http://ec.europa.eu/finland/
4 18/2010

Viikkotiedote 6.5.2010
Eurooppa-päivä


Sunnuntaina juhlitaan äitejä ja Eurooppaa

Toukokuun 9. päivänä vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman antoi julistuksen, jota pidetään alkuna Euroopan yhdentymiselle. Vuonna 1985 EU-maiden päämiehet sopivat, että toukokuun 9. päivää juhlitaan Euroopan päivänä. Tulevana sunnuntaina Eurooppa-päivää vietetään EU:ssa siis 24. kerran ja Suomessa 16. kerran.

Eri puolilla Eurooppaa on tarjolla sadoittain tapahtumia. Koska sunnuntaina vietetään Suomessa myös äitienpäivää, monet tahot ovat päätyneet juhlistamaan Eurooppa-päivää jo hiukan ennakkoon. Esimerkiksi Euroopan komission Suomen-edustusto ja Euroopan parlamentin tiedotustoimisto yhteistyökumppaneineen järjestävät Helsingin-tapahtumat Esplanadin puistossa perjantaina 7. toukokuuta.

Eurooppa-päivällä on oma nettisivu osoitteessa www.eurooppa-päivä.fi. Päivän tapahtumista eri puolilla Suomea tiedottavat nettisivuillaan lisäksi mm. Eurooppatiedotus ja Eurooppalainen Suomi. Myös tämän viikkotiedotteen tapahtumakalenterista löytyy tietoa joistakin tapahtumista. Esplanadin puiston tarkempi ohjelma on komission Suomen-edustuston nettisivuilla.

Edustuston väki toivottaa kaikille viikkotiedotteen lukijoille iloista Eurooppa-päivää!

Alkuun

Talous

Talous elpyy vähitellen

Talouden elpyminen etenee EU:ssa, todetaan komission julkaisemassa kevään talousennusteessa. Taantuman päättyminen on suurelta osin Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti toteutettujen poikkeuksellisten kriisitoimenpiteiden ansiota, mutta tilanteeseen vaikuttivat myös eräät muut tilapäiset tekijät.

EU:n talouden odotetaan historiansa syvimmän taantuman jälkeen kasvavan 1 prosenttia vuonna 2010 ja 1¾ prosenttia vuonna 2011. Komission viime syksyn ennustetta tälle vuodelle on siis tarkistettu ylöspäin ¼ prosenttiyksikköä. Alkukiihdytyksen jälkeen elpyminen on kuitenkin osoittautumassa verkkaisammaksi kuin aiempina nousukausina. Muiden teollisuusmaiden tapaan EU kärsii kriisin jälkimainingeista vielä jonkin aikaa.

Talouskriisin vaikutukset EU:n työmarkkinoihin ovat tuntuvat, mutta ne jäävät hieman pelättyä pienemmiksi. Viime aikoina työmarkkinatilanteessa on näkynyt vakiintumisen merkkejä, ja työttömyysasteen täksi vuodeksi osuvan huipun odotetaan jäävän hiukan aiemmin ennakoitua pienemmäksi. Työmarkkinat reagoivat kuitenkin yleensä reaalitalouden tapahtumiin pienellä viiveellä, joten työllisyyden ennustetaan edelleen supistuvan noin 1 prosentin tänä vuonna ja lähtevän nousuun vasta vuoden 2011 kuluessa. Työttömyysasteen odotetaan koko EU:ssa vakiintuvan noin 10 prosenttiin, mutta tilanne vaihtelee eri jäsenmaissa.

Julkinen talous on kärsinyt taantumasta. Tilapäisillä finanssipoliittisilla tukitoimilla on onnistuttu kääntämään EU:n talous nousuun, mutta ne ovat samalla kasvattaneet julkisen talouden alijäämää. Alijäämän odotetaan saavuttavan 7¼ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja supistuvan hieman vuonna 2011. Velkasuhteen ennakoidaan jatkavan kasvuaan. Keskimäärin suuri ja koko ajan kasvava julkisen talouden velka on kriisin pitkäaikaisin seuraus: se vaikuttaa talouteen vielä pitkään ennusteen kattaman ajanjakson jälkeenkin.

Kuluttajahintojen inflaatio on kiihtynyt hieman viime vuoden erittäin alhaisista luvuista, mutta palkkojen kasvu ja inflaatio pysynevät kurissa. Tämä kompensoi osittain hyödykkeiden hinnoissa odotettua nousua ja heikompaa euroa euroalueella. YKHI-inflaation ennustetaan olevan keskimäärin 1¾ prosenttia tänä ja ensi vuonna EU:ssa (euroalueella 1½ % tänä vuonna ja 1¾ % ensi vuonna).

EU:n talouden elpymiseen liittyy edelleen suuria epävarmuustekijöitä, ja näin ollen myös ennuste on jossain määrin epävarma. Kun talous nousee taantumasta, johon on liittynyt finanssikriisi, elpyminen riippuu ratkaisevasti finanssimarkkinoiden vakaudesta. Euroopan kasvunäkymät saattavat myös heikentyä, jos maailmantalouden epätasapaino pahenee uudelleen. Kreikan taloudellisen tukioperaation onnistumisen voidaan kuitenkin odottaa parantavan sijoittajien ja kuluttajien luottamusta.

Alkuun

Verotus

Pääomasijoitusten verokohtelu kaipaa yhtenäistämistä

Pääomasijoitusrahastojen verokohtelu saattaa vaihdella hyvin paljon eri EU-maissa. Näin todetaan komission julkaisemassa raportissa, jossa käsitellään maiden rajojen yli tapahtuvien pääomasijoitusten kaksinkertaiseen verotukseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisuja.

Raportissa tuodaan esille kaksi keskeistä ongelmaa. Niistä ensimmäinen liittyy pääomasijoitusrahastojen verokohtelun eroihin eri EU-maissa. Tämän vuoksi raportissa suositellaan, että EU-maiden olisi sovittava pääomasijoitusrahastojen veroluokittelun keskinäisestä tunnustamisesta.

Toinen ongelma koskee verotuksellista kotipaikkaa. Pääomasijoituksen kohdemaahan sijoittautuneen pääomarahaston hoitajan kotipaikkaa saatetaan kohdella rahaston tai sijoittajien verotuksellisena kotipaikkana (kiinteänä toimipaikkana) kyseisessä maassa. Tämä saattaa johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jos sijoitusten tuotosta kannetaan vero rahaston tai sijoittajien sijaintimaassa tai ‑maissa. Ratkaisuna ehdotetaan, että pääomasijoitusrahaston hoitajan ei saisi katsoa muodostavan rahaston tai sijoittajien verotuksellista kotipaikkaa siinä EU-maassa, johon sijoitus tehdään. Tämä vähentäisi rajojen yli tapahtuviin pääomasijoituksiin liittyviä kaksinkertaisen verotuksen ongelmia.

Raportin on laatinut komission perustama riippumattomien veroasiantuntijoiden ryhmä. Ryhmän tehtävänä oli tarkastella, kuinka voitaisiin poistaa suurimmat veroesteet rajojen yli tapahtuvilta pääomasijoituksilta. Aihe on tärkeä, koska pääomasijoitukset ovat keskeinen pk‑yritysten kasvua tukeva tekijä.

Komissio aikoo seuraavaksi tarkastella, millaisia jatkotoimia sen kannattaa toteuttaa ryhmän suositusten pohjalta. Raportti esitellään myös EU-maiden veroviranomaisille, jotta ne voivat antaa oman panoksensa käynnissä olevaan keskusteluun, jolla pyritään löytämään keinoja sisämarkkinoiden parantamiseksi pk-yritysten kannalta.

Lisätietoa pääomasijoitusmarkkinoista

Alkuun

Kuluttaja-asiat

Euroopan kuluttajakeskukset tuhkapilvestä kärsineiden matkustajien avuksi

Lentoliikenteen hiljattaisista häiriöistä kärsineet kuluttajat saavat nyt apua EU-lainsäädäntöön perustuvien oikeuksiensa puolustamiseen. Komissio ja Euroopan kuluttajakeskusten verkosto (ECC-Net) ovat nimittäin koonneet tietopaketin, joka sisältää mm. valituskirjeen mallilomakkeet, kaikkien lentoyhtiöiden yhteystiedot ja käytännön neuvoja riitatilanteisiin. Lomakkeet ovat saatavilla kaikilla EU-kielillä.

Euroopan kuluttajakeskusten verkosto on heti tuhkapilvikriisin alusta lähtien antanut käytännön apua matkustajille, jotka jäivät jumiin lentoliikenteen häiriöiden vuoksi ja joilla on ollut vaikeuksia saada palvelua, johon heillä olisi kuluttajana oikeus. Tuhkapilvikriisin ensimmäisen viikon aikana lentomatkustajan oikeuksiin liittyvää apua tai neuvontaa pyysi ECC-Netiltä seitsenkertainen määrä kuluttajia edellisviikkoon verrattuna.

Komissio on myös hiljattain julkaissut koosteen tulivuorituhkan aiheuttamaan kriisiin liittyvistä kysymyksistä. Mukana on mm. tiivistelmä lentomatkustajan oikeuksista valmismatkojen yhteydessä.

Euroopan komission tukema ECC-Net toimii kaikissa EU-maissa sekä Islannissa ja Norjassa. Verkosto on erikoistunut auttamaan EU:n kuluttajia, joilla on ollut ongelmia heidän ostaessaan tavaroita tai palveluja toisesta EU-maasta. Vuonna 2009 verkosto käsitteli yli 60 000 tapausta. Valituksista joka kolmas (33 %) liittyi liikenteeseen. Näistä yli 75 prosentissa aiheena oli lentoliikenne. Lentoliikenteeseen liittyvistä valituksista lähes 80 prosenttia liittyi lentomatkustajan oikeuksiin ja hiukan yli 20 prosenttia matkatavaroiden katoamiseen tai varastamiseen.

Esimerkkejä tapauksista, joiden ratkaisussa ECC-Net on auttanut

Alkuun

Ympäristö

Komissio kehotti Suomea suojelemaan saimaannorppaa

EU-komissio on lähettänyt Suomelle virallisen huomautuksen siitä, ettei Suomi suojele riittävällä tavalla saimaannorppaa, yhtä maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Komissio on huolissaan tämän ainoastaan Saimaalla esiintyvän lajin kannan pienenemisestä.  Tällä hetkellä norppia on jäljellä noin 260.

Saimaannorpan suojelu on priorisoitu luontodirektiivissä, joka edellyttää erityisten suojelualueiden osoittamista sekä tiukkaa suojelua. Useita suojelualueita on määritetty Natura 2000 -verkoston — EU:n luonnonsuojelualueiden verkoston — puitteissa. Sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella on asetettu sekä pakollisia että vapaaehtoisia kalastusrajoituksia. Tästä huolimatta potentiaalisesti haitallisia kalastusmenetelmiä voidaan edelleen käyttää, eivätkä rajoitukset ole voimassa kaikkialla Natura 2000 -alueilla.

Vapaa-ajan kalastuksessa käytetään usein kalastusverkkoja, jotka ovat erityisen vaarallisia norpille. Monia kuutteja ja aikuisia norppia takertuu verkkoihin ja hukkuu joka vuosi. Kalastus on erityisen häiritsevää norpan pesimiskaudella, eikä pesimisalueita suojella tarpeeksi.

Ympäristöasioista vastaavan komissaarin Janez Potočnikin mukaan komissio on tietoinen siitä, että Suomi on tehnyt kovasti töitä luonnonsuojelulainsäädännön täytäntöönpanemiseksi ja että edistystä on saatu aikaan. Komissio katsoo kuitenkin, että saimaannorpan tapauksessa nykyinen järjestelmä ei ole johdonmukainen eikä riittävä. Lajin suojelemiseksi tarvitaan paremmin kohdistettuja toimenpiteitä. Komissio tekee jatkossakin yhteistyötä Suomen viranomaisten kanssa, jotta saimaannorpan riittävä suojelu ja luonnonsuojelulainsäädännön noudattaminen voidaan varmistaa.

EU-lainsäädännön rikkomistapauksia

Alkuun

Tutkimus

EU-tutkimusapurahoja koskevat säännöt yksinkertaistuvat

EU-rahoitteisiin tutkimushankkeisiin osallistuminen helpottuu tulevaisuudessa. Komissio on julkaissut strategian, jolla pyritään minimoimaan Euroopan tutkimusohjelmien hallinnollinen taakka ja rohkaisemaan pk-yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä hakemaan EU-rahoitusta.

Komissio haluaa ensinnäkin tehdä parannuksia nykyisten sääntöjen puitteissa. Osa parannuksista on jo tekeillä. Näitä ovat mm. tietojärjestelmien kehittäminen, sääntöjen johdonmukaisempi soveltaminen varsinkin tilintarkastuskysymyksissä sekä ns. ehdotuspyyntöjen kehittäminen. Ehdotuspyynnöt ovat hakumenettelyjä, joiden kautta organisaatiot hakevat rahoitusta tutkimushankkeilleen.

Lisäksi halutaan yksinkertaistaa rahoitussääntöjä niin, ettei projektin vetäjien tarvitse pitää erikseen kirjaa joka ikisestä pienestä kustannuserästä. Yksi harkittavina olleista vaihtoehdoista on siirtyminen kohti tulospohjaisia maksatuksia. Tämä merkitsisi, että tuensaajille maksettaisiin kertasumma tiettyjen tehtävien suorittamisesta ja tuensaajien olisi aikanaan osoitettava, että tehtävä on hoidettu tuloksellisesti ja tehokkaasti. Tämäntyyppinen muutos voitaisiin toteuttaa tulevissa tutkimuspuiteohjelmissa.

Komission tavoitteena on lisäksi, että hankkeissa voitaisiin käyttää EU-rahoituksen osalta samaa kirjanpitomenetelmää kuin kansallisessa tutkimusrahoituksessa. Ehdotusten toteutuminen edellyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä.

Komissio on myös perustanut riippumattomien asiantuntijoiden ryhmän, jonka tehtävänä on suorittaa meneillään olevan tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman väliarviointi ja esittää aiheesta raportti syksyllä. Seitsemäs puiteohjelma on herättänyt paljon kiinnostusta tutkimusyhteisössä: vuodesta 2007 lähtien ohjelmaan on jätetty yli 33 000 hanke-ehdotusta, ja rahoitusta on myönnetty lähes 7 000 hankkeelle. Mukana ovat lähes kaikki Euroopan yliopistot.

Lisätietoa komission ehdotuksesta

Alkuun

Energia

Eurooppalaisten ydinvoima-asenteet selvitettiin

Huhtikuun lopulla julkaistiin Eurobarometritutkimus, jossa käsiteltiin eurooppalaisten asenteita ydinvoimaan. Sen mukaan eurooppalaiset suhtautuvat ydinvoimaan varsin myönteisesti. Lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta (68 %) oli sitä mieltä, että ydinvoiman avulla voidaan vähentää energiariippuvuutta, ja 51 prosenttia katsoi, että ydinvoiman avulla saadaan energiaa kilpailukykyisemmillä ja vakaammilla hinnoilla. Lisäksi 46 prosenttia vastaajista uskoi ydinvoimalla olevan suurta merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tästä huolimatta kolmannes eurooppalaisista haluaa vähentää ydinenergian osuutta, ja yli puolet eurooppalaisista (51 %) on sitä mieltä, että ydinvoiman riskit ovat sen etuja suuremmat.

Myönteisimmin ydinvoimaan suhtautuvat suomalaiset ja ruotsalaiset. Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta (83 %) on sitä mieltä, että ydinvoima vähentää riippuvuutta polttoaineen tuonnista. Yli puolet (58 %) uskoo, että energian hinnat pysyvät kilpailukykyisempinä ja vakaampina ydinvoiman ansiosta, ja 67 prosentin mielestä ydinvoiman avulla hidastetaan ilmaston lämpenemistä. Vastaavat ruotsalaisten luvut ovat vielä muutamaa prosenttia korkeammat.

Ydinvoimaan kielteisesti suhtautuvat ovat huolissaan turvallisuusriskeistä, jotka liittyvät ydinvoimaan ja radioaktiiviseen jätteeseen. Radioaktiivisen jätteen turvallisuusriskit huolestuttavat yhtä lailla niissä maissa, joissa on ydinvoimaloita, kuin niissä, joissa ei käytetä ydinvoimaa. Useimmat ajattelevat, ettei heillä ole riittävästi tietoa radioaktiivisen jätteen käsittelystä ja ympäristönsuojelusta. Tärkeimpänä tiedonlähteenä pidetään joukkotiedotusvälineitä.

Eurobarometritutkimuksen mukaan valtaosa (82 %) eurooppalaisista on sitä mieltä, että radioaktiivisen jätteen käsittelyä koskeva EU-lainsäädäntö olisi tarpeen. EU-komissio aikoo vuoden 2010 jälkipuoliskolla ehdottaa EU-lainsäädäntöä radioaktiivisen jätteen käsittelystä, ja käynnissä on jo julkinen kuuleminen aiheesta.

Ydinvoimaloita on tällä hetkellä 15 EU-maassa. Vaikka EU-mailla on vapaus valita itse omat energialähteensä, EU:lla on Euratom-sopimuksen mukaan valtuudet laatia perusturvallisuusmääräykset ydinturvallisuudelle ja radioaktiivisen jätteen käsittelylle.

Energiapääosasto

Alkuun

Ympäristö

Strategia vihreille ajoneuvoille

Komissio esitteli viime viikolla strategian, jolla pyritään lisäämään liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja lisäämään eurooppalaisen autoteollisuuden kilpailukykyä. Strategiaan sisältyy toimintasuunnitelma, jossa on konkreettisia toimenpiteitä energiatehokkaiden ajoneuvojen kehittämisen ja käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on sekä vähentää perinteisten bensiinikäyttöisten ajoneuvojen polttoaineen kulutusta että kehittää sellaisia vaihtoehtoisia polttoaineita kuin vety ja sähkö. Komissio on sitä mieltä, että markkinat ovat valmiita sähkökäyttöisten ajoneuvojen massatuotannolle, ja toimintasuunnitelmassa on useita sähköautojen yleistymiseen tähtääviä ehdotuksia.

Komissio haluaa mm. huolehtia siitä, että vaihtoehtoisilla polttoaineilla käyvät ajoneuvot ovat vähintään yhtä toimintavarmoja kuin perinteiset ajoneuvot. Se haluaa saada aikaan yhteiset standardit, jotta sähköautojen virtalähteet voi ladata missä tahansa EU-maassa. Komissio haluaa myös perustaa yleisiä latausasemia sekä tukea akkujen ja paristojen kierrätyksen tutkimusta.

Toimintasuunnitelma tukee Eurooppa 2020 -strategiaa, jonka tavoitteena on kestävä kasvu. Vihreät ajoneuvot edistävät ympäristön puhtautta, mutta niillä voidaan myös lisätä eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Lisätietoa

Alkuun

Teemavuosi

EU palkitsi journalisteja syrjinnän vastaisesta työstä

Suomalainen Hanna Nikkanen on voittanut erityispalkinnon komission järjestämässä syrjinnän vastaisessa journalistikilpailussa. Vuotuisessa kilpailussa palkitaan journalisteja, jotka kirjoituksillaan auttavat ihmisiä ymmärtämään monimuotoisuuden etuja. Koska parhaillaan vietetään köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuotta, journalistikilpailun tämän vuoden erityisaiheena oli syrjinnän ja köyhyyden suhde. Voima-lehdessä ilmestynyt Hanna Nikkasen artikkeli Kerrosten välissä kertoo maahanmuuttajasta, joka kärsii köyhyydestä Suomessa.

Ensimmäisen palkinnon voitti saksalainen journalistiopiskelija Kathrin Löther Süddeutsche Zeitung ‑lehdessä julkaistusta artikkelistaan Das Lieben der Anderen (Toisten rakkaus). Artikkelissa käsitellään vammaisten välistä rakkautta lämpimään ja inhimilliseen sävyyn.

Toisen palkinnon sai István Balla unkarilaisessa Figyelőnet-verkkolehdessä julkaistusta jutustaan, joka kertoo romanilasten elinoloista (Mit látnak Budapestből a cigány gyerekek? Mitä romanilapset näkevät Budapestistä?).

Voittajat valittiin yli 500 artikkelin joukosta, ja tuomariston jäsenet olivat tyytyväisiä kilpailutöiden korkeaan tasoon. Kaikki kolme voittajaa saavat apurahan, jonka turvin he pääsevät valitsemaansa EU-maahan tekemään tutkimustyötä. Parhaat artikkelit voi lukea kilpailusivustolta.

Journalistikilpailun vuoden 2010 kierros on käynnistymässä, ja kilpailuun voi jo lähettää kilpailutöitä. Vuoden teema on ”Yhdessä syrjintää vastaan”. Kilpailuun voivat osallistua niin painettujen kuin sähköistenkin viestimien edustajat EU:ssa. Artikkelit on pitänyt julkaista 1.9.2009—17.9.2010 välisenä aikana, ja ne on lähetettävä kilpailusivuston kautta viimeistään 17. syyskuuta 2010.

Alkuun

Avoimia toimia

Avoimia toimia

·         EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO on käynnistänyt uusia rekrytointikilpailuja, joissa haetaan mm. kirjastoinformaatikkoja sekä kilpailuoikeuden, toimialatutkimuksen, tietojärjestelmien turvallisuuden ja audiovisuaalialan asiantuntijoita. Hakuaika päättyy 28.5.

Alkuun

Linkit

Linkkivinkit
  • EU-tietoa on tarjolla myös virtuaalimaailmassa. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus on avannut uuden toimipisteen virtuaalisessa Second Life –maailmassa. Toimipiste sijaitsee saarella, joka on osa virtuaalista EduFinland-saaristoa. Saarelle pääsee suoraan osoitteen http://slurl.com/secondlife/Eurooppatiedotus/143/128/30/ kautta rekisteröidyttyään ensin Second Life –palveluun. Rekisteröityminen on maksutonta.
  • Suurelle yleisölle tarkoitettu komission käännöstoimen pääosaston nettisivusto on avattu päivitettynä Europalla. Sivustolta löytyy mm. linkkejä verkossa oleviin sanakirjoihin ja ohjeita freelance-kääntäjille.

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

Esimerkkejä Eurooppa-päivän tapahtumista:

6.—9.5. Eurooppa-tapahtumaviikko (Vaasa)

Vaasassa juhlitaan Eurooppaa useampana päivänä. Lauantaina 8. toukokuuta klo 10—15 ohjelmassa on Eurooppa-aiheinen tapahtuma ja näyttely Rewell-centerissä. Paikalla on mm. kansanedustaja, Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri. Sunnuntaina 9. toukokuuta halukkaat voivat osallistua Eurooppa-kävelylle. Lähtö torilta klo 10, kahvitilaisuus klo 12 Görans café –kahvilassa. Lisätietoa: Eurooppatiedotus.

7.5.   Eurooppa-päivän tapahtumat (Helsinki)

Tänä vuonna äitienpäivälle osuvaan Eurooppa-päivään otetaan Helsingissä varaslähtö jo perjantaina 7. toukokuuta klo 8.30—17 Esplanadin puistossa. Ohjelmassa on jokaiselle jotakin: aamujumppaa, musiikkia lapsille ja aikuisille, puheita, infomateriaalia ja markkinahumua. Tarkemmin ohjelmaan voi tutustua Eurooppa-päivän sivuilla osoitteessa www.eurooppa-päivä.fi/.

7.5.   Eurooppa-päivä (Jyväskylä)

Eurooppalainen Keski-Suomi ry, Keski-Suomen Eurooppatiedotus ja Jyväskylän Eurooppanuoret ry järjestävät Eurooppa-päivän tapahtuman perjantaina 7. toukokuuta klo 14—18 kauppakeskus Forumin keskitasanteella. Tarjolla on tietoa eurooppalaisista työmarkkinoista ja koulutuksesta, kuvatietokilpailu ja ilmapalloja. Klo 15—16 EU-tietopisteellä on luvassa tietoiskuja opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuudesta ja työperäisestä maahanmuutosta. Lisätietoja: jarmo.sunnari@formin.fi, p. 010 345 6350.

7.5.   Eurooppalainen Woima-päivä (Oulainen)

Oulun Eteläisen EU-tietokeskus, Wanha Woima ry ja Oulaisten kaupunki juhlistavat 9.5. vietettävää Eurooppa-päivää järjestämällä Eurooppa-aiheisen Woima-päivän Oulaisissa perjantaina 7. toukokuuta klo 9—15. Aamupäivän ohjelmassa on EU-aiheisia tietoiskuja koululaisille, ja klo 12 alkaa maksuton yleisöseminaari, jossa puhuvat mm. Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari ja Euroopan komission Suomen-edustuston apulaispäällikkö Paavo Mäkinen. Lisätietoa: europe.direct@nivala-haapajarvi.fi.

7.5.   Eurooppalaisuus Tampereen arkkitehtuurissa (Tampere)

Eurooppalainen Tampere ry ja Pirkanmaan Eurooppatiedotus järjestävät vuoden 2010 Eurooppa-päivän kunniaksi Tampereen arkkitehtuuria käsittelevän keskustelutilaisuuden pääkirjasto Metsossa (luentosali 1) perjantaina 7. toukokuuta klo 10—12. Tilaisuudessa alustaa Arkkitehti-lehden päätoimittaja, arkkitehti Jorma Mukala. Keskustelutilaisuuden jälkeen lähdetään arkkitehtuurikävelylle Tampereen keskustaan.

8.5.   Eurooppa-viikon toritapahtuma (Oulu)

Eurooppa–teemaviikko Oulussa huipentuu Eurooppalainen Ouluseutu ry:n järjestämään perinteiseen koko perheen tapahtumaan Rotuaarilla lauantaina 8. toukokuuta klo 10—15. Ohjelmassa mm. Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaaren puhe sekä lasten suosikki sammakkotrubaduuri. Mukana karkeloissa on myös eurooppatiedotus.

9.5.   Äitienpäivän Eurooppa-konsertti (Savonlinna)

Ulkoministeriön Eurooppatiedotus, Savonlinnan Taidelukio, Musiikkiopisto-Taidekoulu Hyrrä ja Mestarilaulajat-laulukilpailu järjestävät Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta klo 14 maksuttoman Äitienpäivän Eurooppa-konsertin Savonlinnasalissa. Iloisessa musiikkitapahtumassa kuullaan nuorten solistien tulkitsemana keväisiä säveliä eri Euroopan maista. Lisätietoja: sanna.silventoinen@formin.fi.

Muut tapahtumat: 

Nyt—14.5. Homo Urbanus Europeanus -valokuvanäyttely (Rovaniemi)

Lapin Eurooppatiedotus on tuonut Lapin maakuntakirjaston aulaan osan Jean-Marc Caraccin valokuvanäyttelystä "Homo Urbanus Europeanus". Caracci on kiertänyt 21 Euroopan pääkaupunkia 20 kuukaudessa kuvaten yksittäisiä ihmisiä suurten rakennusten ympäröimänä. Hänen kuvistaan ei näy kansallisia tai kulttuurisia erityispiirteitä vaan niistä voi tunnistaa eurooppalaisuuden. Näyttely on auki 14. toukokuuta saakka päivittäin klo 10—18.

Nyt—19.5. EU kotikeittiössä –näyttely (Helsinki)

Turun suomenkielisessä työväenopistossa järjestettiin helmikuussa 2010 EU-aiheinen taidenäyttely, jonka vetonaulaksi muodostui patalapuista koostuva EU-kotikeittiössä -työ. Työ koostuu 110 patalapusta, joiden tekemiseen osallistuivat opiston erikoiskäsityötekniikkaryhmien opiskelijat opettajansa johdolla. Näyttelyyn voi nyt tutustua Eurooppatalon aulassa (Pohjoisesplanadi 31) 5.—19. toukokuuta arkipäivisin klo 9—17.30.

7.5.   Turkki koettelee EU:n rajoja –keskustelutilaisuus (Savonlinna)

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus järjestää avoimen keskustelutilaisuuden Turkin ja EU:n suhteesta perjantaina 7. toukokuuta klo 17.00—18.30 Melartin-salissa (Sotilaspojankatu 1). Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30. Paikalla alustamassa ovat Tom Kankkonen Yle Aamu-TV:stä, Aaretti Siitonen Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkija Kristiina Koivunen. Lisätietoja: sanna.silventoinen@formin.fi.

8.5.   Päijät-Hämeen kylämarkkinat (Lahti)

Päijät-Hämeen Eurooppatiedotus ja Päijät-Hämeen Eures-neuvonta ovat mukana Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla lauantaina 8.5.2010 klo 9—15 Lahden satamassa. Eurooppa-osasto löytyy makasiinirakennuksesta. Tapahtuman tämän vuoden teema on Kulttuuri kylissä.

10.5. Välillä köyhä — elämä kun ei aina mene niin kuin odotti (Seinäjoki)

Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden ensimmäinen alueellinen teemapäivä järjestetään Seinäjoella. Päivän ohjelmassa on kansalaistilaisuus EPS-torilla (Kauppakatu 5), jossa keskusteluun johdattelee teemavuoden lähettiläs Heikki Hursti. Seinäjoki-salissa (Keskuskatu 34) on iltapäiväseminaari ja paneelikeskustelu. Lisätietoa ja ilmoittautumiset 3.5. mennessä.

11.5. Mistä on eurooppalaiset tehty? Eurooppalaisen identiteetin problematiikka (Kajaani)

Kainuun Eurooppatiedotus ja Osaamiskeskus Kainuun Aalto järjestävät maksuttoman luentotilaisuuden tiistaina 11. toukokuuta klo 17.30—19.30 Kajaanin kaupunginkirjaston Kalevala-salissa (Kauppakatu 35). Luennoitsijana on historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta. Lisätietoa: anna.romo@formin.fi, p. 010 345 6310

18.5. Arkipäivän runoja Eurooppasalissa (Helsinki)

Runoilijat Solja Krapu ja Henri Hirvenoja esittävät runojaan ja kertovat niiden synnystä Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31) tiistaina 18. toukokuuta klo 17.30—19.30. Runoillan aikana on tarjolla myös kevyttä iltapalaa. Ilmoittautumiset 12.5. mennessä: dgt-helsinki@ec.europa.eu, p. (09) 6226 5477 tai (09) 6226 5480.

20.5. Kuka päättää EU:ssa? Miten Suomi vaikuttaa? (Helsinki)

Eduskuntatiedotuksen ja Uudenmaan Eurooppatiedotuksen yleisöluentosarja jatkuu torstaina 20. toukokuuta klo 13—14 eduskunnan Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen kertoo siitä, miten EU-asiat työllistävät erikoisvaliokuntia. Lisätietoja: satu.raisamo@eduskunta.fi.

24.5. Köyhä ja osaton lainsäädännössä –seminaari (Helsinki)

Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen teemavuoden 2010 seminaari järjestetään maanantaina 24. toukokuuta klo 9.00—12.30 THL:n Lintulahden toimipisteen auditoriossa (Lintulahdenkuja 4). Seminaarin puheenjohtajana toimii professori Pentti Arajärvi. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 20.5.2010 mennessä: annikki.pylkkanen@thl.fi.

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy seuraavan kerran torstaina 20.5. Toimitus toivottaa lukijoilleen heleää helluntaita!
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu