http://ec.europa.eu/finland/
4 16/2010

Viikkotiedote 22.4.2010
Kehitysyhteistyö


EU-maiden panostettava kehitysapuun

EU-komissio on hyväksynyt EU:lle toimintasuunnitelman, jolla vauhditetaan vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on paitsi lisätä avun määrää myös parantaa sen tuloksellisuutta ja keskittää se niille maille ja aloille, joissa sitä kipeimmin tarvitaan.

Toimintasuunnitelmassa esitetään keinoja avun määrän lisäämiseksi ja tuetaan innovatiivisten rahoituslähteiden etsimistä. EU-maita kehotetaan laatimaan realistiset ja tarkistettavissa olevat vuotuiset toimintasuunnitelmat yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:hun vuonna 2004 liittyneiden maiden tavoite on 0,33 prosenttia ja muiden EU-maiden 0,7 prosenttia BKTL:stä.

Avun tuloksellisuutta pyritään lisäämään koordinoimalla kansallisia avustusohjelmia paremmin EU:n tasolla. Tehtäviä ja vastuita jaetaan EU-maiden kesken. Näin rahoille saadaan enemmän vastinetta ja vuodessa voidaan säästää 3—6 miljardia euroa. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita EU:n suunnitelma Haitin jälleenrakentamiseksi.

Avustustoiminnassa keskitytään heikoimmassa asemassa ja kauimpana vuosituhattavoitteista oleviin maihin sekä niihin vuosituhattavoitteisiin, joiden saavuttamisessa ollaan eniten jäljessä. Näitä ovat erityisesti sukupuolten tasa-arvoa, terveydenhuoltoa, koulutusta ja elintarviketurvaa koskevat tavoitteet.

Komissio haluaa myös tukea kehitysmaiden vastuunottoa vuosituhattavoitteista. Kehitysmaiden omat resurssit otetaan käyttöön paremman verotuksen avulla. Samalla edistetään hyvän hallintotavan periaatteita verotusasioissa ja tuetaan veronkierron torjuntaa. Myös alueellista yhdentymistä ja kauppaa kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi tuetaan.

Konfliktien ratkaisemista ja yhteistyötä kehityksen ja turvallisuuden aloilla aiotaan myös parantaa. Komission mielestä EU:n pitäisi tukea kehitysmaiden painoarvoa kansainvälisessä hallinnossa, Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa ja YK:n pyrkimyksiä tehostaa erillisvirastojensa toimintaa.

EU on edelleen suurin avunantaja maailmassa, sillä sen osuus maailmanlaajuisesta kehitysavusta on yli puolet. EU:n antaman avun määrä väheni kuitenkin hieman vuonna 2009 ollen 49 miljardia euroa eli 0,42 prosenttia EU:n bruttokansantulosta. EU on siis yhä kaukana tavoitteestaan käyttää 0,56 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä

EU:n toimintasuunnitelmaa ja siihen liittyviä asiakirjoja käsitellään seuraavaksi ulkosuhteiden neuvoston kokouksissa touko- ja kesäkuussa. Toimintasuunnitelman olisi oltava myös kesäkuussa kokoontuvan Eurooppa-neuvoston asialistalla, jotta voidaan varmistaa, että EU:lla on vahva ja yhtenäinen kanta vuosituhattavoitteista syyskuussa 2010 järjestettävässä YK:n huippukokouksessa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Vuosituhattavoitteiden seurantasivusto

Alkuun

Oikeus- ja sisäasiat

Tukholman ohjelma: periaatteista konkretiaan

EU:n päättäjät hyväksyivät viime joulukuussa nk. Tukholman ohjelman, jolla pyritään luomaan Eurooppaan todellinen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue seuraavien viiden vuoden kuluessa. Komissio on nyt laatinut ohjelman poliittisten tavoitteiden pohjalta konkreettisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2010—2014. Suunnitelman avulla parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia työskennellä, matkustaa ja opiskella kotimaansa ulkopuolella.

Koska vapaus ja turvallisuus ovat unionin kansalaisille tärkeitä asioita, komissio aikoo muun muassa ehdottaa Schengenin alueelle maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmää, jonka ansiosta ihmiset voivat ylittää rajat helpommin mutta silti turvallisemmin. Lisäksi tavoitteena on luoda solidaarisuuteen perustuva EU:n yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmä ja selkeyttää edellytyksiä, jotka koskevat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantuloa kausityön tekemistä ja yrityksen sisäisiä siirtoja varten.

Komissio aikoo myös laatia turvallisuusstrategian, jotta EU-maat voivat tiivistää yhteistyötä lainvalvonnan, pelastuspalvelun, katastrofeihin varautumisen ja rajavalvonnan alalla. EU:ssa otetaan käyttöön välineet, joilla järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa voidaan tehostaa, ja tietojärjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset ja internetissä tehtävät identiteettivarkaudet kriminalisoidaan. Kansalaisten tietosuojaa parannetaan: vuonna 1995 annettu EU:n tietosuojadirektiivi päivitetään vastaamaan uusia teknisiä haasteita.

Yritysten kannalta merkittävää on, että valtioiden rajat ylittäviin liiketoimiin liittyvää byrokratiaa vähennetään ja oikeusvarmuutta parannetaan. Saatavien perintää toisista EU-maista ja vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja yksinkertaistetaan. Nykyään yritykset saavat perittyä vain 37 prosenttia ulkomaisista saatavistaan. Myös sähköistä kaupankäyntiä tuetaan antamalla yrityksille mahdollisuus soveltaa halutessaan EU:n sopimusoikeutta. Vuonna 2008 vain 7 prosenttia verkko-ostoksista oli maiden rajat ylittäviä.

Byrokratiaa vähennetään myös huolehtimalla siitä, että tuomioistuinten päätökset ja muut oikeudelliset asiakirjat tunnustetaan yli rajojen ilman raskaita menettelyjä tai ylimääräisiä kustannuksia. Tästä hyötyvät yritysten lisäksi myös yksityishenkilöt.

EU aikoo myös neuvotella USA:n kanssa pitkäaikaisen sopimuksen rahaliikennettä koskevien tietojen siirtämisestä terrorismintorjuntaa varten ja laatia puitteet, joilla säädellään matkustajarekisteritietojen siirtoa EU:n ulkopuolisiin maihin.

Lissabonin sopimuksen voimaantulo 1. joulukuuta 2009 antoi EU:lle keinot kehittää toimia unionin kansalaisten oikeuksien ja vapauksien vahvistamiseksi. Useimmat oikeus- ja sisäasioiden alaan liittyvät toimenpiteet hyväksytään siten, että komissio laatii ehdotuksen, joka menee sekä Euroopan parlamentin että neuvoston hyväksyttäväksi. Neuvostossa päätöksenteko ei edellytä enää yksimielisyyttä, vaan määräenemmistö riittää. Tämä nopeuttaa päätöksentekomenettelyjä.

Alkuun

Kilpailu

Tavaroiden ja palveluiden jakeluun sovellettavat kilpailusäännöt uudistettiin

Komissio on hyväksynyt nk. "ryhmäpoikkeusasetuksen", jolla sallitaan valmistajien ja jakelijoiden väliset tavaroiden ja palveluiden myyntiä koskevat sopimukset. Ryhmäpoikkeuksen tavoitteena on vähentää sääntelyn aiheuttamia rasitteita yrityksille, joilla ei ole juurikaan markkinavoimaa. Tällaisia ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Säännöillä myös varmistetaan, että kuluttajat voivat ostaa tavaroita ja palveluita parhaaseen hintaan riippumatta siitä, missä EU-maassa he asuvat.

Uusien sääntöjen mukaan valmistajat voivat vapaasti päättää, miten ne hoitavat tuotteidensa jakelun, kunhan jakelu- tai toimitussopimuksiin ei sisälly vakavimpia kilpailunrajoituksia. Niissä ei esimerkiksi saa määrätä jälleenmyyntihintoja. Lisäksi valmistajan ja jakelijan markkinaosuus saa olla enintään 30 prosenttia.

Asetuksessa otetaan huomioon internetin kehittyminen viimeisen vuosikymmenen aikana verkkokaupan ja rajat ylittävän kaupan voimatekijäksi. Jakelijat voivat käydä verkkokauppaa vapaasti, eikä myyntimääriä, asiakkaiden asuinpaikkaa tai hintoja koskevia rajoituksia aseteta. Ostotapahtumien päättäminen tai kuluttajien siirtäminen toiselle sivustolle, kun luottokorttitiedoissa esiintyykin ulkomainen osoite, ei ole sallittua. Uudet säännöt kannustavatkin jälleenmyyjiä kehittämään koko EU:ssa tapahtuvaa verkkokauppaa. Komissio haluaa edistää verkkokauppaa, sillä se lisää kuluttajien valinnanmahdollisuuksia ja hintakilpailua.

Tuotanto- ja jakeluketjun eri tasot kattavia jakelu- ja toimitussopimuksia kutsutaan vertikaalisiksi sopimuksiksi. Näitä sopimuksia koskevien sääntöjen tarkistaminen tuli ajankohtaiseksi, koska voimassa oleva ryhmäpoikkeusasetus ja siihen liittyvät suuntaviivat ovat jo 10 vuotta vanhoja. Uudet säännöt tulevat voimaan kesäkuussa, ja ne ovat voimassa vuoteen 2022. Sääntöjen muutosvaiheessa sovelletaan vuoden siirtymäkautta.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Kansanterveys

Alkoholin kulutus EU:ssa ei ole laskenut

Tuoreen eurobarometritutkimuksen mukaan alkoholin kulutus on pysynyt EU:ssa samalla tasolla kuin neljä vuotta sitten. Kolme neljästä vastaajasta sanoi käyttävänsä alkoholia enintään 3—4 kertaa viikossa. Humalahakuinen juominen on yleistä kaikkialla EU:ssa, varsinkin 15—24-vuotiaiden keskuudessa.

Humalahakuisella juomisella tarkoitetaan vähintään viiden alkoholiannoksen nauttimista kerrallaan. Humalahakuisesti vähintään kerran viikossa juovia on eniten Irlannissa (44 % vastaajista), Romaniassa (39 %), Saksassa ja Itävallassa (molemmissa 36 % vastaajista), Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Kreikassa (kaikissa 34 % vastaajista) sekä Italiassa (30 %). Suomi löytyy listalta jaetulta 16. sijalta yhdessä Tanskan kanssa: suomalaisista ja tanskalaisista 22 prosenttia ilmoittaa juovansa humalahakuisesti vähintään kerran viikossa. Suomi ja Tanska kuuluvat kuitenkin maihin, joissa alkoholin keskimääräinen kulutus on runsainta EU:ssa.

Kun humalahakuinen juominen on yleisintä nuorten keskuudessa, yli 55-vuotiaiden kohdalla taas alkoholin päivittäinen käyttö on huomattavasti yleisempää. Vanhempien ikäryhmien säännöllinen juominen lisää riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin, mikä on huolestuttavaa ikääntyvän väestön Euroopassa. Tietoisuus alkoholin käyttöön liittyvistä terveysriskeistä vaihtelee. Haitallisen kulutuksen yhteydet maksasairauksiin tunnetaan laajalti, mutta alkoholin ja syövän yhteydestä ei juurikaan tiedetä.

Suurin osa eurooppalaisista ymmärtää alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen riskit, mutta 14 prosenttia vastaajista olisi valmis siirtymään rattiin kahden tunnin kuluessa kahden drinkin nauttimisesta. Yli puolet (62 %) katsoo, ettei autoa pitäisi kuljettaa kahden tunnin kuluessa kahden alkoholiannoksen nauttimisesta, ja 15 prosenttia on sitä mieltä, että turvallisin vaihtoehto on, ettei kuljettaja juo ollenkaan alkoholia.

Eurooppalaiset kannattavat politiikkaa, jolla vähennetään alkoholista aiheutuvia haittoja. Selkeä enemmistö (89 %) pitää hyvänä alkoholin myyntiin sovellettavaa 18 vuoden ikärajaa. Lisäksi 83 prosenttia vastaajista kannattaa poliisin puhallusratsioita ja 73 prosenttia vastaajista haluaisi, että nuoriin sovellettaisiin alempia promillerajoja.

Alkoholin käyttöä ja alkoholipolitiikkaa koskevia asenteita mittaava eurobarometri toteutettiin lokakuussa 2009. Kyselyyn vastasi 27 000 eurooppalaista.

Lue lisää EU:n alkoholistrategiasta

Alkuun

Liikunta ja urheilu

Eurooppalaisten liikunta-asenteissa suuria eroja

EU-kansalaisista 40 prosenttia urheilee vähintään kerran viikossa ja 65 prosenttia harrastaa jonkinlaista liikuntaa. Lähes täysin passiivisia on kuitenkin 25 prosenttia, kertoo komission hiljattain julkaisema eurobarometritutkimus, jossa aiheina olivat urheilu ja liikunta. Tutkimusta varten haastateltiin lähes 27 000:ta kansalaista kaikissa EU-maissa loppuvuodesta 2009.

Ahkerimmat liikkujat löytyvät Irlannista ja Pohjoismaista: 23 prosenttia irlantilaisista urheilee vähintään viisi kertaa viikossa, ja suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset liikkuvat vähintään kerran viikossa. Toista ääripäätä edustavat bulgarialaiset, kreikkalaiset ja italialaiset, joista vain 3 prosenttia kertoo harrastavansa liikuntaa säännöllisesti. Ulkoliikuntaa harrastavat mieluiten slovenialaiset (83 %), suomalaiset (76 %) ja virolaiset (67 %). Kuntosali taas on mieluisin liikuntapaikka ruotsalaisten (31 %) ja kyproslaisten (22 %) keskuudessa.

Miehet harrastavat EU:ssa urheilua ja liikuntaa enemmän kuin naiset. Ero on erityisen selvä 15—24-vuotiaiden ryhmässä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että sosioekonomisella asemalla ja fyysisellä aktiivisuudella on yhteys: 15-vuotiaina koulunsa lopettaneista 64 prosenttia kertoo, ettei urheile koskaan, kun yli 20-vuotiaiksi koulutuksessa olleista näin sanoo enää 24 prosenttia.

Yleensä ottaen eurooppalaiset ovat sitä mieltä, liikuntamahdollisuuksia on riittävästi. Tyytyväisimpiä tarjontaan ollaan Suomessa (76 %) ja Luxemburgissa (75 %), kun taas puolalaisten ja italialaisten (52 %) mielestä paikallisviranomaiset eivät riittävällä tavalla kannusta liikuntaan. Urheilua tukevaa vapaaehtoistyötä tehdään eniten Suomessa ja Ruotsissa (18 %), kun taas Puolassa, Kreikassa ja Portugalissa vapaaehtoisia on vain kaksi prosenttia.

EU:lla on jonkin verran toimivaltaa tukea ja edistää urheilun kehittämistä EU-maissa. Komissio aikoo tehdä myöhemmin tänä vuonna ehdotuksen, jolla kannustetaan yhä useampia eurooppalaisia ottamaan urheilu ja liikunta osaksi päivittäistä elämää. Ehdotukseen sisältyy mm. uuden urheiluaiheisen ohjelman perustaminen EU-maiden hankkeiden ja politiikan tueksi.

EU ja liikunta

Alkuun

Ura EU:ssa

EU-virkamiesten uusi valintamenettely lähti sujuvasti liikkeelle

Ensimmäisen uudentyyppisen EU-hallintovirkamieskilpailun hakuaika on päättynyt. Kilpailuun tuli yli 51 000 hakemusta. EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO:n tietotekniikkajärjestelmät ovat valtavasta kuormituksesta huolimatta toimineet moitteettomasti, ja valtavat hakemusmäärät on pystytty käsittelemään tehokkaasti.

Hakijoiden alkukarsintakokeet aloitettiin 6. huhtikuuta, ja ne jatkuvat 21. toukokuuta asti. Alkukarsintakokeissa mitataan hakijoiden kognitiivisia taitoja ja tilanteenarviointikykyä sekä työtehtävistä riippuen myös ammatti- ja kielitaitoa. Kokeita järjestetään eri puolilla EU:ta, mutta nyt myös ensimmäistä kertaa EU:n ulkopuolella, sillä monet hakijoista opiskelevat tai työskentelevät Euroopan ulkopuolella. Hakemuksia on saatu mm. New Yorkista (389), Kiinasta (137) ja Australiasta (55). Suomalaisilta kisaan tuli 794 hakemusta.

Alkukarsintakokeet läpäisseet hakijat arvioidaan arviointikeskuksessa Brysselissä järjestettävissä testeissä syyskuun ja marraskuun välisenä aikana. Testeissä arvioidaan hakijoiden työhön liittyviä kompetensseja ja EU-tietoutta. Arviointikeskusvaiheen läpäisseistä hakijoista laaditaan ennen joulua luettelot, josta EU-toimielimet voivat rekrytoida työntekijöitä. Varallaololuettelot ovat voimassa vuoden, ja suurin osa luetteloon otetuista hakijoista kutsutaan tuona aikana työpaikkahaastatteluun.

Hakijoiden keskimääräinen ikä käynnissä olevalla hakukierroksella on 32,6 vuotta, ja heistä hiukan yli puolet on naisia. Suurin osa hakijoista (56,4 %) on valinnut erikoisalakseen EU:n yleisen hallinnon, 14,2 prosenttia oikeuden, 12,4 prosenttia talouden, 11,4 prosenttia tieto- ja viestintäteknologian ja 5,7 tarkastuksen.

EU-virkamiesten valintamenettelyjä on uudistettu tänä vuonna. Uusi järjestelmä on vanhaa nopeampi ja tehokkaampi, ja siinä on vähemmän vaiheita. Painopistettä on siirretty tietojen arvioinnista kompetenssien arviointiin, sillä kompetenssit ovat osoittautuneet yhdeksi parhaista keinoista mitata hakijan tulevaa suoriutumista.

Yleisimpiä työtehtäviä koskevia kilpailuja järjestetään nyt vuosittain. Vuosittain järjestetään kolme hakukierrosta: yksi hallintovirkamiehille, yksi hallintoavustajille ja yksi kääntäjille ja tulkeille. Näitä täydennetään erityisasiantuntijoiden rekrytoimiseksi järjestettävillä yksittäisillä kilpailuilla.

Alkuun

Valtiontuki

Jatkoaikaa Suomen rahoituslaitosten valtiontukijärjestelmälle

Komissio on hyväksynyt jatkoajan Suomen valtiontukijärjestelmälle, jolla vakautetaan rahoitusmarkkinoita tekemällä pääomasijoituksia kelpoisuusehdot täyttäviin rahoituslaitoksiin. Alun perin syyskuussa 2009 hyväksytty järjestelmä sai nyt jatkoaikaa 31. lokakuuta 2010 saakka. Komissio katsoo, että järjestelmä täyttää ehdot, jotka koskevat valtiontukea finanssikriisin ratkaisemiseksi. Järjestelmä on myös ajallisesti ja määrällisesti rajattu. Komissio toteaa sen vuoksi, että toimenpiteen jatkaminen on asianmukainen keino korjata Suomen taloutta kohdannut vakava häiriö ja että se on näin ollen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaista.

Komission päätös julkaistaan lähiaikoina kilpailun pääosaston valtiontukirekisterissä.

Alkuun

Europa-lehti

Europa-verkkojulkaisu: Suomalaispoliisi Afganistanissa

Tuoreimmat artikkelit Europa-verkkojulkaisussa

  • Juhani Stick kouluttaa hätäkeskusväkeä Afganistanissa
  • Susanna Alakoski: Nyky-Ruotsi on kova yhteiskunta
  • Vielä ehtii kesätöihin Eurooppaan
  • Vaatiiko EU palkkaamaan kalapoliiseja?
  • Näillä opinnoilla EU-uralle
  • Maatilan energiansäästö sataa suoraan laariin

Lue lisää osoitteessa www.europalehti.fi.

Alkuun

Avoimia toimia

Avoimia toimia

·         Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto ECHA hakee johtajia riskinhallinnan ja arvioinnin osastoilleen. Hakuaika päättyy 19. toukokuuta. Lisätietoja työpaikoista on saatavilla ECHA:n kotisivuilla.

·         Tietoa avoinna olevista määräaikaisista työpaikoista EU:n eri virastoissa löytyy EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSO:n kotisivuilta.

Alkuun

Linkit

Linkkivinkit

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

23.4. Meppi EU-päättäjänä -yleisöluento (Helsinki)

Eduskuntatiedotuksen ja Uudenmaan Eurooppatiedotuksen yleisöluentosarja "Kuka päättää EU:ssa? Miten Suomi vaikuttaa?" jatkuu. Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki luennoi aiheesta "Meppi EU-päättäjänä" perjantaina 23. huhtikuuta kello 13—14 eduskunnan Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Lisätiedot: satu.raisamo@eduskunta.fi, p. (09) 432 2484.

25.4. Mahdollisuuksien tori –tapahtuma (Lahti)

Päijät-Hämeen Eurooppatiedotus on mukana Mahdollisuuksien tori -tapahtumassa Lahden satamassa sunnuntaina 25. huhtikuuta klo 11—15. Eurooppatiedotuksen osasto löytyy makasiinirakennuksesta. Tapahtuman tämän vuoden teemana on ilmastonmuutos.

28.4. Elokuvanäytös La luz prodigiosa (Helsinki)

Espanjan suurlähetystö esittää Miguel Hermoson ohjaaman elokuvan La luz prodigiosa (Ihmeellinen valo) keskiviikkona 28. huhtikuuta klo 18—19.40 Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31). Elokuvan kieli on espanja, mutta elokuva on tekstitetty englanniksi. Tilaisuus on maksuton.

3.5.   Suuri EU — hyvä EU? (Helsinki)

Uudenmaan Eurooppatiedotus järjestää keskustelutilaisuuden Euroopan unionin laajentumisesta ja EU:n asemasta kansainvälisillä näyttämöillä maanantaina 3. toukokuuta klo 17—18.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Aiheesta keskustelevat paneelissa Teija Tiilikainen, Liisa Jaakonsaari, Päivi Luostarinen ja Esko Seppänen. Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30.

4.5.   Missä kulkevat laajentuvan EU:n rajat? (Kajaani)

VTT:n erikoistutkija Hiski Haukkala ulkoasiainministeriöstä luennoi EU:n laajentumisesta ja tulevaisuudesta tiistaina 4. toukokuuta klo 17.30—19.30 Kajaanin kaupunginkirjaston Kalevala-salissa (Kauppakatu 35). Luento on osa Kainuun Eurooppatiedotuksen ja Osaamiskeskus Kainuun Aallon järjestämää maksutonta "Missä olet, minne menet EU?" -luentosarjaa, joka järjestetään keväällä Kajaanissa, Porvoossa ja Hämeenlinnassa. Lisätietoa: anna.romo@formin.fi, p. 010 345 6310.

6.5.   Miten EU vastaa teemavuoden haasteeseen? (Turku)

Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden haasteita pohditaan ulkoasiainministeriön eurooppatiedotuksen järjestämässä seminaarissa torstaina 6. toukokuuta 2010 klo 9.30—11.30 Turun kaupunginkirjaston tapahtumatila Studiossa (Linnankatu 2). Paikalla on mm. teemavuoden lähettiläs Elisabeth Rehn. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 3.5. mennessä: juhana.tuomola@formin.fi, p. 010 3456 630.

7.5.   Eurooppa-päivän tapahtumat (Helsinki)

Tänä vuonna äitienpäivälle osuvaan Eurooppa-päivään otetaan Helsingissä varaslähtö jo perjantaina 7. toukokuuta klo 8.30—17 Esplanadin puistossa. Ohjelmassa on jokaiselle jotakin: aamujumppaa, musiikkia lapsille ja aikuisille, puheita, infomateriaalia ja markkinahumua. Tarkemmin ohjelmaan voi tutustua Eurooppa-päivän sivuilla osoitteessa www.eurooppa-päivä.fi/.

7.5.   Eurooppalainen Woima-päivä (Oulainen)

Oulun Eteläisen EU-tietokeskus, Wanha Woima ry ja Oulaisten kaupunki juhlistavat 9.5. vietettävää Eurooppa-päivää järjestämällä Eurooppa-aiheisen Woima-päivän Oulaisissa perjantaina 7. toukokuuta klo 9—15. Aamupäivän ohjelmassa on EU-aiheisia tietoiskuja koululaisille, ja klo 12 alkaa maksuton yleisöseminaari, jossa puhuu mm. Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari. Lisätietoa ja ennakkoilmoittautumiset yleisöseminaariin 3.5. mennessä: europe.direct@nivala-haapajarvi.fi.

8.5.   Päijät-Hämeen kylämarkkinat (Lahti)

Päijät-Hämeen Eurooppatiedotus ja Päijät-Hämeen Eures-neuvonta ovat mukana Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla lauantaina 8.5.2010 klo 9—15 Lahden satamassa. Eurooppa-osasto löytyy makasiinirakennuksesta. Tapahtuman tämän vuoden teema on Kulttuuri kylissä.

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu