http://ec.europa.eu/finland/
4 17/2010

Viikkotiedote 29.4.2010
Liikenne


Apua lentoyhtiöille

Euroopan lentoliikenteen lähes kokonaan pysäyttänyt islantilaisen Eyjafjallajökull-tulivuoren tuhka on aiheuttanut asianosaisille miljardien kustannukset, totesi liikenneasioista vastaava EU-komissaari Siim Kallas esitellessään tällä viikolla komission toimenpide-ehdotuksen lentoliikennealan tukemiseksi. Mukana on lyhyen aikavälin toimia, joilla lentoliikenneala autetaan kriisin yli, sekä rakenteellisia toimia, joilla pyritään varmistamaan, ettei vastaavia tilanteita enää syntyisi. Ehdotuksesta on tarkoitus keskustella liikenneministerien ylimääräisessä kokouksessa 4. toukokuuta.

Ensinnäkin komissio kehottaa EU-maita tarkastelemaan kansainvälisiä toimintatapoja vastaavissa poikkeustilanteissa. Se aikoo itse koota asiantuntijaryhmän kehittämään uusia riskinhallintamenetelmiä. EU-maat saavat antaa tilanteesta kärsineille lentoyhtiöille välittömästi tukea markkinaehdoin myönnettävien lainojen ja takauksien muodossa. Tällaisia lainoja ja takauksia ei pidetä valtiontukena. Myös valtiontuen myöntäminen voidaan sallia, mutta komissio korostaa, että valtiontukisääntöjä on noudatettava yhtenäisellä tavalla, jotta lentoyhtiöitä ei kohdella eriarvoisesti.

Lisäksi komissio korostaa, että lentomatkustajien oikeuksia koskevia EU-sääntöjä on noudatettava. Tulivuorenpurkauksen seurauksena peruutettiin yli 100 000 lentoa ja yli 10 miljoonaa lentomatkustajaa jäi ilman kyytiä. Komissio aikoo yhdessä EU-maiden kansallisten viranomaisten kanssa huolehtia siitä, että kaikki lentoyhtiöt noudattavat samoja lentomatkustajien oikeuksia koskevia sääntöjä, jotta matkustajia kohdeltaisiin samalla tavalla ja kilpailu pysyisi reiluna.

Komissio ehdottaa, että esimerkiksi lupia ja maksuja koskevista säännöistä joustettaisiin väliaikaisesti. EU-maat voivat lieventää tiettyjä lentorajoituksia siihen saakka kunnes tilanne on normalisoitunut ja kaikki lentokentille jumiin jääneet matkustajat lennätetty kotiin. Lentoyhtiöt eivät myöskään saisi menettää lähtö- ja saapumisaikojaan sen takia, että ne eivät ole käyttäneet niitä kriisin aikana tai heti sen jälkeen. Lentoreittimaksujen maksamista pitäisi myös voida lykätä.

Pitemmällä aikavälillä toteutettaviin rakenteellisiin toimiin kuuluu yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttaminen käytännössä. Komissio haluaa toteuttaa osia hankkeesta jo vuonna 2010, vaikka toteutusajankohdaksi oli aiemmin kaavailtu vuotta 2012. Jotta tulevia laajoja liikennehäiriöitä voitaisiin hallita, komissio ehdottaa myös koordinoinnin lisäämistä eri liikennevälineiden välillä. Jos jokin liikennöintitapa käy mahdottomaksi, pitäisi nopeasti järjestää korvaavia matkustusvaihtoehtoja. Komissio haluaa myös perustaa Euroopan tason foorumin, jossa sidosryhmät voisivat koordinoida toimintaansa lentoliikenteen alalla. Foorumin kautta myös erityistilanteissa sovittavat toimenpiteet voitaisiin toteuttaa nopeammin käytännössä.

Lue lisää EU:n toiminnasta lentoliikenteen alalla

Alkuun

EU:n talousarvio

EU:n talousarvioesitys vuodeksi 2011

Komissio on tehnyt ehdotuksen EU:n talousarvioksi vuodelle 2011. Esityksessä keskitytään talouden elvyttämiseen, Euroopan nuoriin ja tulevaisuuden infrastruktuureihin. Talousarvioesityksen 142,5 miljardin euron loppusummasta noin 64,4 miljardia euroa käytetään talouden elvyttämiseen. Lisäksi 57,9 miljardia euroa eli noin 40 prosenttia budjetista on tarkoitus käyttää työllisyyttä tukevassa EU 2020 -strategiassa esitettyihin aloitteisiin.

Rakennerahastojen osuus budjetista on yli 42,5 miljardia euroa. Jäsenmaiden talouksien kannustamiseksi vuonna 2011 panostetaan pikemminkin nykyisten ohjelmien maksumäärärahojen lisäämiseen kuin uusiin hankkeisiin. Rakennerahastoista tuetaan myös rakennemuutoksia, joita tarvitaan, jotta EU:n uuteen kasvu- ja työllisyysstrategiaan sisältyvä kestävän kasvun tavoite voitaisiin saavuttaa.

Komissio haluaa käyttää yli miljardi euroa vuonna 2009 ja vuoden 2010 alussa sovittujen energiahankkeiden käytännön toteuttamiseen. Hankkeet koskevat hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, merituulivoimaa ja energiainfrastruktuureja. Lisäksi tuetaan maaseutualueiden laajakaistahankkeita noin 500 miljoonalla eurolla.

Yhteisen maatalouspolitiikan alaan kuuluvia markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia sekä maaseudun kehittämistä varten tarkoitetut määrärahat pysyvät edellisvuoden tasolla. Life+-ohjelmasta ympäristönsuojeluun osoitettavia määrärahoja sen sijaan lisätään 8,7 prosenttia 300 miljoonaan euroon.

Tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin sekä infrastruktuureihin ja inhimilliseen pääomaan investoidaan aiempaa enemmän. Seitsemännen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman määrärahat nousevat 8,6 miljardiin euroon. Euroopan laajuisia liikenne- ja energiaverkkoja varten on varattu 16,8 prosenttia enemmän määrärahoja kuin aikaisemmin eli 1,3 miljardia euroa. Myös kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman satsataan 500 miljoonaa euroa, toisin sanoen 4,4 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna.

Elinikäisen oppimisen ohjelmaa varten on varattu 1,1 miljardia euroa. Näin mm. yli 200 000 opiskelijalle voidaan myöntää Erasmus-apuraha. Lisäksi nuorisotoimintaohjelmaan ehdotetaan varattavaksi 118 miljoonan euron rahoitus.

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla on lisätty määrärahoja vapauksien suojelua ja maahanmuuttovirtojen hallintaa varten. Ehdotuksen mukaan EU varaa myös 65 miljoonaa euroa YK:n vuosituhattavoitteiden edistämiseen ja saman verran ilmastonmuutoksen torjuntaan tarkoitettuun tukeen kehitysmaille.

Euroopan parlamentin odotetaan antavan hyväksyntänsä budjettiesitykselle tämän vuoden marraskuussa. Lissabonin sopimuksen myötä menettely saataneen päätökseen aiempaa nopeammin, koska esitys käsitellään parlamentissa vain kerran, kun aiemmin käsittelyjä oli kaksi. Lisäksi neuvostolla ja parlamentilla on nyt ensimmäistä kertaa tasavertaiset valtuudet budjettia hyväksyttäessä.

Alkuun

Tutkimus

Yhteistä tutkimusta sairauksien voittamiseksi

Huhtikuun puolivälissä ammuttiin lähtölaukaus EU-tason yhteisille tutkimushankkeille, joissa tutkitaan Alzheimerin ja Parkinsonin tauteja sekä rinta- ja munuaissyöpää. Koska Euroopan väestö ikääntyy nopeasti, nämä sairaudet koskettavat tulevaisuudessa yhä useampia eurooppalaisia. Tällä hetkellä sairastuneita on Euroopassa noin 8 miljoonaa, mutta määrän odotetaan kaksinkertaistuvan jo kymmenen vuoden kuluessa.

Alzheimerin ja Parkinsonin tautien tutkimuksen osalta EU-maat ovat päättäneet yhdistää voimavarojaan ja vaihtaa kokemuksia toimivista menetelmistä ja hoitomuodoista. EU-komissio panostaa 2 miljoonaa euroa tutkimuksen kuudennen ja seitsemännen puiteohjelman piirissä jo tehtävän tutkimuksen koordinoimiseen. Puiteohjelmista tutkimusta tuetaan 295 miljoonalla eurolla.

Komissio on myös päättänyt tukea 21 miljoonalla eurolla kahta rinta- ja munuaissyövän tutkimushanketta, joita aiemmin on koordinoinut kansainvälinen syöpätutkimusorganisaatio ICGC. Hankkeissa pyritään analysoimaan ihmisen genomissa tapahtuvia muutoksia ja kasvaimissa tapahtuvia mutaatioita.

EU on vuodesta 2002 lähtien tukenut syöpätutkimusta noin 660 miljoonalla eurolla, ja lähiaikoina päätetään 100 miljoonan euron lisätuesta. Tutkimukseen tarvitaan kuitenkin huomattavia lisäresursseja. Tilastojen mukaan syöpä oli vuonna 2006 yleisin kuolinsyy EU:ssa.

Alkuun

Kulttuuri

Näkemyksiä kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden tulevaisuudesta kootaan

EU-komissio on käynnistänyt julkisen kuulemismenettelyn, joka koskee kulttuuri- ja luovan alan teollisuutta. Ala työllistää noin viisi miljoonaa ihmistä ja on yksi kaikkein dynaamisimmista talouden sektoreista EU:ssa.

Euroopan kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden ala käsittää esittävät taiteet, kuvataiteet, kulttuuriperinnön, elokuvan, television ja radion, musiikin, julkaisutoiminnan, videopelit, uuden median, arkkitehtuurin, muotoilun, muotisuunnittelun ja mainonnan. Alan osuus Euroopan BKT:stä on 2,6 prosenttia, joka on enemmän kuin monella valmistusteollisuuden alalla. Lisäksi ala kasvaa nopeammin kuin useimmat muut talouden osa-alueet.

Digitalisoituminen ja globalisaatio avaavat uusia markkinamahdollisuuksia kulttuuri- ja luovan alan yrityksille. Varsinkaan pienet yritykset eivät kuitenkaan monesti pysty käyttämään kaikkia näitä mahdollisuuksia. Julkisen kuulemisen kautta pyritäänkin löytämään ratkaisuja siihen, kuinka alojen potentiaali saataisiin Euroopassa hyödynnettyä.

Komissio on laatinut keskustelun pohjaksi vihreän kirjan. Siinä pohditaan mm. sitä, kuinka voidaan helpottaa pien- ja mikroyritysten rahoituksen saantia, kuinka EU voi auttaa aloja yhdistämään sopivasti luovuuden ja liikkeenjohtotaidot ja kuinka innovointia ja kokeilutoimintaa sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä voitaisiin edistää.

Sidosryhmät ja muut aiheesta kiinnostuneet voivat esittää kommenttejaan näistä aiheista internetissä heinäkuun loppuun saakka.

Alkuun

Maatalous

EU haluaa kuulla mielipiteesi maatalouspolitiikan tulevaisuudesta

Komissio käynnisti viime viikolla keskustelun EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta. Uudistus liittyy EU:n pitkän tähtäimen taloussuunnitelmaan, joka tunnetaan nimellä Eurooppa 2020 ‑strategia. Strategian odotetaan vaikuttavan huomattavasti maatalouteen, koska esimerkiksi siirtyminen vähähiiliseen talouteen on siinä keskeisessä asemassa.

Maatalouskomissaari Dacian Cioloş totesi Euroopan parlamentissa pitämässään puheessa, että maatalouspolitiikan keskeisiä haasteita ovat ilmastonmuutos, ongelmat elintarvikkeiden saatavuudessa sekä maaseudun taloudellisiin ja muihin resursseihin kohdistuvat paineet.

Konkreettisia ehdotuksia tehdään kuluvan vuoden loppupuolella sen jälkeen, kun komissio on tutustunut kansalaisilta ja sidosryhmiltä saamiinsa kannanottoihin. Uudistusten on määrä tulla voimaan, kun nykyinen rahoitusohjelma päättyy vuonna 2013.

EU:n maatalouspolitiikalla pyritään turvaamaan viljelijöille kohtuullinen elintaso, varmistamaan elintarvikkeiden riittävyys ja kohtuulliset hinnat sekä säilyttämään maaseutu elävänä. Maatalouspolitiikan kustannukset ovat noin 55 miljardia euroa vuodessa eli 40 prosenttia EU:n talousarviosta. Suurin osa summasta on maanviljelijöille suoraan maksettavia tukia. Työtätekevästä väestöstä noin 5 prosenttia toimii maataloudessa.

EU on uudistanut maatalouspolitiikkaa reippaalla otteella viime vuosikymmenten aikana. Se on esimerkiksi poistanut tuotantomääriin perustuvat maataloustuet ja antanut maanviljelijöille enemmän vapautta ottaa tuotannossaan huomioon markkinoiden tarpeet. Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan nykyisellä maatalouspolitiikalla on laaja tuki: peräti 60 prosenttia vastaajista kannattaa maatalousmenojen kasvattamista tai säilyttämistä vähintään nykytasolla.

Kuuleminen päättyy 3. kesäkuuta, ja komissio toivoo, että maanviljelijöiden lisäksi myös kuluttajat, ympäristöaktivistit ja eläintensuojelujärjestöt ilmaisisivat siinä mielipiteensä.

Kerro mielipiteesi

Alkuun

Kuluttajat

Kampanjalla CE-merkintä tutuksi

Komissio on käynnistänyt tiedotuskampanjan, jonka tavoitteena on tehdä CE-merkintä tutuksi. CE-merkintä antaa tietoa kuluttajille ja sujuvoittaa EU:n sisämarkkinoita. Kun tuote tai sen pakkaus on varustettu CE-merkinnällä, sen valmistaja vastaa siitä, että tuote on EU:n terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukainen.

Vaikka CE-merkintä on ollut käytössä jo yli 15 vuotta, se käsitetään usein väärin. Monet kuluttajat uskovat sen tarkoittavan, että tuote olisi valmistettu EU:ssa. CE-merkintä ei kuitenkaan osoita valmistusmaata vaan ainoastaan sen, että tuote täyttää EU-lainsäädännön vaatimukset.

Tiedotuskampanja on suunnattu kuluttajien lisäksi myös yrityksille. Merkinnällä ei nimittäin pyritä ainoastaan suojaamaan kuluttajia, vaan sen tarkoitus on myös helpottaa tuotteiden liikkumista EU:n sisämarkkinoilla. CE-merkinnällä varustettu tuote voi liikkua vapaasti Euroopan talousalueella, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Islanti, Liechtenstein ja Norja, ja tämä vähentää paperisotaa ja kustannuksia.

Joitakin tuotteita ei saa myydä EU:n alueella ilman CE-merkintää. Tällaisia tuotteita ovat tietokoneet, lelut, sähkötarvikkeet ja kodinkoneet sekä lääketieteelliset laitteet. Yhteensä näiden tuoteryhmien osuus on 30 prosenttia EU:n teollisuustuotteista.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Avoimia toimia

Avoimia toimia
  • EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO käynnistää tänään uusia rekrytointikilpailuja, joiden aloina ovat mm. kirjastoala ja kilpailuoikeus. Tarkkaile EPSO:n sivuja!

Alkuun

Linkit

Linkkivinkit
  • EU:n toimielimet järjestävät vuosittain monenlaisia kilpailuja. Niitä koskevat tiedot on koottu yhdelle nettisivulle, josta voi nyt helposti valita itselleen sopivan kilpailun. Onnea ja menestystä kisailuun!
     
  • Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoteen liittyvä Näe köyhyys -näyttely avattiin teemavuoden avajaisissa Kemin LumiLinnassa. Nyt näyttelystä on toteutettu verkkoversio. Näyttely kuvaa köyhyyden ja syrjäytymisen monimuotoisuutta ja antaa äänen ja kasvot teemalle. Näyttelyn on kuvannut valokuvataiteilija Magi Viljanen.

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

3.5.   Suuri EU — hyvä EU? (Helsinki)

Uudenmaan Eurooppatiedotus järjestää keskustelutilaisuuden Euroopan unionin laajentumisesta ja EU:n asemasta kansainvälisillä näyttämöillä maanantaina 3. toukokuuta klo 17—18.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Aiheesta keskustelevat paneelissa Juha Jokela, Liisa Jaakonsaari, Päivi Luostarinen ja Esko Seppänen. Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30.

3.—8.5.  Eurooppa-viikko Oulussa

Oulu10, Oulun kaupungin opetustoimi ja Eurooppatiedotus järjestävät Eurooppa–teemaviikon Oulussa. Tiistaina 4.5. klo 12—17 oululaiset toimijat sekä EU-komissio ovat mukana kieli-iltapäivässä Oulu10:ssä (Torikatu 10), ja keskiviikkona 5.5. klo 18.30 on vuorossa espanjalaisen La luz prodigiosa –elokuvan ilmaisnäytös Oulun elokuvakeskuksessa (Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7). Tietoa viikon muista tapahtumista: Eurooppatiedotus .

4.5.   Missä kulkevat laajentuvan EU:n rajat? (Kajaani)

Erikoistutkija Hiski Haukkala ulkoasiainministeriöstä luennoi EU:n laajentumisesta ja tulevaisuudesta tiistaina 4. toukokuuta klo 17.30—19.30 Kajaanin kaupunginkirjaston Kalevala-salissa (Kauppakatu 35). Luento on osa Kainuun Eurooppatiedotuksen ja Osaamiskeskus Kainuun Aallon järjestämää maksutonta "Missä olet, minne menet EU?" -luentosarjaa, joka järjestetään keväällä Kajaanissa, Porvoossa ja Hämeenlinnassa. Lisätietoa: anna.romo@formin.fi, p. 010 345 6310.

4.5.   Köyhät kyykkyyn Euroopassa — mutta miten köyhyys poistetaan? (Helsinki)

Tiistaina 4.5. klo 16.00—17.30 Eurooppa-salissa (Pohjoisesplanadi 31) järjestetään avoin keskustelutilaisuus Eurooppa 2020 -ohjelmasta. Äänessä mm. Eurooppalainen Suomi, STTK, Vapaus valita toisin -verkosto ja muita kansalaisjärjestöjä. Ohjelma vahvistuu ja päivittyy osoitteeseen www.eurooppalainensuomi.fi. Tapahtuman järjestää Eurooppalainen Suomi ry ja SDP:n EU-jaosto. Lisätietoja: ulla.hirvonen@eurooppalainensuomi.fi.

4.5.   Eurooppa-viikon yleisöluento Porissa

Satakunnan Eurooppatiedotus ja Eurooppalainen Satakunta ry järjestävät yleisöluennon järjestetään tiistaina 4. toukokuuta klo 17.00—18.30 Porin kaupungin työväenopiston auditoriossa (Gallen-Kallelankatu 14). Tutkija Aaretti Siitonen Ulkopoliittisesta instituutista luennoi aiheesta "Missä kulkevat laajentuvan ja tiivistyvän EU:n rajat?" Aihetta kommentoi koulutusyhteistyön näkökulmasta kv-asiain päällikkö Jari Heiniluoma, SAMK. Kahvitarjoilu alkaa klo 16.45.

5.5.—19.5. Näyttely: EU kotikeittiössä (Helsinki)

Turun suomenkielisessä työväenopistossa järjestettiin helmikuussa 2010 EU-aiheinen taidenäyttely, jonka vetonaulaksi muodostui patalapuista koostuva EU-kotikeittiössä -työ. Työ koostuu 110 patalapusta, joiden tekemiseen osallistuivat opiston erikoiskäsityötekniikkaryhmien opiskelijat opettajansa johdolla. Näyttelyyn voi nyt tutustua Eurooppatalon aulassa (Pohjoisesplanadi 31) 5.5.—19.5. arkipäivisin klo 9—17.30.

6.5.   Miten EU vastaa teemavuoden haasteeseen? (Turku)

Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden haasteita pohditaan ulkoasiainministeriön eurooppatiedotuksen järjestämässä seminaarissa torstaina 6. toukokuuta 2010 klo 9.30—11.30 Turun kaupunginkirjaston tapahtumatila Studiossa (Linnankatu 2). Paikalla on mm. teemavuoden lähettiläs Elisabeth Rehn. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 3.5. mennessä: juhana.tuomola@formin.fi, p. 010 3456 630.

7.5.   Eurooppa-päivän tapahtumat (Helsinki)

Tänä vuonna äitienpäivälle osuvaan Eurooppa-päivään otetaan Helsingissä varaslähtö jo perjantaina 7. toukokuuta klo 8.30—17 Esplanadin puistossa. Ohjelmassa on jokaiselle jotakin: aamujumppaa, musiikkia lapsille ja aikuisille, puheita, infomateriaalia ja markkinahumua. Tarkemmin ohjelmaan voi tutustua Eurooppa-päivän sivuilla osoitteessa www.eurooppa-päivä.fi/.

7.5.   Eurooppalainen Woima-päivä (Oulainen)

Oulun Eteläisen EU-tietokeskus, Wanha Woima ry ja Oulaisten kaupunki juhlistavat 9.5. vietettävää Eurooppa-päivää järjestämällä Eurooppa-aiheisen Woima-päivän Oulaisissa perjantaina 7. toukokuuta klo 9—15. Aamupäivän ohjelmassa on EU-aiheisia tietoiskuja koululaisille, ja klo 12 alkaa maksuton yleisöseminaari, jossa puhuvat mm. Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari ja Euroopan komission Suomen-edustuston apulaispäällikkö Paavo Mäkinen. Lisätietoa ja ennakkoilmoittautumiset yleisöseminaariin 3.5. mennessä: europe.direct@nivala-haapajarvi.fi.

7.5.   Eurooppalaisuus Tampereen arkkitehtuurissa (Tampere)

Eurooppalainen Tampere ry ja Pirkanmaan Eurooppatiedotus järjestävät vuoden 2010 Eurooppa-päivän kunniaksi Tampereen arkkitehtuuria käsittelevän keskustelutilaisuuden pääkirjasto Metsossa (luentosali 1) perjantaina 7. toukokuuta klo 10—12. Tilaisuudessa alustaa Arkkitehti-lehden päätoimittaja, arkkitehti Jorma Mukala. Keskustelutilaisuuden jälkeen lähdetään arkkitehtuurikävelylle Tampereen keskustaan.

8.5.   Päijät-Hämeen kylämarkkinat (Lahti)

Päijät-Hämeen Eurooppatiedotus ja Päijät-Hämeen Eures-neuvonta ovat mukana Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla lauantaina 8.5.2010 klo 9—15 Lahden satamassa. Eurooppa-osasto löytyy makasiinirakennuksesta. Tapahtuman tämän vuoden teema on Kulttuuri kylissä.

10.5. Välillä köyhä — elämä kun ei aina mene niin kuin odotti (Seinäjoki)

Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden ensimmäinen alueellinen teemapäivä järjestetään Seinäjoella. Päivän ohjelmassa on kansalaistilaisuus EPS-torilla (Kauppakatu 5), jossa keskusteluun johdattelee teemavuoden lähettiläs Heikki Hursti. Seinäjoki-salissa (Keskuskatu 34) on iltapäiväseminaari ja paneelikeskustelu. Lisätietoa ja ilmoittautumiset 3.5. mennessä.

18.5. Arkipäivän runoja Eurooppasalissa (Helsinki)

Runoilijat Solja Krapu ja Henri Hirvenoja esittävät runojaan ja kertovat niiden synnystä Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31) tiistaina 18. toukokuuta klo 17.30—19.30. Runoillan aikana on tarjolla myös kevyttä iltapalaa. Ilmoittautumiset 12.5. mennessä: dgt-helsinki@ec.europa.eu, p. (09) 6226 5477 tai (09) 6226 5480.

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu