http://ec.europa.eu/finland/
4 15/2010

Viikkotiedote 15.4.2010
Komissio


Komissio hyväksyi vuoden 2010 strategiset painopisteet

Komissio esitteli maaliskuun lopussa vuoden 2010 työohjelmansa. Uuden komission ensimmäisessä työohjelmassa esitetään komission tavoitteet ja sitoumukset vuodelle 2010 ja sen jälkeiselle kaudelle. Siinä käsitellään välitöntä reagointia edellyttäviä kysymyksiä ja määritellään politiikan suunta myös tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Ohjelman sisältöön vaikuttaa vahvasti käynnissä oleva talouskriisi.

Vuonna 2010 keskitytään neljään toimenpidealueeseen. Näistä ensimmäinen on kriisin voittaminen ja sosiaalisen markkinatalouden säilyttäminen Euroopassa. Komissio aikoo mm. tehostaa julkisen talouden valvontaa ja tehdä lainsäädäntöehdotuksia rahoitusmarkkinoiden korjaamiseksi. Toinen toimenpidealue liittyy kansalaisiin. Sen yhteydessä käsiteltäviin asioihin kuuluvat mm. siviili- ja rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpano, työaikadirektiivin tarkistus, eläkkeiden tulevaisuutta koskeva vihreä kirja, uusi biologista monimuotoisuutta koskeva strategia ja EU:n katastrofivalmiudet. Kolmantena painopisteenä on ulkosuhdestrategian kehittäminen: Euroopan ulkosuhdehallinto, uusi kauppastrategia, laajentumisprosessi, vuosituhannen kehitystavoitteet ja kahdenväliset suhteet. Komissio ei aio myöskään unohtaa EU:n työskentelytapojen uudistamista, joka mainitaan työohjelmassa neljäntenä toimenpidealueena.

Tässä ensimmäisessä työohjelmassa keskeisellä sijalla ovat vuoden 2010 strategiset aloitteet. Työohjelman liitteinä esitetään luettelo 34 strategisesta aloitteesta, jotka komissio on sitoutunut toteuttamaan vuonna 2010 (liite I), tärkeimmät ehdotukset, joita käsitellään vuodesta 2010 alkaen (liite II) sekä luettelo lainsäädännön yksinkertaistamista koskevista ehdotuksista ja peruutetuista ehdotuksista (liitteet III ja IV). Lisäksi ohjelmassa tuodaan jo alustavasti esiin mahdollisia tulevien vuosien aloitteita. Näin tuleva toiminta on Euroopan parlamentin ja neuvoston sekä sidosryhmien tiedossa alustavasti, mutta muuttuviin olosuhteisiin voidaan mukautua joustavasti.

Komissio tarkastelee työohjelmaansa uudelleen vuosittain ja vahvistaa tarvittaessa uusia strategisia aloitteita. Se hyväksyy monivuotisen ohjelman uusien olosuhteiden sekä valmistelutyön ja täytäntöönpanon tarkastelun tulosten valossa.

Alkuun

Oikeusasiat

EU tehostaa ihmiskaupan torjuntaa

Kansainvälisen työjärjestön arvioiden mukaan maailmassa on ainakin 2,45 miljoonaa pakkotyötä tekevää ihmiskaupan uhria. Useimmat heistä joutuvat joko prostituoiduiksi (43 %) tai halpatyövoimaksi (32 %). Jo pelkästään EU:hun tai EU:n sisällä kaupataan vuosittain satojatuhansia ihmisiä.

Komissio on sen vuoksi ehdottanut uusia EU-sääntöjä ihmiskaupan torjumiseksi. Uudistuksen tärkeimpinä tavoitteina on yhtenäistää rikoksen määrittelyä ja rangaistuksia koskevia kansallisia säännöksiä, lisätä apua ihmiskaupan uhreille ja huolehtia entistä paremmin siitä, että ihmiskauppiaat joutuvat syytteeseen teoistaan. Lisäksi halutaan lisätä tietoisuutta ihmiskaupasta sen potentiaalisten uhrien samoin kuin viranomaisten keskuudessa.

Ehdotetut säännöt velvoittaisivat EU-maat huolehtimaan siitä, että ihmiskauppiaat joutuvat vastuuseen teoistaan. Syyte pitäisi voida nostaa myös silloin, kun rikokset on tehty EU:n ulkopuolella, ja poliisin ja tuomioistuinten tulisi saada käyttöönsä samat tutkintakeinot kuin järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Lisäksi ehdotetaan rangaistusten säätämistä siitä, että ihmiskaupan uhreiksi tiedettyjä henkilöitä käytetään työvoimana tai heiltä ostetaan palveluja.

EU-maiden pitäisi myös huolehtia uhrien suojelusta. Uhrien olisi saatava suojelua, jotta he uskaltavat todistaa rikollisia vastaan. Heille olisi lisäksi järjestettävä mm. majoitus ja toipumiseen tarvittavat terveydenhoitopalvelut. Lisäksi heidän olisi saatava oikeusapua koko oikeuskäsittelyn ajan, myös korvauksien vaatimisen yhteydessä.

Komissio nimittää lähiaikoina ihmiskaupan vastaisen toiminnan EU-koordinaattorin, jonka tehtävänä on tehdä ihmiskaupan torjunnasta EU:ssa tehokkaampaa, näkyvämpää ja johdonmukaisempaa. EU-maihin on myös tarkoitus perustaa valvontaelimiä, jotka tarkkailevat näiden toimien toteutumista.

Ehdotusta käsitellään seuraavaksi Euroopan parlamentissa ja ministerineuvostossa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Oikeusasiat

Ankarampia rangaistuksia lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Komissio ehdotti juuri ennen pääsiäistä uusia sääntöjä, jotka velvoittaisivat EU-maat koventamaan rangaistuksia lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. EU-maiden olisi myös varmistettava, että pääsy lapsipornografiaa sisältäville verkkosivuille estetään.

Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että 10—20 prosenttia eurooppalaisista lapsista joutuu lapsuusvuosinaan jonkinasteisen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Lapsipornosivustojen määrä on kasvanut, kuvatut lapset ovat yhä nuorempia ja kuvat ovat yhä väkivaltaisempia ja uskalletumpia.

Komissio haluaa sen vuoksi koventaa lasten seksuaalisesta riistosta ja hyväksikäytöstä annettavia rangaistuksia koko EU:ssa. Samalla säädettäisiin myös uusien hyväksikäytön muotojen rangaistavuudesta. Tällaisia ovat lasten houkuttelu netissä (nk. ”grooming"), lapsipornon katselu netistä tiedostoja lataamatta ja lasten houkutteleminen poseeraamaan seksuaalisesti vihjailevissa asennoissa verkkokameran edessä. Ulkomaille matkaavat seksituristit joutuisivat syytteeseen kotimaahan palattuaan.

Uudella EU-lainsäädännöllä halutaan myös suojella lapsiuhreja. Heitä olisi suojeltava kuulustelujen ja oikeudenkäyntien aikana, ja heidän pitäisi myös saada lakimiehen apua maksutta. Koska tiedetään, että noin 20 prosenttia seksuaalirikollisista uusii rikoksensa tuomion kärsittyään, rikoksista tuomituille tulisi antaa yksilöllistä hoitoa rikoksen uusimisen estämiseksi. Kun rikoksesta tuomittua kielletään harjoittamasta toimintaa, jossa ollaan tekemisissä lasten kanssa, kiellon noudattamista olisi valvottava kaikkialla EU:ssa.

Ehdotusta käsitellään seuraavaksi Euroopan parlamentissa ja EU:n ministerineuvostossa. Jos ehdotus hyväksytään, EU-maiden on saatettava sen sisältö osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Taustatietoa

Alkuun

Kehitysyhteistyö

Kaikilla on oikeus hyvään terveyteen

EU:lla on velvollisuus näyttää tietä maailmanlaajuisten terveysongelmien ratkaisemisessa. Näin todetaan komission tiedonannossa, joka käsittelee EU:n roolia maailmanlaajuisissa terveyskysymyksissä. Komissio hyväksyi tiedonannon joitakin viikkoja sitten osana tämän vuoden syyskuussa pidettävän, vuosituhattavoitteita käsittelevän YK:n huippukokouksen valmisteluja.

Terveystilanteen parantamiseen tähtäävässä komission strategiassa on neljä pääajatusta. EU:n tulisi pyrkiä demokraattisempaan ja koordinoidumpaan terveydenhuollon maailmanlaajuiseen hallintoon ja varmistaa, että kehitysavulla autetaan kehitysmaita rakentamaan kestävät, kaikkien käytettävissä olevat terveydenhuoltojärjestelmät. EU:n pitäisi myös huolehtia siitä, että sen sisä- ja ulkopolitiikan aloilla toteutettavat toimet maailmanlaajuisten terveyskysymysten käsittelyssä ovat johdonmukaisia. Komissio haluaa myös parantaa maailmanlaajuisia terveyskysymyksiä koskevan tutkimuksen koordinointia ja lisätä tutkimusyhteistyötä kehitysmaiden kanssa, jotta uusin tieto ja uudet hoitomenetelmät tulisivat kehittyvien maiden asukkaiden saataville.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana terveyspolitiikka on kohonnut kansainvälisesti merkittävään asemaan ja terveydenhuoltoon osoitettu tuki on nelinkertaistunut yli 16 miljardiin euroon. Maailmassa on lukuisia esimerkkejä onnistuneista hankkeista ja konkreettisista saavutuksista, joiden varaan rakentaa. Jotta terveydenhuoltoon liittyvät vuosituhattavoitteet voitaisiin saavuttaa köyhimmissä maissa, tarvitaan kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä ja merkittäviä investointeja niiden sairauksien tutkimukseen, jotka ovat erityisen ongelmallisia juuri kehittyvissä maissa. Vuosina 2007—2009 EU on investoinut yli 200 miljoonaa euroa hankkeisiin, joissa tutkittiin hivin/aidsin, malarian ja tuberkuloosin ehkäisemistä ja hoitoa. Rahoitus oli peräisin tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta.

EU:n ulkoministerit keskustelevat komission tiedonannosta neuvoston kokouksessa 11. toukokuuta. Myös EU:n terveys- ja kehitysasioista vastaavat ministerit keskustelevat jatkotoimista kesäkuussa pidettävässä maailmanlaajuisia terveyskysymyksiä käsittelevässä korkean tason kokouksessa.

Tausta-asiakirjoja

Alkuun

Humanitaarinen apu

Järjestelmällisin toimin nälkää ja köyhyyttä vastaan

Komissio esitteli maaliskuun lopussa visionsa siitä, kuinka EU voisi torjua nälkää ja köyhyyttä aiempaa järjestelmällisemmällä tavalla sekä maksimoida humanitaarisen avun tuloksellisuuden kriisitilanteissa. EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ydinkysymyksiä ovat elintarviketurva, kestävä maatalous ja maaseudun kehittäminen.

Tavoitteena on auttaa kehitysmaita turvaamaan elintarvikkeiden saanti sekä katastrofitilanteissa että pitkällä aikajänteellä. Tärkeintä on saavuttaa ihmiset, jotka ovat ravinnon suhteen kaikkien haavoittuvimpia katastrofitilanteissa, lähinnä siis naiset ja lapset.

Pitkän aikavälin tavoitteena on turvata ihmisten toimeentulo ja tukea katastrofialueiden valmiuksia huolehtia omasta elintarviketurvastaan. Komissio tukeekin ympäristöystävällisen ja kestävän maatalouden mallia, joka on sovitettu kehitysmaiden ja markkinoiden realiteetteihin. EU keskittyy pienviljelijöiden tuottavuuden parantamiseen tukemalla maatalouden tehostamista ekologisesti kestävällä tavalla. Lisäksi halutaan parantaa maaseutuyhteisöjen selviytymiskykyä, tukea elintarviketurvaa parantavia hallintotavan muutoksia ja huolehtia siitä, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät saavat tarvitsemaansa apua.

Nälkä ja vajaaravitsemus ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti viime vuosina vaikuttaen kielteisesti yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vakauteen sekä vuosituhannen kehitystavoitteiden toteutumiseen. Elintarvikkeiden hinnannousu vuosina 2007 ja 2008 samoin kuin finanssikriisi ovat nekin koetelleet kehitysmaita ankarasti. EU pyrkii siksi vahvistamaan kansainvälisen humanitaarisen järjestelmän valmiuksia hätätilanteissa. Komissio aikoo myöntää lähes 3 miljardia euroa maailmanlaajuisen elintarviketurva-aloitteen tukemiseen vuosina 2010—2012. Aloitteesta sovittiin G8-maiden johtajien huippukokouksessa vuonna 2009.

EU:n elintarvikeapu

Humanitaarista elintarvikeapua koskeva tiedonanto ja valmisteluasiakirja

Alkuun

Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasiat

Rakennerahastoista tukea romanien osallistamiseen

EU-maiden tulisi käyttää tehokkaammin EU:n rakennerahastoja romaniväestön sosiaalisen ja taloudellisen integraation tukemiseen. Romaniyhteisöt ovat EU:n suurin etninen vähemmistö, ja ne joutuvat usein syrjinnän ja erottelun kohteeksi. Romaneja on EU:ssa arvioiden mukaan 10—12 miljoonaa.

Komissio esitti viime viikolla tiedonannon romaniväestön integraatiosta ja raportin, jossa arvioidaan kahden viime vuoden aikana osallistamisen alalla tapahtunutta kehitystä. Romanien tilanteen parantamiseksi on toteutettu monia toimenpiteitä sekä EU-maissa että koko unionin tasolla. Toimilla on pyritty mm. syrjinnän, erottelun ja rasistisen väkivallan torjuntaan sekä köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen, alhaisen koulutustason ja heikon asunto- ja terveystilanteen aiheuttaman noidankehän katkaisemiseen. Vuonna 2009 perustettiin myös romanien osallistamista käsittelevä eurooppalainen foorumi, ja siinä mukana olevat asiantuntijat ja päätöksentekijät ovat laatineet kymmenen perusperiaatetta romaniväestön osallistamiseksi.

Romaniväestön integraation on oltava elinikäistä: sen on ulotuttava päiväkodeista yleissivistävään opetukseen ja katettava aikuisväestön työllisyys sekä vanhustenhoito. Romanikysymykset tulisi ottaa huomioon kaikilla asiaankuuluvilla politiikan aloilla sekä jäsenmaissa että EU:n tasolla.

Rakennerahastojen tehokkaampaa hyödyntämistä koskevasta komission ehdotuksesta sekä muista EU-tason toimenpide-ehdotuksista keskusteltiin toisessa romaniväestöä käsittelevässä EU:n huippukokouksessa, joka järjestettiin viime viikolla. Huippukokoukseen osallistui EU-toimielinten, EU-maiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

EU ja romaniväestö

Alkuun

Kuluttajapolitiikka

EU:n yhteistyö vaarallisten tuotteiden suhteen tehokasta

Vaarallisia kulutustavaroita koskevan EU:n hälytysjärjestelmän RAPEXin kautta tehtyjen ilmoitusten määrä on edelleen kasvussa, ilmenee komission vuosittaisesta RAPEX-raportista. Vuonna 2009 tehtiin 7 prosenttia enemmän ilmoituksia edelliseen vuoteen verrattuna. Ilmoitusten määrä nousi 1866:sta 1993:een.

Vuoden 2009 listan kärjessä ovat lelut (472 ilmoitusta), vaatteet ja tekstiilit (395 ilmoitusta) ja moottoriajoneuvot (146 ilmoitusta). Näiden osuus oli 60 prosenttia kaikista vakavan riskin aiheuttavia tuotteita koskevista ilmoituksista. Neljäntenä olivat sähkölaitteet (138 ilmoitusta).

Useimmiten vaaralliset tuotteet ovat edelleen peräisin Kiinasta. Niiden RAPEXin kautta ilmoitettujen tuotteiden määrä, joiden alkuperämaana on Kiina, kasvoi vuoden aikana vähän (59 prosentista 60 prosenttiin).

Kaikki EU-maat osallistuivat RAPEX-järjestelmään. Eniten ilmoituksia tekivät Espanja, Saksa, Kreikka, Bulgaria ja Unkari. Näiden maiden tekemien ilmoitusten osuus oli 47 prosenttia kaikista järjestelmän kautta ilmoitetuista vakavan riskin aiheuttavista tuotteista.

RAPEX-järjestelmä on ollut toiminnassa kuusi vuotta, ja sen kautta tehtyjen ilmoitusten määrä on tänä aikana yli nelinkertaistunut (468:sta vuonna 2004 viime vuoden 1993:een). RAPEX-ilmoitusten määrän kasvun ja järjestelmän lisääntyneen toimintakyvyn taustalla ovat EU-maiden viranomaisten valvontatoimien ja resurssien käytön tehostuminen. Eurooppalaiset yritykset myös suhtautuvat kulutustavaroiden turvallisuutta koskeviin velvoitteisiinsa vakavammin ja ovat valmiimpia vetämään vaaralliset tuotteet markkinoilta. EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävä yhteistyö on lisäksi tehostunut.

Raportin julkistamisen yhteydessä esiteltiin myös 13 maata kattaneen, lelujen turvallisuuteen kohdistuneen EU:n tarkastusoperaation tulokset. Viranomaiset tarkastivat operaation yhteydessä yli 14 000 lelua ja selvittivät, olivatko ne turvallisuusmääräysten mukaisia. Noin 20 prosenttia tarkastetuista leluista ei täyttänyt asiaankuuluvia turvallisuusvaatimuksia. EU-maiden viranomaiset ryhtyivät toimenpiteisiin vaarallisten lelujen suhteen.

Lisätietoa

Alkuun

Kuluttajapolitiikka

Rajat ylittävä kauppa ei kasva toivottua vauhtia

Komissio on julkaissut kuluttajamarkkinoita koskevan kevään tulostaulun, joka paljastaa, että EU:n kuluttajat eivät vieläkään saa sisämarkkinoista parasta mahdollista hyötyä. Sisämarkkinoiden tarkoitus on nimenomaan tarjota kuluttajille enemmän valinnanvaraa ja edullisempia hintoja. Rajat ylittävälle kaupankäynnille on kuitenkin esteitä, joiden vuoksi monet kauppiaat eivät suostu toimittamaan tuotteita ulkomaille. Raporttien mukaan yli 60 % rajat ylittävistä tilauksista epäonnistuu.

Rajat ylittävä kauppa kasvaakin varsin verkkaisesti: vuonna 2009 vain 29 % kuluttajista teki lainkaan ostoksia toisessa EU-maassa (25 % vuonna 2008) ja vain 25 % vähittäismyyjistä myi tavaraa johonkin toiseen EU-maahan (20 % vuonna 2008). Kotimaassa tapahtuvan ja rajat ylittävän verkkokaupan välinen ero kasvaa: 34 % EU:n kuluttajista osti tavaroita tai palveluja sähköisesti kotimaassaan toimivilta myyjiltä vuonna 2009 (28 % vuonna 2008), mutta vain 8 % teki tilauksia muista EU-maista (6 % vuonna 2008).

Komissio pyrkii poistamaan olemassa olevia esteitä toimenpidepaketilla, johon kuuluu esimerkiksi jälleenmyyjiä koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen. Myös rajat ylittävien riitojen ratkaisua aiotaan tehostaa.

Tulostaulusta käy lisäksi ilmi, että kuluttajien olosuhteet ovat heikentyneet monissa maissa. Olosuhteiden mittareita ovat mm. kuluttajien luottamus viranomaisiin, kauppiaisiin, mainostajiin ja kuluttajajärjestöihin sekä valitusten käsittelyn tehokkuus. Talouskriisillä on ollut kielteinen vaikutus olosuhteisiin.

Tulostaulun mukaan kuluttajien kyvyssä ostaa tavaroita ja palveluja on suuria eroja EU-maiden välillä, kun otetaan huomioon sekä keskimääräiset tulot että hintatasot. Kuudessa maassa ostokyky on alle puolet EU:n keskiarvosta. Yllättävää kyllä, eläminen rikkaammissa EU-maissa on kuluttajille edullisempaa korkeammasta hintatasosta huolimatta. Ostokyky on selvästi paras Luxemburgissa, ja seuraavina ovat Iso-Britannia, Kypros, Hollanti ja Itävalta.

Kuluttajamarkkinoiden tulostaulusta saadaan näyttöä siitä, miten sisämarkkinat toimivat kuluttajien kannalta (valinnanvara, kilpailukykyiset hinnat ja tyytyväisyys). Syksyn tulostaulu julkaistaan lokakuussa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Toimittajakilpailu

Medianäkyvyyttä eurooppalaiselle köyhyydelle

Komissio on käynnistänyt kilpailun Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden 2010 aiheista raportoiville toimittajille. Teemavuoden toimittajakilpailuun voivat osallistua painettujen, verkko- ja audiovisuaalisten viestinten toimittajat.

Kilpailuun voi esittää artikkeleita ja audiovisuaalisia raportteja, jotka on julkaistu tai lähetetty viestimissä jossakin EU-maassa, Islannissa tai Norjassa 1. lokakuuta 2009 ja 31. elokuuta 2010 välisenä aikana. Toimittajat voivat lähettää kilpailutöitään teemavuoden 2010 sivuston kautta 31. elokuuta 2010 saakka. Omintakeisimmat ja uutisarvoltaan parhaimmat raportit palkitaan osallistujamaissa (palkintosumman suuruus 800 euroa) ja Euroopan tasolla (palkintosummat ovat 4 500, 3 000 ja 2 000 euroa). Euroopan tason kilpailun voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa 17. joulukuuta 2010 Brysselissä.

Alkuun

Julistekilpailu

Julistekilpailun voittajat valittu

"Piirrä minulle oikeudet!" –julistekilpailun voittajat on valittu. Kilpailuun osallistui kymmeniä kouluja Suomesta. Kilpailu käytiin kahdessa ikäsarjassa (10—14-vuotiaat ja 15—18-vuotiaat). Nuorempien sarjan voitti Teuvan yhteiskoulun Jynssääjät-joukkue, ja 15—18-vuotiaiden sarjassa voiton vei Children-joukkue Tammerkosken lukiosta. Kilpailutyöt ovat nähtävillä komission Suomen-edustuston kotisivuilla.

Kilpailutehtävänä oli suunnitella juliste, jonka aiheena on jokin lapsen oikeuksien yleissopimukseen kirjatuista oikeuksista. Kilpailun tavoitteena oli lisätä nuorten tietoa oikeuksistaan, jotta he voisivat puolustaa niitä paremmin.

Kilpailu järjestettiin samaan aikaan jokaisessa EU-maassa. Euroopan tason kilpailuun lähetetään kustakin maasta kummankin sarjan voittaja. Nyt jäämme siis odottamaan, kuinka teuvalaiset ja tamperelaiset pärjäävät kisan seuraavassa vaiheessa.

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

17.4. Miten ulos talouskriisistä — naiset vastaavat (Helsinki)

Demarinaiset järjestävät Eurooppasalissa kaikille avoimen keskustelutilaisuuden lauantaina 17.4. klo 13—16. Äänessä mm. Isabella Bakker, Yorkin yliopiston professori, Liisa Jaakonsaari, Euroopan parlamentin talouskriisivaliokunnan varapuheenjohtaja sekä Arja Alho, VTT, tutkija. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.demarinaiset.fi, Eurooppasali: p. (09) 6226 5421

19.4. Sosiaalipoliittinen paneelikeskustelu (Helsinki)

Maanantaina 19. huhtikuuta klo 9.30—11 järjestetään Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31) tilaisuus, jonka aikana julkistetaan Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoteen liittyvä raportti "Mikä meitä jakaa? Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa". Aiheesta järjestettävässä paneelikeskustelussa ovat mukana Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, teatteriohjaaja Susanna Kuparinen sekä tutkimusprofessori Sakari Hänninen ja tutkija Jouko Karjalainen THL:stä. Samana päivänä julkistetaan verkossa myös valokuvataiteilija Magi Viljasen Näe köyhyys –näyttely. Lisätietoa Eurooppasalista, p. (09) 6226 5421

20.4. Julisteita köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaa (Turku)

Vuosi 2010 on EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Paasikivi-opisto järjesti teemavuoden kunniaksi julistekilpailun, jonka tarkoituksena oli kiinnittää opiskelijoiden huomio ympäröivän maailman sosiaalisiin ongelmiin. Kilpailun palkinnot jaetaan tiistaina 20. huhtikuuta klo 13 Turun pääkirjaston lasten ja nuorten osaston Stoorissa (Linnankatu 2). Kilpailuun osallistuneet julisteet ovat myös esillä Stoorissa 12.4.—2.5.

23.4. Meppi EU-päättäjänä -yleisöluento (Helsinki)

Eduskuntatiedotuksen ja Uudenmaan Eurooppatiedotuksen yleisöluentosarja "Kuka päättää EU:ssa? Miten Suomi vaikuttaa?" jatkuu. Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki luennoi aiheesta "Meppi EU-päättäjänä" perjantaina 23. huhtikuuta kello 13—14 eduskunnan Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Lisätiedot: satu.raisamo@eduskunta.fi, p. (09) 432 2484.

25.4. Mahdollisuuksien tori –tapahtuma (Lahti)

Päijät-Hämeen Eurooppatiedotus on mukana Mahdollisuuksien tori -tapahtumassa Lahden satamassa sunnuntaina 25. huhtikuuta klo 11—15. Eurooppatiedotuksen osasto löytyy makasiinirakennuksesta. Tapahtuman tämän vuoden teemana on ilmastonmuutos.

28.4. Elokuvanäytös La luz prodigiosa (Helsinki)

Espanjan suurlähetystö esittää Miguel Hermoson ohjaaman elokuvan La luz prodigiosa (Ihmeellinen valo) keskiviikkona 28. huhtikuuta klo 18—19.40 Eurooppasalissa (Pohj.esplanadi 31). Elokuvan kieli on espanja, tekstitys englanniksi. Tilaisuus on maksuton.

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu