http://ec.europa.eu/finland/
4 11/2010

Viikkotiedote 18.3.2010
Talous


Komissio arvioi 14 maan vakaus- ja lähentymisohjelmat

EU-komissio esitti tällä viikolla arvionsa Suomen ja 13 muun EU-maan tarkistetuista vakaus- ja lähentymisohjelmista. Arvioiduista ohjelmista nousee esiin kaksi keskeistä piirrettä: talouden syöksykierteen pysäyttämiseksi käyttöön otetut elvytystoimet ja viime vuoden lopussa sovittu finanssipoliittinen irtautumisstrategia. Vuosi 2010 on yleisesti vielä elvytysvuosi, mutta vuonna 2011 pyritään jo voimakkaasti vakauttamiseen.

Valtaosa jäsenmaista on tällä hetkellä liiallista alijäämää koskevan menettelyn kohteena. Alijäämää ovat kasvattaneet automaattisten vakauttajien toiminta sekä harkinnanvaraiset elvytystoimet, joita on toteutettu poikkeuksellisten taloudellisten olojen vuoksi Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa noudattaen. Arvioiduista maista vain Bulgaria ja Viro aikovat pitää julkisen talouden alijäämän vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetuissa rajoissa eli alle 3 prosentissa suhteessa BKT:hen ohjelmakauden ajan.

Komissio toteaa, että julkisen talouden ennusteet perustuvat lähes kaikissa ohjelmissa melko optimistisiin kasvuodotuksiin. On siis mahdollista, että julkisen talouden tulokset jäävät kaavailtua heikommiksi. Julkisen talouden vakauttamisstrategioita heikentää useissa tapauksissa myös se, ettei niitä tueta riittävästi konkreettisilla toimenpiteillä vuodesta 2011 lähtien.

Suomen osalta arviossa todetaan, että maa hyväksyi vuonna 2009 talouskriisin vuoksi tuntuvia finanssipoliittisia elvytystoimia ja aikoo harjoittaa kannustavaa finanssipolitiikkaa myös vuonna 2010. Julkisen talouden rahoitusasema on sen vuoksi heikentynyt jyrkästi alijäämäiseksi, ja alijäämän ennakoidaan ylittävän vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätyn 3 prosentin viitearvon väliaikaisesti vuonna 2010. Alijäämän ennakoidaan supistuvan sen jälkeen asteittain alle viitearvon, mutta vakauttamistoimia ei täsmennetä. Suomen ohjelman keskipitkän aikavälin kasvuennusteet ovat huomattavan optimistisia, ja tulokset voivat osoittautua ennakoitua heikommiksi. Suomen pitäisikin varmistaa, että alijäämän viitearvon ylittyminen pysyy hallinnassa ja väliaikaisena, ja määritellä strategia, jolla palautetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys.

Kaikki komission maakohtaiset suositukset

Alkuun

Maatalous

Aiheettomasti maksettuja maataloustukia peritään takaisin

Komissio on päättänyt periä jäsenmailta takaisin yhteensä 346,5 miljoonaa euroa niiden aiheettomasti maksamia maataloustukia. Varat peritään takaisin EU:n sääntöjen laiminlyönnin tai tarkastusmenetelmien riittämättömyyden vuoksi.

Varoja peritään takaisin 19 EU-maalta. Eniten maksuja joutuu palauttamaan Kreikka, jonka palautus on yhteensä 132,4 miljoonaa. Kreikka joutuu palauttamaan varoja puuvillan valvontajärjestelmän puutteiden vuoksi sekä hallinto- ja valvontajärjestelmän vakavien ja jatkuvien puutteiden vuoksi. Palautusten määrä nousee suureksi myös Puolassa (92 milj. euroa), Espanjassa (50 milj. euroa), Iso-Britanniassa (14,2 milj. euroa) ja Hollannissa (10,4 milj. euroa). Suomikin on mukana perintälistalla, mutta takaisin palautettava määrä on vain 2 400 euroa. Syynä Suomen palautuksiin on rahoitusta koskevien enimmäismäärien ylittäminen.

Jäsenmaat vastaavat yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) mukaisten menojen maksatuksesta ja tarkastamisesta. Komissio puolestaan varmistaa, että maat ovat käyttäneet varat moitteettomasti.

Maatalousbudjetin hallinnointia käsittelevä yleisesite

Alkuun

Teollisuus ja yrittäjyys

Euroopassa tarvitaan enemmän innovointia

Innovaatioiden tuotanto lisääntyi useimmissa EU-maissa tasaisesti vuoteen 2008 saakka, osoittaa kuluvalla viikolla julkaistu Euroopan innovaatioiden tulostaulu. Viime aikojen talouskriisi jarruttaa kuitenkin kehitystä, vaikka sen vaikutukset eivät vielä näykään tulostaulussa kokonaisuudessaan. Alustavien tietojen mukaan voidaan päätellä, että eniten kriisistä ovat kärsineet ne maat, joissa innovaatioiden tuotanto oli heikompaa jo ennen taantumaa.

Ruotsi, Suomi, Saksa, Iso-Britannia ja Tanska ovat aiempien vuosien tapaan edelleen EU:n innovaatiojohtajia. Näistä maista Suomi ja Saksa ovat lisänneet innovointivauhtiaan nopeimmin, kun taas Iso-Britanniassa ja Tanskassa kehitys on jäänyt polkemaan paikalleen. Innovaatiojohtajilla tarkoitetaan tulostaulussa maita, joiden innovaatiovauhti ylittää selvästi arvioinnissa mukana olevien maiden keskiarvon.

Tulostaulussa heikoimmin pärjäävät puolestaan Bulgaria, Latvia ja Romania, jotka panostavat innovointiin muita EU-maita selvästi vähemmän. Ne ovat viime vuosina pyrkineet ottaman muiden etumatkaa kiinni, mutta talouskriisi on hidastanut niiden edistymistä.

Uusimpien tilastojen perusteella voidaan myös todeta, että EU:lla on vaikeuksia USA:n innovaatioetumatkan kuromisessa umpeen, vaikka se jättääkin innovaatiovauhdissa vielä selvästi taakseen Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan nousevat taloudet.

Vuosittain julkaistavassa innovaatioiden tulostaulussa arvioidaan kaikkien EU-maiden sekä Kroatian, Serbian, Turkin, Islannin, Norjan ja Sveitsin innovaatiovauhtia. Innovointia arvioidaan viiden vuoden ajanjaksolla 29 indikaattorin perusteella. Tarkasteltaviin indikaattoreihin kuuluvat mm. henkilöresurssit, rahoitus ja tuet, investoinnit, yrittäjyys, tulokset ja taloudelliset vaikutukset.

Alkuun

Ihmisoikeudet

Perusoikeuksien suojelu EU:ssa vahvistuu

Perusoikeuksien suojelu EU:ssa vahvistuu entisestään, sillä EU aikoo liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Komissio on juuri esittänyt ohjeet, joiden pohjalta liittymisestä neuvotellaan.

EU:n liittyminen ihmisoikeussopimukseen tuo perusoikeuksien suojeluun EU:ssa uuden valvontamekanismin. Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) saa toimivallan tarkastella EU:n toimielinten, elinten ja virastojen antamia säädöksiä sekä EU-tuomioistuimen tuomioita siltä kannalta, ovatko ne Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisia. Liittyminen tuo myös yksityishenkilöille uuden oikeussuojakeinon, sillä he voivat kaikki kotimaiset keinot käytettyään nostaa EIT:ssä kanteen unionia vastaan perusoikeuksien loukkaamisesta. Liittyminen on tärkeää myös symbolisesti: se osoittaa, että EU haluaa tukea perusoikeuksien suojelua koskevaa EIT:n järjestelmää. Lisäksi liittyminen takaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen ja EIT:n oikeuskäytännöt kehittyvät yhdenmukaisesti.

EU:n liittyminen ihmisoikeussopimukseen tuli mahdolliseksi Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan 1. joulukuuta 2009. EU:sta tulee yleissopimuksen 48. sopimuspuoli, mutta se ei liity Euroopan neuvostoon. Kaikki Euroopan neuvoston 47 jäsentä ovat jo aiemmin ratifioineet ihmisoikeussopimuksen. Ihmisoikeussopimuksella perustetun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tehtävänä on valvoa ihmisoikeusperiaatteiden noudattamista sopimusvaltioissa.

Kysymyksiä ja vastauksia liittymisestä

Alkuun

Ura EU:ssa

Kiinnostaako ura EU:ssa?

EU-hallintovirkamiesten rekrytointikilpailut käynnistyivät tällä viikolla. Kilpailuissa haetaan ekonomisteja, juristeja sekä EU:n yleisen hallinnon, tilintarkastuksen ja tieto- ja viestintäteknologian alojen hallintovirkamiehiä. Hakijoilla on oltava vähintään alempi korkeakoulututkinto suoritettuna hakuajankohtaan mennessä. Kilpailuun voi ilmoittautua 15. huhtikuuta klo 13:een saakka henkilöstövalintatoimisto EPSO:n sivuilla.

Kaikki kilpailuun ilmoittautuneet saavat osallistua esivalintakokeisiin. Tietokoneella tehtävissä kokeissa mitataan kognitiivisia taitoja ja tilanteenarviointikykyä sekä ammatti- ja kielitaitoa. Kokeet suoritetaan testikeskuksessa omassa kotimaassa hakijan itsensä valitsemana ajankohtana. Jos hakija saa esivalintakokeesta vaaditun minimipistemäärän, on kokeessa parhaiten menestyneiden joukossa ja täyttää hakuehdot, hän saa kutsun varsinaiseen arviointivaiheeseen.

Arviointivaihe toteutetaan Brysselissä hakijan toisella kielellä (englanniksi, ranskaksi tai saksaksi). Erityisten ammattitaitojen ja -tietojen lisäksi kokeissa arvioidaan analysointi- ja ongelmanratkaisukykyä, viestintätaitoja, kykyä tulokselliseen toimintaan, oppimis- ja kehittymisvalmiuksia, priorisointitaitoa, järjestelmällisyyttä, joustavuutta ja yhteistyökykyä. Myös hakijan EU-tietämys arvioidaan.

Arviointivaiheessa parhaiten menestyneet hakijat merkitään luetteloon, josta EU-toimielimet voivat rekrytoida heitä suoraan palvelukseensa. Ura EU:n toimielimissä tarjoaa mahdollisuuden toimia monenlaisissa tehtävissä työuran aikana sekä kiinnostavan ja haastavan työn. Lisäksi se tarjoaa hyvät työsuhde-edut sekä työympäristön, jossa työntekijöitä kannustetaan oppimaan uusia taitoja ja kieliä. EU-työntekijät saavat myös mahdollisuuden työskennellä ja matkustaa ulkomailla ja tehdä yhteistyötä eri puolilta Eurooppaa tulevien ihmisten kanssa.

Alkuun

Avoimia toimia

Avoimia toimia

·         Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto ECHA hakee johtajaa ICT-osastolleen. Hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät ECHA:n kotisivuilta. Hakuaika päättyy 22. huhtikuuta klo 12.

·         Luxemburgissa toimiva EU-elinten käännöskeskus hakee työntekijää määräaikaiseen työsuhteeseen hallinto- ja budjettiosastolleen. Tarkemmat tiedot löytyvät hakuilmoituksesta. Hakuaika päättyy 23. huhtikuuta.

Alkuun

Linkit

Lue Europa-verkkolehti!

 Tuoreimmat artikkelit Europa-verkkojulkaisussa:

  • Matkustaja — pidä kiinni oikeuksistasi!
  • Katalonia havittelee eroon Espanjasta
  • Heikki Hursti tuntee suomalaisen köyhyyden
  • Riikka Ala-Harja: Mykät Pisa-menestyjät
  • Suomalaiset demokratian asialla Togossa
  • Sukupuolten palkkaero Suomessa EU-keskiarvoa suurempi

Lue lisää osoitteessa www.europalehti.fi.

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

20.—21.3. Eurooppatiedotus mukana Kirja- ja musiikkimessuilla (Lahti)

Päijät-Hämeen Eurooppatiedotus on mukana Lahden Kirja- ja musiikkimessuilla Jokimaan ravikeskuksessa (Jokimaankatu 6). Messut ovat avoinna lauantaina 20. maaliskuuta klo 10—18 ja sunnuntaina 21. maaliskuuta klo 10—17. Eurooppatiedotus löytyy osastolta A39 (A-halli, 2.kerros). Tervetuloa noutamaan maksuttomia julkaisuja ajankohtaisista EU-aiheista!

23.3. Mihin EU on menossa? Euroopan unioni pähkinänkuoressa (Kajaani)

Aiheesta luennoi Centrun Balticumin johtaja Esko Antola tiistaina 23. maaliskuuta klo 17.30—19.30 Kajaanin kaupunginkirjaston Kalevala-salissa (Kauppakatu 35, Kajaani) Kainuun Eurooppatiedotuksen ja osaamiskeskus Kainuun Aallon järjestämässä tilaisuudessa. Luento on osa maksutonta "Missä olet, minne menet EU?" -luentosarjaa. Lisätietoa: anna.romo@formin.fi, p. 010 345 6310.

23.3. Mistä on eurooppalaiset tehty? (Hämeenlinna)

Kanta-Hämeen Eurooppatiedotuksen ja Vanajaveden opiston järjestämän Studia Generalia ‑sarjan kolmas luento pidetään tiistaina 23. maaliskuuta klo 18.30−20.00 Verkatehtaan Kehräämössä (Paasikiventie 2). Dosentti, yliopistonlehtori Heikki Mikkeli Helsingin yliopistosta luennoi eurooppalaisen identiteetin problematiikasta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

24.3. Eurooppalaisen Suomen raportin julkaisemistilaisuus (Helsinki)

Eurooppalainen Suomi julkaisee raporttisarjansa uusimman raportin, joka pyrkii valottamaan monitulkintaisen ja kiistellynkin federalismi-termin ja -ajattelun ulottuvuuksia ja etenkin suomalaista keskustelua aivan uusista näkökulmista. Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 24. maaliskuuta klo 14.30—16.00 Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31). Lisätiedot: arto.aniluoto@eurooppalainensuomi.fi, p. (09) 6811 5711.

25.3. Mistä rahaa järjestöjen kansainväliseen toimintaan? (Turku)

Varsinais-Suomen Eurooppatiedotus järjestää yleisölle avoimen seminaarin kansalaisjärjestöille suunnatuista kansainväliseen toimintaan liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista torstaina 25. maaliskuuta klo 13.00—16.15 Turun kaupunginkirjaston tapahtumatila Studiossa (Linnankatu 2). Tilaisuus on maksuton ja avoin yleisölle, ilmoittautumiset mielellään tiistaihin 23.3. mennessä: juhana.tuomola@formin.fi, p. 010 3456 630.

26.3. EU arjessa (Joensuu)

EU arjessa –tapahtumakiertue alkaa perjantaina 26. maaliskuusta Joensuusta, jossa aiheena on raja. Tapahtumassa pohditaan sitä, miten EU:n ja Venäjän rajan läheisyydessä eläminen näkyy pohjoiskarjalaisten arjessa. Päivän ohjelmassa on kouluvierailuja, yleisötapahtumia ja keskustelutilaisuus. YLE:n Pohjois-Karjalan Radio kerää jo ennakkoon pohjoiskarjalaisilta kysymyksiä ja mielipiteitä EU:sta. Voit kysyä tai jättää kommenttisi EU:sta soittamalla radion EU arjessa -puhelimeen numeroon 013 510 7489 (ppm).

29.3. Mitä merkitsee Lissabonin sopimus? (Porvoo)

Itä-Uudenmaan Eurooppatiedotuksen ja Porvoon kansalaisopiston järjestämän Studia Generalia ‑sarjan neljäs luento pidetään maanantaina 29. maaliskuuta klo 17.30−19.00 Linnankosken lukion auditoriossa (Piispankatu 24—26). Kansanedustaja, valtiot. tri Erkki Tuomioja luennoi Lissabonin sopimuksesta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

12.4. Kirjallisuusilta Eurooppasalissa (Helsinki)

Kirjailija Susanna Alakoski on tähtivieraana kirjallisuusillassa, joka järjestetään maanantaina 12. huhtikuuta klo 17.30—20.00 Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31). Alakoski kertoo illan aikana teoksistaan ja niissä käsiteltävistä teemoista. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä kirjailijalle. Tilaisuus on kaksikielinen. Tilaisuuden järjestävät Euroopan komissio, Hanasaari − Hanaholmen ja Schildts. Ilmoittautumiset: DGT-Helsinki@ec.europa.eu.

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu