaa@pohjola-norden.fi. Mainitse viestissä nimesi, organisaatiosi, yhteystietosi sekä mahdollinen erityisruokavalio.

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu