http://ec.europa.eu/finland/
4 12/2010

Viikkotiedote 25.3.2010
  Energia


Tavoitteena kestävän energian Eurooppa

Tällä viikolla vietetään kestävän energian teemaviikkoa. Tänä vuonna viikon keskeisiä teemoja ovat kaupunkiliikenne ja sähkönjakelussa käytettävät ns. älyverkot, joissa uutta teknologiaa hyödyntämällä voidaan vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Viikon aikana käsitellään myös komission viikon alussa esittelemää strategiaa, jolla pyritään vähentämään EU:n riippuvuutta fossiilisista energialähteistä.

Teemaviikon päätapahtumat järjestetään Brysselissä. Viikon ohjelmassa on keskustelutilaisuuksia ja kokouksia, joihin osallistuu runsaasti energiamarkkinoiden toimijoita. Viikon aikana jaetaan myös kestävän energian palkinnot innovatiivisille ja kunnianhimoisille hankkeille. Eri puolilla Eurooppaa järjestetään lisäksi satoja energia-aiheisia tapahtumia. Esimerkiksi Suomessa ohjelmassa on seminaareja, joiden aiheena Kouvolassa (24.3.) ja Kuopiossa (25.3.) on energiatehokkuus ja Vaasassa (26.3.) uusiutuvat energialähteet.

Teemaviikko järjestetään vuosittain osana EU:n Kestävän energian Eurooppa -kampanjaa. Sen tavoitteena on edistää kestävän energian tuotantoa ja käyttöä kansalaisten, yritysten ja viranomaisten keskuudessa. Kestävä energiantuotanto on EU:n pitkän aikavälin talousstrategian ja ilmastonmuutoksen vastaisten toimien keskeisiä tekijöitä. EU on sitoutunut vuoteen 2020 mennessä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia, parantamaan energiatehokkuutta 20 prosenttia ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta niin, että niistä saadaan 20 prosenttia tarvittavasta energiasta.

Lisätietoa EU:n ilmastotoimista

Alkuun

Työmarkkinat

Työaikasäännöt taas tarkasteluun

Komissio suunnittelee nykyisten työaikasääntöjen laajamittaista uudelleentarkastelua. Tavoitteena on suojella työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä tarjota yrityksille ja työntekijöille lisää joustonvaraa kuitenkaan lisäämättä yritysten ja varsinkaan pk-yritysten hallinnollista rasitusta.

Voimassa olevaa lainsäädäntöä on pyritty uudistamaan aiemminkin. Komissio esitti laajojen kuulemisten jälkeen vuonna 2004 ehdotuksen työaikadirektiivin muuttamiseksi. Ehdotuksella oli tarkoitus ratkaista ongelmia, jotka lainsäädäntö ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö olivat jättäneet avoimiksi. Sillä haluttiin selkeyttää direktiivin soveltamista päivystysaikaan tietyillä sektoreilla, lisätä joustonvaraa viikoittaisen työajan laskemisessa ja tarkastella uudelleen henkilökohtaista mahdollisuutta poiketa 48 tunnin enimmäistyöajasta. Huhtikuussa 2009 hallitusten edustajat ja Euroopan parlamentti totesivat kuitenkin, etteivät ne pystyneet pääsemään ehdotuksesta sopuun.

Sittemmin keskusteluun on otettu mukaan muitakin kysymyksiä, jotka heijastelevat työelämässä kahdenkymmenen viime vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Esimerkiksi keskimääräinen viikkotyöaika on EU:ssa lyhentynyt: se oli 39 tuntia vuonna 1990 ja enää 37,8 tuntia vuonna 2006. Osa-aikaisten työntekijöiden osuus työvoimasta on kasvanut vuosien 1992 ja 2009 välillä 14:stä 18,8 prosenttiin. Ihmisten työaika vaihtelee entistä enemmän niin vuositasolla kuin koko työuran mittaankin. Taustalla on työ- ja yksityiselämää tasapainottavien järjestelyjen yleistyminen.

Komissio haluaa nyt kerätä Euroopan tason työmarkkinaosapuolten näkemyksiä siitä, pitäisikö EU:n tasolla ryhtyä toimiin työaikadirektiivin tarkistamiseksi.

Työmarkkinaosapuolilla on kuusi viikkoa aikaa esittää näkemyksensä. Komissio tekee samaan aikaan kattavan vaikutustenarvioinnin, jossa tarkastellaan myös direktiivin oikeudellista soveltamista jäsenmaissa sekä selvitetään direktiivin tarkistamisen kannalta merkityksellisiä sosiaalisia ja taloudellisia näkökohtia.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Turvallisuus ja kansainvälinen yhteistyö

EU ja USA aloittavat neuvottelut pankkitietojen siirtämisestä terrorismin torjumiseksi

Tällä viikolla hyväksyttiin ehdotus, joka valtuuttaa komission aloittamaan neuvottelut USA:n hallituksen kanssa pankkitietojen siirtämisestä terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman (TFTP) puitteissa. Komissio haluaa saada sopimuksen aikaan tänä kesänä.

Komissio valtuutetaan neuvottelemaan henkilötietojen suojan vahvistamisesta sopimuksessa. Tietoja voidaan luovuttaa yksinomaan terrorismin torjuntaa varten, ja suurten tietokokonaisuuksien siirto EU:n ulkopuolisille maille kielletään ehdottomasti (ainoastaan vihjetietoja voidaan siirtää). EU haluaa siis rajoittaa USA:n viranomaisille siirrettävien henkilötietojen määrää. Se haluaa myös varmistaa, että tietoja säilytetään yleensä enintään viisi vuotta. Lisäksi EU:lla on oikeus irtisanoa sopimus, jos tietosuojatakeita rikotaan.

Euroopan parlamentti kieltäytyi tämän vuoden helmikuussa hyväksymästä terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa koskevaa väliaikaista sopimusta. Sen jälkeen oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa kokoontuneet jäsenmaat totesivat, että uusi EU:n ja Yhdysvaltojen välinen TFTP-sopimus on tarpeellinen TFTP-ohjelman säilyttämiseksi.

Ehdotuksen mukaan komissio sitoutuu tiedottamaan Euroopan parlamentille neuvottelujen etenemisestä yksityiskohtaisesti niiden kaikissa vaiheissa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Perusoikeudet ja kansalaisuus

Oikeusvarmuutta kansainvälisissä avioeroissa

Itävaltalainen nainen ja englantilainen mies menevät naimisiin Isossa-Britanniassa. He saavat lapsen ja muuttavat kahdeksi vuodeksi Itävaltaan. Sen jälkeen mies lähtee omille teilleen ja vaimo päättää hakea avioeroa. Kummassa maassa sitä pitäisi hakea?

Vuosittain tuhannet eurooppalaiset joutuvat pohtimaan tätä, koska jokaisella EU-maalla on erilaiset säännöt sen ratkaisemiseksi, minkä maan lakia avioerotapauksissa sovelletaan. EU-maista 20 ratkaisee sovellettavan lain nk. liittymäperusteiden — muun muassa kansalaisuuden ja oleskelupaikan — mukaan. Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Latviassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Kyproksessa sovelletaan puolestaan kansallista lakia. Ristiriitaiset säännöt aiheuttavat oikeudellisia ongelmia ja lisäkustannuksia.

Kymmenen EU-maata (Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Ranska, Romania, Slovenia ja Unkari) on ilmoittanut haluavansa turvautua tiiviimpään yhteistyöhön ongelmien ratkaisemiseksi. EU-komissio on nyt ehdottanut näille maille ratkaisuksi asetusta, jonka nojalla puolisot voisivat itse valita, minkä maan lakia heidän avioeroonsa sovelletaan, kunhan jommallakummalla puolisolla on jonkinlainen side kyseiseen maahan. Jos puolisot eivät pystyisi keskenään sopimaan, minkä maan lakia sovelletaan, tuomioistuimet päättäisivät siitä yhteisten sääntöjen mukaisesti.

Säädöksen tavoitteena on myös suojata heikommassa asemassa olevaa puolisoa. Nykyään puoliso, jolla on varaa matka- ja oikeudenkäyntikuluihin, voi hakea avioeroa maassa, jonka laki on hänen kannaltaan edullinen. Uudet säännöt estäisivät oikeuspaikkakeinottelun tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenmaiden välillä.

Ehdotettu EU-asetus koskisi aviopuolisoita, jotka ovat eri maiden kansalaisia tai asuvat eri maissa tai yhdessä oman kotimaansa ulkopuolella. Tällaisia avioliittoja solmitaan EU:ssa vuosittain noin 300 000.

Koska asetus perustuu ns. tiiviimmän yhteistyön järjestelyyn, se koskee vain yhteistyössä mukana olevia 10 EU-maata. Muilla EU-mailla on kuitenkin halutessaan mahdollisuus liittyä yhteistyöhön. Seuraavaksi kaikki jäsenmaat äänestävät siitä, saavatko tiiviimpää yhteistyötä haluavat maat toteuttaa hankkeensa. Hankkeelle tarvitaan myös Euroopan parlamentin hyväksyntä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Televiestintä

Matkapuhelimen käyttö laivoilla helpottuu

Komissio on vahvistanut uudet säännöt, joiden ansiosta EU:n aluevesillä matkustavien on helpompi soittaa matkapuheluja ja lähettää ja vastaanottaa tekstiviestejä silloin, kun alukset liikkuvat mantereella toimivien matkaviestintäverkkojen ulkopuolella. Komission päätöksellä taataan 900 MHz:n ja/tai 1800 MHz:n GSM-radiotaajuuksien käytettävyys alusten viestintäpalveluihin. Lisäksi varmistetaan, että alusten mobiilipalvelut eivät vaikuta mantereella toimiviin palveluihin niin, että rannikolla matkapuhelintaan käyttävät voisivat tahtomattaan joutua alusten mobiilipalvelujen piiriin.

Alusten matkaviestintäpalvelut toimivat aluksille asennettujen pienten tukiasemien avulla. Tukiasemat yhdistävät matkapuhelimet mantereella toimivaan verkkoon satelliitin välityksellä. Näin tavallisen matkapuhelimen käyttö laivalla on mahdollista. Aluksilla tarjotaan samoja palveluja kuin mantereella sijaitsevissa mobiiliverkoissa, mutta korkeampaan hintaan satelliitin takia. Kapasiteetti, joka on käytettävissä edistyneempiin palveluihin, kuten mobiilidatasiirtoon, on myös rajallisempi.

Uudet säännöt avaavat tietä myös innovatiivisille sovelluksille. Keskeytymätön yhteys merellä liikkuviin aluksiin mahdollistaa esimerkiksi rahdin reaaliaikaisen valvonnan etäantureiden välityksellä. Kontin lämpötilaa ja kosteutta voidaan valvoa etäältä käsin, ja aluksilla kuljettavien tavaroiden laatu voidaan näin tarkastaa milloin tahansa.

EU-mailla on kaksitoista kuukautta aikaa tehdä kyseisillä taajuuskaistoilla tilaa alusten mobiilipalveluille ja mukauttaa kansallisia lakejaan päätöksen mukaisiksi. Niiden olisi myös huolehdittava siitä, että kuluttajat saavat riittävästi tietoa alusten mobiilipalvelujen käyttöehdoista.

Komissio on myös antanut suosituksen, jossa EU-maita kehotetaan vapauttamaan lupamenettelyjään siten, että yhdessä maassa alusten mobiilipalvelujen tarjoamiseen luvan saanut operaattori voisi samalla luvalla tarjota palvelujaan muidenkin EU-maiden aluevesillä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Kansanterveys

Tietotekniikka terveydenhoidon apuna

Viime viikolla vietettiin sähköisten terveyspalvelujen teemaviikkoa. EU-maiden terveysministerit kokoontuivat silloin Barcelonaan päättämään uusista sähköisen terveydenhuollon tavoitteista. Samanaikaisesti Barcelonassa järjestettiin myös terveysalan ja tietotekniikan ammattilaisten vuotuinen kokous ja messut, joilla esiteltiin alan uusimpia kehityssuuntauksia.

Sähköisellä terveydenhuollolla tarkoitetaan sähköisten palveluiden ja viestintätekniikan hyödyntämistä terveydenhuollossa. Sähköiset palvelut ovat keskeisessä asemassa, kun kehitetään yhtenäisiä terveysalan markkinoita ja halutaan pitää kustannukset kurissa.

EU:ssa terveysmenojen osuus on tällä hetkellä 4—11 prosenttia bruttokansantuotteesta ja 10—18 prosenttia julkisista kokonaismenoista. Tulevina vuosina verovaroilla ylläpidettyjen terveydenhuoltojärjestelmien rahoituksen tarve kasvaa, koska palveluiden kysyntä lisääntyy väestön ikääntymisen vuoksi. Ennusteen mukaan vuoden 2050 paikkeilla EU:n väestöstä noin 40 prosenttia on yli 65-vuotiaita, eikä työikäisiä veronmaksajia puolestaan ole riittävästi. Tähänkin ongelmaan etsitään uusia ratkaisuja tietotekniikasta.

Tietotekniikka muuttaa jo eurooppalaista terveydenhuoltoa, mutta EU:n mielestä tämä kehitys saisi olla vielä nopeampaa. Vuonna 2008 EU määritteli sähköisen terveydenhuollon teollisuuden yhdeksi kuudesta nousevasta alasta, jolla EU:sta voi tulla maailmanlaajuinen markkinajohtaja. Sähköisen terveydenhuollon teollisuus on terveysalan kolmanneksi suurin sektori lääketeollisuuden ja lääketieteellisten laitteiden jälkeen. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi tietoverkkojen, sähköisten rekisterien ja terveysportaalien kehittämisessä.

Suurin osa eurooppalaisista lääkäreistä käyttää nykyisin tietokonetta tiedon tallentamiseen ja välittämiseen. Kuitenkin vain harvat hyödyntävät muita tietoteknisiä sovelluksia kuten sähköisiä lääkemääräyksiä ja potilaan tilan etäseurantaa. Potilastietoja vaihdetaan yli valtiollisten rajojen vain harvoin, mikä aiheuttaa yhä enemmän ongelmia nykyisin, kun ihmiset liikkuvat entistä enemmän.

EU ja kansanterveys

Alkuun

Elinkeinoelämä

Eurooppayhtiömuotoa koskeva kysely käynnistyi

Eurooppalaiset yritykset ovat vuoden 2004 lokakuusta lähtien voineet perustaa eurooppayhtiöitä. Eurooppayhtiön perustaminen antaa useammassa kuin yhdessä EU-maassa toimiville yrityksille mahdollisuuden siirtää rajojen yli harjoittamansa liiketoiminta yhteen eurooppalaiseen yhtiömuotoon. Näin ne voivat vähentää sisäisiä kustannuksiaan, joita useassa maassa toimiminen aiheuttaa, ja parantaa kilpailukykyään sisämarkkinoilla.

Eurooppayhtiömuoto on osoittautunut hyvin suosituksi joissakin EU-maissa, kun taas toisissa se ei ole saanut tuulta purjeisiinsa. Rekisteröityjä eurooppayhtiöitä oli syyskuussa 2009 yhteensä 431. Tunnettuja esimerkkejä menestyvistä eurooppayhtiöistä ovat saksalaiset Allianz, BASF, Porsche, Fresenius ja MAN, ranskalainen SCOR, luxemburgilainen Elcoteq ja itävaltalainen Strabag.

Komissio on nyt käynnistänyt kyselyn selvittääkseen, pitäisikö eurooppayhtiön sääntöjä muuttaa, jotta ne toimisivat nykyistä paremmin ja yhtiömuodon käyttö koko unionissa lisääntyisi. Kyselyn pohjana on selvitys, johon pyydetään kommentteja sidosryhmiltä. Sidosryhmiltä toivotaan näkemyksiä mm. eurooppayhtiön perustamista edistävistä ja haittaavista tekijöistä, käytännön ongelmista, joita yritykset ovat kohdanneet perustaessaan eurooppayhtiöitä, sekä siitä, miten eurooppayhtiöt ovat jakautuneet eri EU- ja ETA-maiden kesken ja miten nykyistä lainsäädäntöä voitaisiin parantaa.

Kyselyyn saatavat vastaukset otetaan huomioon myös raportissa, jonka komissio antaa eurooppayhtiöitä koskevan asetuksen soveltamisesta käytäntöön. Kyselyyn voi vastata 23. toukokuuta 2010 saakka.

Lisätietoja kyselystä

Alkuun

Kilpailu

 

Mitalia suunnittelemaan!

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on yksi EU:n toimielimistä, ja sen toimipaikka sijaitsee Luxemburgissa. Tilintarkastustuomioistuimen pääasiallisena tehtävänä on tarkastaa Euroopan unionin talousarvio. Nyt tilintarkastustuomioistuin on käynnistänyt kilpailun, jossa tehtävänä on suunnitella mitali, jota tuomioistuin voisi jakaa muistoksi vierailijoilleen. Voittajalle on luvassa 1000 euron palkinto. Kilpailuaikaa on 15. kesäkuuta saakka.

Alkuun

Avoimia toimia

Avoimia toimia

·         Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto ECHA hakee johtajaa ICT-osastolleen. Hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät ECHA:n kotisivuilta. Hakuaika päättyy 22. huhtikuuta klo 12.

·         Luxemburgissa toimiva EU-elinten käännöskeskus hakee latvian kääntäjiä ja ranskan kääntäjiä ((hakuaika päättyy 9. huhtikuuta) sekä hallintovirkailijoita määräaikaiseen työsuhteeseen hallinto- ja budjettiosastolleen (hakuaika päättyy 23. huhtikuuta).

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri
 

Tapahtumakalenteri

26.3. EU arjessa (Joensuu)

EU arjessa –tapahtumakiertue alkaa perjantaina 26. maaliskuusta Joensuusta, jossa aiheena on raja. Tapahtumassa pohditaan sitä, miten EU:n ja Venäjän rajan läheisyydessä eläminen näkyy pohjoiskarjalaisten arjessa. Päivän ohjelmassa on kouluvierailuja, yleisötapahtumia ja keskustelutilaisuus. Perjantaina myös muualla Suomessa olevilla on mahdollisuus olla hengessä mukana Joensuussa radion välityksellä. Radion web-sivulta löytyy painike "kuuntele lähetystä".

7.4.   Nuorisotyöttömyyden tulevaisuustuskat? (Helsinki)

Eduskunnan elämäntapa- ja nuorisoryhmä ja kansalaisjärjestöjen järjestelytoimikunta (Elämäntapaliitto ry, Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry ja Kunnon Elämä ry) järjestävät keskustelutilaisuuden keskiviikkona 7. huhtikuuta klo 10—12.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Tilaisuus on osa Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta. Tilaisuuden ohjelma.

9.4.   Kuka EU:ssa päättää? Miten Suomi vaikuttaa? (Helsinki)

Uudenmaan Eurooppatiedotus ja Eduskuntatiedotus järjestävät keväällä 2010 yhteisen luentosarjan, jossa valotetaan EU:n päätöksentekojärjestelmää ja Suomen vaikuttamistapoja EU:ssa. Luennot pidetään Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Perjantaina 9.4. klo 12—13 luennointivuorossa ovat maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja EU-yksikön päällikkö Matti Hannula. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

12.4. Kirjallisuusilta Eurooppasalissa (Helsinki)

Kirjailija Susanna Alakoski on tähtivieraana kirjallisuusillassa, joka järjestetään maanantaina 12. huhtikuuta klo 17.30—20 Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31). Alakoski kertoo illan aikana teoksistaan ja niissä käsiteltävistä teemoista. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä kirjailijalle. Tilaisuus on kaksikielinen. Tilaisuuden järjestävät Euroopan komissio, Hanasaari − Hanaholmen ja Schildts. Ilmoittautumiset: DGT-Helsinki@ec.europa.eu.

 Viikkotiedote ilmestyy seuraavan kerran 15. huhtikuuta. Toivotamme lukijoillemme hyvää pääsiäistä!

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu