http://ec.europa.eu/finland/
4 20/2010

Viikkotiedote 20.5.2010
Talous


Komissio haluaa tiukentaa talouspolitiikan koordinointia

Äskettäinen finanssikriisi ja Euroopan rahoitusvakauteen kohdistuva paine ovat osoittaneet selkeämmin kuin koskaan ennen, että EU-maat ja erityisesti euroalueen taloudet ovat toisistaan riippuvaisia. EU-maiden talouspolitiikan nykyiset koordinointimekanismit ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja talous- ja rahaliiton toiminnan sääntöjen ja periaatteiden noudattamista ei ole kyetty valvomaan. Nyt on tullut aika vetää kauaskantoisia johtopäätöksiä siitä, miten talouspolitiikkaa on toteutettu.

Talous- ja raha-asioista vastaava komissaari Olli Rehn on viime viikolla esitellyt joukon toimenpiteitä, joilla lisättäisiin taloudellista yhteistyötä ja vakautettaisiin taloutta. Komissio haluaa, että EU-maiden talouspolitiikan koordinointia tehostettaisiin voimakkaasti, vakautusjärjestelmästä tehtäisiin pysyvä, vakaus- ja kasvusopimusta vahvistettaisiin ja makrotalouden tasapainoa ja kilpailukyvyn kehitystä valvottaisiin paremmin. Komissio ehdottaa myös erityistä kriisinhallintajärjestelmää euromaille.

Lue lisää lehdistötiedotteesta

Talouspolitiikan koordinointia koskevat komission sivut

Alkuun

Talous

Viro liittymässä euroalueeseen vuonna 2011

Viro täyttää euroon liittymisen ehdot. Komission arvio asiasta esitettiin vuoden 2010 lähentymisraportissa, jonka komissio esitti viime viikolla. Raportissa arvioiduista yhdeksästä EU-maasta (Bulgaria, Tšekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsi) ainoastaan Viro täyttää lähentymiskriteerit. Vaikka kahdeksan muutakin maata ovat edenneet yhteisvaluutan käyttöönoton valmisteluissa, yksikään niistä ei täytä kaikkia vaatimuksia. Lähentymiskehityksen arviointiin on vaikuttanut maailmanlaajuinen finanssikriisi.

Euron käyttöönoton ehtoja ovat kestävä talous, hintavakaus, valuuttakurssien vakaus ja korkokantojen lähentyminen euroalueeseen. Kaikkien ehtojen on täytyttävä. Kansallisen valuuttalainsäädännön on myös oltava EU:n perussopimuksen mukainen.

Komission mukaan Viro on saavuttanut korkean kestävän taloudellisen lähentymisen asteen ja on valmis siirtymään euroaikaan 1. tammikuuta 2011. Jotta euron käyttöönotto sujuisi hyvin, Viron on jatkossakin noudatettava varovaista finanssipolitiikkaa ja reagoitava nopeasti merkkeihin, jotka viittaavat makrotaloudellisen epätasapainon lisääntymiseen tai kilpailukyvyn heikkenemiseen.

EU:n valtiovarainministerit tekevät lopullisen päätöksen euron käyttöönotosta Virossa sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on antanut lausuntonsa aiheesta ja EU:n valtioiden- ja hallitusten päämiehet ovat keskustelleet asiasta kesäkuun huippukokouksessa.

EKP:n vastauksia kysymyksiin EU:n laajentumisesta ja talous- ja rahaliitosta

Alkuun

  Talous

Talouskriisin vaikutukset työmarkkinoihin pienemmät EU:ssa kuin Yhdysvalloissa

Alkuvuodesta 2008 lähtien työttömyys on lisääntynyt EU:n alueella huomattavasti. Yhdysvalloissa työttömyys on kuitenkin lisääntynyt vieläkin rajummin ja ylittänyt aiemmin EU:n aluetta alhaisemmat lukemansa. Työttömyyden kasvu USA:ssa on ollut niin voimakasta, että kokonaisuudessaan talouskriisin voidaan todeta vaikuttaneen voimakkaammin työttömyyteen USA:ssa kuin EU:n alueella. Tiedot käyvät ilmi Eurostatin uusimmasta raportista, jossa on tutkittu työttömyyttä sukupuolen, koulutustason ja työttömyyden keston kannalta.

Tällä hetkellä talouskriisistä johtuva työttömyys on sekä EU:ssa että USA:ssa yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Huomionarvoista on, että ensimmäistä kertaa sitten 2000-luvun alun miehiä on EU:ssa työttömänä enemmän kuin naisia. Talouskriisin työmarkkinavaikutukset näyttävät kohdistuneen voimakkaimmin nuoriin. Korkea koulutustaso näyttää kuitenkin edelleen pienentävän työttömyyden riskiä, sillä Atlantin molemmilla puolilla työttömyys lisääntyi absoluuttisesti eniten matalasti koulutetuimpien joukossa.

Pitkäaikaistyöttömyys on aiemmin ollut yleisempää unionissa kuin Yhdysvalloissa, mutta se kasvaa nyt nopeasti Atlantin toisella puolen. Kausityöttömyys puolestaan oli vuoden 2010 alussa samalla tasolla sekä EU:ssa että USA:ssa. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin kausityöttömyyttä yleisempää molemmilla alueilla.

Alkuun

Oikeus- ja sisäasiat

Parempaa suojelua alaikäisille turvapaikanhakijoille

Komissio haluaa parantaa EU:n alueelle ilman huoltajaa tulevien alaikäisten suojelua. Se on julkaissut toimintasuunnitelman, joka sisältää alaikäisten holhousta ja oikeudellista edustusta koskevat yhteiset normit. Toimintasuunnitelman keskeisiä kohtia ovat riskialttiin muuttoliikkeen ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja alaikäisten vastaanottoon liittyvien normien yhtenäistäminen.

Toimintasuunnitelman periaatteena on, että lapsia kohdellaan ensisijaisesti lapsina. Lapsen etu on otettava huomioon kaikissa toimissa. EU:ssa ja sen jäsenmaissa käytössä olevia sääntöjä ja periaatteita, erityisesti EU:n perusoikeuskirjaa, YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista ja Euroopan ihmisoikeussopimusta, olisi noudatettava. Lapsia on suojeltava ihmiskaupalta, järjestäytyneeltä rikollisuudelta sekä muilta väkivallan ja hyväksikäytön muodoilta.

EU:n alueelle ilman huoltajaa saapuville lapsille olisi oltava erityiset vastaanottojärjestelyt. Lapsille olisi järjestettävä asianmukainen majoitus. Myös lapsen holhoukseen ja oikeudelliseen edustukseen liittyvät kysymykset olisi ratkaistava.

Toimivaltaisten viranomaisten pitäisi tehdä ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikkahakemuksia koskevat päätökset mahdollisimman pian, mieluiten kuuden kuukauden kuluessa. EU-maiden olisi ensisijaisesti pyrittävä löytämään ilman huoltajaa olevien alaikäisten perheenjäsenet ja yhdistämään perhe edellyttäen, että tämä on lapsen edun mukaista. Lapsen edun niin vaatiessa olisi löydettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Lapselle voidaan esimerkiksi myöntää kansainvälinen suojelu tai hänet voidaan sijoittaa toiseen EU-maahan.

Eurostatin tietojen mukaan yhteensä 10 960 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä haki viime vuonna turvapaikkaa jossakin 22 jäsenmaasta (lukuun ottamatta Puolaa, Ranskaa, Romaniaa, Tanskaa ja Tšekkiä). Hakemuksia oli 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Ilman huoltajaa olevien alaikäisten tuloon on useita syitä. Syynä voi olla sota, köyhyys, luonnonkatastrofit, syrjintä tai vaino. Perhe saattaa lähettää lapsen etsimään parempia elinolosuhteita, jotta tämä voisi tukea kotiin jääviä perheenjäseniään taloudellisesti. Osa lapsista pyrkii EU-maissa jo olevien perheenjäsentensä luo. Osa taas on ihmiskaupan uhreja.

EU:n toimielinten, jäsenmaiden, alkuperä- ja kauttakulkumaiden, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen olisi yhdessä pyrittävä ratkaisemaan ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin liittyvät haasteet ja varmistamaan, että lapsen etu toteutuu.

Euroopan muuttoliikeverkoston tutkimus ja maakohtaiset raportit

Oikeus- ja sisäasiat komissiossa

Alkuun

Toimielinten avoimuus

Lisää läpinäkyvyyttä lobbaukseen!

Euroopan parlamentissa ja komissiossa on jatkettu keskustelua, jonka tarkoituksena on saada aikaan yhteinen rekisteri ja menettelysäännöt edunvalvojille ja lobbaajille, eli tahoille, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon sen eri vaiheissa.

Asiaa on käsitelty jo parlamentin ja komission edellisillä toimikausilla. Tähänastisia virstanpylväitä ovat huhtikuussa 2009 annettu lausunto komission ja parlamentin yhteistä rekisteriä koskevista ohjeista ja menettelysäännöistä sekä saman vuoden lokakuussa julkaistu Euroopan komission tilannekatsaus. Seuraavaksi hankkeessa keskitytään toistaiseksi ratkaisemattomiin hallinnollisiin ja teknisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi valitusprosessin kulkuun ja seuraamuksiin.

Komissio perusti oman edunvalvoja- ja lobbaajarekisterinsä vuonna 2008, ja siihen on alle kahdessa vuodessa liittynyt noin 2 700 organisaatiota. Komission ja parlamentin yhteinen rekisteri on tarkoitus toteuttaa lähitulevaisuudessa. Euroopan parlamentin varapuhemiehen Diana Wallisin mukaan EU-kansalaisten yhteisen edun vuoksi on tärkeää saada aikaan mahdollisimman läpinäkyvä järjestelmä sekä pitää selkeästi kirjaa lobbaajista.

Avoimuus komissiossa

Alkuun

Ympäristö

Tähtäimessä biojätteen parempi hyödyntäminen

Komissio on esittänyt toimia, joilla voidaan parantaa biojätehuoltoa unionissa. Tarkoitus on maksimoida biojätteestä saatavat hyödyt ympäristölle ja taloudelle. Biohajoavasta puutarha-, keittiö- ja elintarvikejätteestä syntyy vuosittain 88 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä, ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Biojätettä on kuitenkin mahdollista käyttää energian ja kierrätetyn materiaalin uusiutuvana lähteenä.

Biojätteen hyödyntäminen auttaa paitsi torjumaan ilmastonmuutosta, myös edistää maaperän hyvinvointia ja hidastaa luonnon monimuotoisuuden häviämistä. Uusiutuvan energian osuutta liikenteessä taas voitaisiin lisätä käyttämällä biojätteestä tuotettua biokaasua. Olennaista on, että hyödynnettävä raaka-aine on hyvälaatuista. Tämä saavutettaisiin parhaiten biojätteen erillisellä keräyksellä.

Biojätteen merkittävin ympäristöhaitta on metaani, voimakas kasvihuonekaasu, jonka vaikutus on 25 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin. Tavoitteena on siis myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, mikä tapahtuisi maksimoimalla jätteen biologinen käsittely. EU-maiden on tarkoitus saada valita niiden olosuhteisiin parhaiten sopivat vaihtoehdot uusiokäyttösuunnitelmien toteuttamiseksi. Taloudellisesti ja ympäristön suhteen parhaita vaihtoehtoja ovat biojätteen kompostointi ja anaerobinen käsittely, mutta jäsenmaiden toimintatavat biojätehuollon suhteen ovat hyvin erilaisia.

Alkuun

Ympäristö

Vesipula ja kuivuus ovat vakava ongelma monilla Euroopan alueilla

Komissio on julkaissut kertomuksen jäsenmaiden edistymisestä veden niukkuuden ja kuivuuden torjunnassa. Veden kysyntä ja saatavuus eivät kaikilla unionin alueilla ole tasapainossa, mistä on tullut erittäin vakava ongelma. Ilmastonmuutoksen uskotaan pahentavan tilannetta entisestään. Välimeren maat kärsivät jatkuvasti vesipulasta koko alueellaan, mutta veden saannin ja pohjaveden liikakäytön ongelmista ovat ilmoittaneet myös Tšekki, Ranska ja Belgia.

Komissio on jo useana vuonna kehottanut EU-maita ryhtymään toimenpiteisiin veden liikakäytön estämiseksi. Vesi pitäisi hinnoitella oikein ja sen kulutusta vähentää, jotta vettä riittäisi kaikille. Vedenhankinta sen sijaan tulee komission kertomuksen mukaan ajankohtaiseksi vasta, kun kaikki veden säästämiskeinot on käytetty.

Vuonna 2012 on komissio aikoo tarkastella veden niukkuuteen ja kuivuuteen pureutuvia toimintalinjoja uudelleen. Siihen saakka keskitytään vedenkäytön tehostamiseen etenkin maataloudessa, rakennusten mahdollisiin vesisäästöihin sekä vesivuotojen vähentämiseen.

Alkuun

Nuoriso

Nuorisotoimintaohjelma kohentaa kielitaitoa ja työllistymismahdollisuuksia

EU:n nuorisotoimintaohjelmasta tuettujen hankkeiden vaikutukset nuorisoon on nyt tutkittu ja hyviksi havaittu. Youth in action –ohjelmasta tuettuihin hankkeisiin osallistuneista nuorista 95 prosenttia kokee kielitaitonsa parantuneen, ja kaksi kolmasosaa uskoo parantaneensa mahdollisuuksiaan saada työpaikka. Hankkeissa mukana olleista nuorista peräti 60 prosenttia äänesti vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa. Eurooppalaisnuorten keskimääräinen äänestysprosentti oli 29 ja EU:n koko väestön 43.

Yli 90 prosenttia sekä nuorista että nuorisojärjestöjen edustajista kertoi hankkeen myötä alkaneensa suhtautua aiempaa avoimemmin Euroopan eri kulttuureihin. Nuorisojärjestöjen edustajat ja nuorisotyöntekijät katsoivat saaneensa kansainvälisestä hankkeesta sellaisia uusia tietoja ja taitoja, joita he eivät olisi saaneet kansallisesta hankkeesta. Lisäksi valtaosa vastaajista ilmoitti jo osallistuneensa tai aikovansa myöhemmin osallistua myös muihin kansainvälisiin tai eurooppalaisiin hankkeisiin.

Ohjelman tavoitteena on herättää nuoria toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa. Tähän pyritään edistämällä kulttuurienvälistä vuorovaikutusta sekä liikkuvuutta EU:n rajojen sisä- ja ulkopuolella. Toimintamuotoja ovat mm. nuorisovaihto, kansainvälinen vapaaehtoistyö sekä nuorisotyöntekijöiden koulutus ja verkottuminen. Erityisesti pyritään tavoittamaan muita heikommassa asemassa olevat nuoret. Ohjelmasta tuetaan vuosittain yli 7 000 hanketta, joissa on yli 130 000 osallistujaa, ja sen vuosibudjetti on noin 140 miljoonaa euroa.

Vuoden 2010 alussa toteutettuun tutkimukseen osallistui yhteensä 4 550 nuorta, nuorisotyöntekijää ja nuorisojärjestöä. Kaikki EU-maat olivat mukana tutkimuksessa, joka toteutetaan vastedes säännöllisesti.

Alkuun

Naapuruuspolitiikka

EU:n naapuruuspolitiikka lisää kauppaa ja ihmisten välisiä kontakteja

Euroopan unionista on naapurimailleen selvästi etua. Tämä käy ilmi vuosittaisista raporteista, joiden mukaan EU:n naapuruuspolitiikka (ENP) on viimeisten viiden vuoden aikana lisännyt kaupankäyntiä, avunantoa sekä ihmisten välisiä kontakteja. EU:n ja sen naapureiden taloudellinen, poliittinen ja alakohtainen yhteistyö on syventynyt. Varsinkin liikenteen, energian, ympäristön ja ilmastonmuutoksen, tutkimuksen, terveyden ja koulutuksen aloilla on saatu aikaan merkittävää kehitystä.

Naapuruuspolitiikan tärkeimpiä saavutuksia vuosina 2004—2009 ovat kahdenväliset assosiaatiosopimukset edistyneimpien ENP-kumppaneiden kuten Marokon kanssa. Saavutuksiin kuuluu lisäksi hallintotavan kehittäminen esimerkiksi vaalimenettelyjen laatua parantamalla. Myös liikkuvuutta on helpotettu myöntämällä Schengen-viisumeita sekä höllentämällä tai poistamalla viisumivaatimuksia. Kaupankäynti on lisääntynyt ja energia-alan yhteistyö tehostunut.

Euroopan naapuruuspolitiikalla pyritään lisäämään yhteistä vakautta, vaurautta ja turvallisuutta. EU tukee kumppaneitaan niiden uudistuksissa demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi, unionin sisämarkkinoille pääsyn helpottamiseksi, ympäristön laadun parantamiseksi ja yhteistyön tehostamiseksi EU:n kanssa. Naapuruuspolitiikan toteuttamiseen on vuosina 2007—2013 myönnetty lähes 12 miljardia euroa.

Lue lisää raporteista

Alkuun

Avoimia toimia

Avoimia toimia

·         Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto ECHA hakee audiovisuaalialan asiantuntijaa ja sovellusasiantuntijoita. Hakuaika päättyy 9.6.

·         Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA Parmassa hakee mm. lisäaineiden asiantuntijaa ja toksikologia. Tarkemmat hakuajat EFSA:n sivuilta.

·         Tukholmassa toimipaikkaansa pitävä Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus ECDC hakee mm. mikrobiologian, biostatistiikan ja rokotusasiantuntijoita sekä it-alan, graafisen suunnittelun ja henkilöstöasiantuntijoita. Tarkemmat hakuajat kunkin avoimen työpaikan kohdalla.

·         EPSO on käynnistänyt valintamenettelyn, jossa haetaan määräaikaisia työntekijöitä komissioon. Haussa on lastenhoitajia päiväkoteihin, iltapäiväkerhojen ohjaajia, sihteereitä ja talousasiantuntijoita. Rekisteröitymisaika päättyy 14.6.

·         Muistutuksena vielä mainittakoon, että EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn järjestämät kirjastoinformaatikkojen sekä kilpailuoikeuden, toimialatutkimuksen, tietojärjestelmien turvallisuuden ja audiovisuaalialan asiantuntijoiden rekrytointikilpailut ovat käynnissä ja hakuaika päättyy 28.5.

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

24.5. Keskustelua EU:n kulttuuripolitiikan tulevaisuudesta (Turku)

EU:n kulttuuripolitiikan tulevaisuudesta ja alan paikallisten toimijoiden tarpeista ja toiveista sen suhteen keskustellaan maanantaina 24. toukokuuta klo 14—16 Turun kaupunginkirjaston tapahtumatila Studiossa (Linnankatu 2). Tilaisuudessa kirjatut huomiot ja toiveet välitetään edelleen Euroopan komissiolle. Hankkeeseen liittyy myös kansalaiskysely, johon voi osallistua verkon kautta. Tilaisuuden järjestävät Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI, Luovan alan osaamiskeskus TKI-HUMAK Meri ja Varsinais-Suomen Eurooppatiedotus. Lisätietoa: juhana.tuomola@formin.fi, p. 040 510 75 29.

24.5. Naiset ja väkivalta sodan ja arjen kriiseissä (Helsinki)

Espanja on puheenjohtajakautenaan nostanut esille naisiin kohdistuvan väkivallan. Eurooppalainen Suomi ry järjestää yhdessä Eurooppanaisten kanssa teemasta keskustelutilaisuuden maanantaina 24. toukokuuta klo 14—16 Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31). Kahvitarjoilu alkaa klo 13.30. Aiheeseen johdattaa ministeri Elisabeth Rehn. Ilmoittautumiset viimeistään 20.5.: sihteeri@eurooppanaiset.fi, es@eurooppalainensuomi.fi tai p. (09) 6811 570.

25.5. EU-asioiden parlamentaarinen yhteiskokous eduskunnassa (Helsinki)

Eduskunnan täysistuntosalissa järjestetään tiistaina 25. toukokuuta klo 14—17 EU-asioiden parlamentaarinen yhteiskokous, joka kokoaa kansanedustajat, valtioneuvoston jäsenet ja suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet keskustelemaan EU:ssa vireillä olevista ajankohtaisista aiheista. Kokoukseen osallistuu myös työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaava komissaari László Andor. Tilaisuus on yleisölle avoin. Ovi avataan klo 13.45, ja paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Vieraiden sisäänkäynti eduskuntaan on Eduskuntatalon pääportaikon puolessa välissä vasemmalla puolella. Kokousta voi seurata myös suorana lähetyksenä eduskunnan tai YLEn verkkosivujen kautta. Lisätiedot: tiedottaja Satu Raisamo, p. 09 432 2484 tai 040 823 3478.

25.5. Ilmastovastuuseminaari Eurooppasalissa (Helsinki)

Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja järjestää ilmastovastuuseminaarin tiistaina 25. toukokuuta kello 18—20 Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31). Maksuttomassa seminaarissa puhuvat paikalliset kansanedustajat ja kampanjan asiantuntija Laura Jäättelä. Tervetuloa! Lisätietoa: jouko.jussila@maanystavat.fi, p. 040-5368204.

26.5. Naiset + ay-liike + EU+ YK = ILOinen asia! (Helsinki)

Naisten oikeuksista keskustellaan Miinan-päivänä 26. toukokuuta klo 14—16 Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31). Seremoniamestarina on ulkoasiainneuvos Anja-Riitta Ketokoski, joka toimi 1990-luvun alun Justitian salonkien vetäjänä. Lisätiedot: Anja-Riitta.Ketokoski@formin.fi, p. 040 776 1549 tai johanna.kaprio@ext.ec.europa.eu, p. 0400 164 802.

26.5. Virtaa! Kenen pillin tahdissa Euroopan energiasta päätetään? (Helsinki)

Kupillinen Eurooppaa -kahvilakeskustelujen sarjassa puhutaan energiasta keskiviikkona 26. toukokuuta klo 18 Espa2 -kahvilassa (Eteläesplanadi 2). Risupaketeista, kaasuputkista ja ydinvoimasta keskustelemassa ovat mm. Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen ja Fennovoiman ydintekniikkajohtaja Juhani Hyvärinen. Keskustelua luotsaa toimittaja Juha Ristamäki. Tarjoilujen vuoksi ennakkoilmoittautumiset 24.5. mennessä: es@eurooppalainensuomi.fi, p. (09) 681 1570.

29.—30.5.   Maailma kylässä –festivaalit (Helsinki)

Vuotaako perusturva? Nujerretaanko nuorisotyöttömyys? Onko vammaisilla oikeus työhön? EU on tänäkin vuonna mukana Maailma kylässä -festareilla. Mahdollisuuksien tori -teltan Taiga-lavalla keskustellaan molempina päivinä Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoteen liittyvistä aiheista. EU-aiheista materiaalia on jaossa Mahdollisuuksien tori -teltassa osastolla J991. Festivaalit ovat avoinna lauantaina 29.5. klo 11—20 ja sunnuntaina 30.5. klo 11—18.

9.6.   Seminaari EU:n uusista sosiaaliturvasäännöksistä (Helsinki)

EU:n uusien sosiaaliturvasäännösten vaikutuksia Pohjoismaiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeuksiin valotetaan Pohjola-Nordenin ja Haloo Pohjola –neuvontapalvelun järjestämässä virkamiehille suunnatussa seminaarissa keskiviikkona 9. kesäkuuta klo 9—14 Eurooppasalissa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: heli.makipaa@pohjola-norden.fi. Mainitse viestissä nimesi, organisaatiosi, yhteystietosi sekä mahdollinen erityisruokavalio.

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu